Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Hallitus, Ps ja Kepu - soten vaihtoehdot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aloitettiin maaliskuussa 2005 Vanhasen I hallituksen kehysneuvotteluissa. Uudistus ei edennyt juurikaan kuuden vuoden aikana, jolloin maassa oli Kepu-johtoinen hallitus.  Kepu ei koko aikana edes maininnut kotikunta-maakunta-mallia, vaan ajoi suurkuntia (Paras-lain tavoitepykälät).

Oppositioon jouduttuaan Kepu löysi mallinsa ja markkinoi sitä nyt. Hyvä niin. Se on monelta osin käyttökelpoinen.

Kataisen hallitus on tunaroinut sote-uudistuksen kanssa kaksi vuotta. Työryhmiä on ollut, mutta selkeää mallia ei ole syntynyt. Orpon työryhmän tulos on katastrofaalinen. Se tuhoaa erikoissairaanhoidonkin, joka nykyisin toimii varsin hyvin. Malli lisää hallintohimmeleitä ja eriarvoistaa kuntia ja kuntalaisia. Palvelut eivät parane eivätkä kustannukset alene. Laskelmat puuttuvat. Demokratia ei vahvistu.

Perussuomalaiset julkisti oman ehdotuksensa. Sen perusajatuksena on sairaanhoitopiirien säilyttäminen ja perusterveydenhuollon 160 hallintohimmelin lakkauttaminen ja yhdistäminen sairaanhoitopiireihin, joista tulee piirikuntia. Itsenäiset peruskunnat muodostavat ja omistavat piirikunnat.

Kepun maakunnat ovat jäänne 1800-luvulta. Ne eivät sovellu 2020-luvun Suomeen, jossa mm. vaalipiirit eivät vastaa maakuntia eikä esim. pääkaupunkiseudulla voida puhua maakunnasta. Piirikunta on moderni käsite.

Kun piirikuntien valtuustot kootaan peruskuntien valtuutetuista, jotka ovat saaneet mandaattinsa kunnallisvaaleissa ja piirivaltuuston kokoonpano määrätään piirissä puolueiden voimasuhteiden mukaan, demokratia vahvistuu ja poliittinen vastuu korostuu. Kuntalaiset tietävät, ketkä ovat päätöksentekijöinä. (Kepu vastustaa tätä poliittisten voimasuhteiden huomioon ottamista.)

Yhdistämällä Ps:n mallin mukaisesti perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito hallinnon kevenemisen ja päätöksenteon selkiytymisen lisäksi saadaan merkittävät edut henkilöstön, tilojen, laitteiden, hankintojen ja tukitoimintojen tehostumisen kautta. Mm. tietotekniikan käyttö helpottuu. Säästöt ovat tuntuvat. Potilas hyötyy.

Erittäin tärkeä Ps:n mallissa on lähipalvelujen vahva varmistaminen laissa.

Rahoitus on erittäin tärkeä osa uudistusta. Hallitus ei ole sitä lainkaan käsitellyt. Yksikanavainen rahoitusmalli, jossa raha voisi seurata potilasta/asiakasta, olisi hyvä. Siinä valtion, kunnan, Kelan, vakuutusyhtöiden, oppilaitosten, potilaan ja muut rahoitukset kootaan yhteen. Byrokratia vähenee ja toiminta tehostuu ja selkeytyy.

Ps-mallissa järjestämisvastuu on kunnilla, mutta palvelujen tuottajina voivat olla monenlaiset tahot, jotka ovat sopimussuhteessa järjestäjään. Monituottajamalli siis, jossa vahva järjestäjä pystyy neuvottelemaan järkevät palvelut.

Erva-alueen päätöksenteko myös laajennetaan ja tuodaan poliittisen järjestelmän piiriin.

Sosiaalipalvelut tai osa niistä voidaan järjestää joko peruskunnan tai piirikunnan toimesta kunnan päätöksen mukaan.

Kuntauudistusta ei pidä sotkea soteen. Ps näyttääkin kunnioittavan perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa. Kunnanvaltuusto päättää oman kuntansa tulevaisuudesta.

Ps:n mallissa otetaan mahdollisuutena huomioon myös muut piirikuntatasoiset julkiset palvelut sekä pitemmällä tähtäyksellä alueellisen hallinnon kokoaminen ja demokratisointi. Hyvä niin.

Ps:n mallissa on merkittäviä eroja Kepun malliin nähden. Ps:n malli on demokraattisempi ja tulevaisuuteen suuntautunut. Se sisältää rahoituksen periaatteet ja eräitä muita eroja sikäli, kun Kepun mallista on tietoja saatavissa. Kepun mallihan on vielä raakile.

Parasta on se, että Kepun ja Ps:n mallit ovat samansuuntaiset. Niiden pohjalta on mahdollista tehdä seuraavalla vaalikaudella järkevä sote-uudistus. Kataisen hallituksen uudistus kaatuu aikapulaan ja kelvottomuuteensa.

Onnittelut Ps:lle! Nyt oli oikea aika tuoda oma hyvä ehdotus pöytään!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Harri Räsänen

"Piirikunta on moderni käsite." No mitä sillä sitten tarkoitetaan?

Mainitse vaikka jokin esimerkki kunnista, jotka muodostaisivat piirikunnan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Esimerkiksi Lieksa, Ilomantsi, Polvijärvi, Liperi, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Juuka voisivat toimia piirikuntana ja tuottaa yhdessä palveluita. Piirikuntaan voisi liittyä vapaasta tahdosta vaikkapa Nurmes tai Heinävesi niin tahtoessaan. Piirikunnassa voitaisiin hoitaa yhteisesti sellaisia palveluita, jotka eivät nyt kuulu yhteisesti hoidettaviin palveluihin, kuten työvoma- tai kelan palvelut. Näin turvattaisiin jatkossakin kuntalaisten lähipalvelut, mutta hallintoa voitaisiin karsia päällekkäisyyksien osalta. Demokraattisesti valittu kuntien päättäjistä koottu porukka ohjaisi toimintoja pienemmillä resurseilla, mutta tasapuolisesti. Näin lähidemokratia toteutuu ja kuntalaisten lähipalvelut säilyvät lähellä, mutta kustannus tehokkaammin. Turhaa byrokratiaa saataisiin karsittua ja toiminnot nopeutuisivat.

Piirikunta mallissa olisi mahdollista myös ottaa huomioon eri puolilla suomea olevien kuntakeskittymien tarpeet ja järkevät yhdistymiset. Maamme on kuitenkin hyvin erilainen kunntien osalta jos verrataan ruuhkasuomea ja lappia. Se mikä voi toimia Helsingin ympäristössä tehokkaasti, ei välttämättä toimi Rovaniemen ympäristössä, joten piirikuntamallilla näitäkin eroavaisuuksia kyettäisiin hoitamaan.

Erittäin hieno ja toimivampi malli Perussuomalaisilta nykyisen hallituksen kaavailemalle pakkoliitos ja itsemääräämisoikeuksien polkemiselle!

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Juuri noin kuten Seppo kirjoittaa.

Piirikunta on joustavampi kuin ikivanha maakunta. Alueelliset erot ovat nykyisin aivan toisenlaiset kuin oli hevoskärryaikaan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #11

Ja mikä tulisi myös huomioida oikeen todella tarkasti tässä Perussuomalaisten esittämässä mallissa on se, ettei minkäänlaisiin maakuntien rajoihin tarvitseisi tuijjottaa, vaan piirikuntaan voisi kuulua maakuntarajojenkin ylittäviä kuntia, mikäli se olisi muutoin järkevin ratkaisu.

Nykyisen hallituksen ajamassa mallissa tällaiset "rajakunnat" pakoitettaisiin vastoin järkeä liittymään keskuskuntiin jotka saattavat sijaita satojen kilometrien päässä, vaikka lähempänäkin olisi palvelut tarjolla, hullua sanon minä!

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Nyt todellakin täytyy välttää se kuuluisa "totuuden unohtuminen"; koko nykyinen sotesotku on KePun aikaansaannosta parin kauden takaa.

Se että pienten kuntien itsemääräämisoikeus soteasioista (ja samalla käytännössä budjetistaan) on viety, perustuu Paras-hankkeeseen. Nyt sitten kepu ei kuitenkaan konkreettisesti halunnut lopettaa niitä kuntia, koska pitää itse yksinvaltaa niissä.

Se kyllä sopii heille, että keskuskaupunkien veronmaksajat maksavat viulut valtionosuuksien tasausten ja kalliiden palveluinvestointien kautta.

Tästä syystä perussuomalaisten ei todellakaan kannata olla sote-tai kunta-asioissa samassa kelkassa kepun kanssa. Koska perussuomalaisia kannatetaan myös kaupungeissa, on mietittävä myös niiden veronmaksajien etua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Oleellisintahan politiikan tekemisessä on kurittaa Keskustaa tilaisuuden tullen. Onnea vain vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin....

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Ei politiikassa ole oleellista kenenkään kurittaminen, vaan agendan eteenpäin ajaminen ja asioiden hoitaminen siten kun oma viiteryhmä ja äänestäjät parhaaksi näkevät.

Mutta kyllä siitä pitää pitää huoli, ettei kepu saa ansiotonta nostetta kaiken vastustamisella ja äänekkäällä älämölöllä kuntauudistuksesta. He ovat itse asian sotkeneet ja yrittävät poimia rusinat pullasta.

Vuoden 2015 hallitusneuvottelut käydään niiden voimasuhteiden pohjalta, mikä on eduskuntavaalien tulos. Siinä ei kepulaisten (tai kenenkään muunkaan) myötätunto paina puolenkaan edustajantuolin verran.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #5

Reipas asennen lähteä neuvotteluihin sillä mielellä, että meistä ei tarvitsekaan pitää.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #21

Saa pitää jos siltä tuntuu, mutta se on toisarvoista. Poliitikassa sanelevat voimasuhteet ja agendat. Jos on riittävästi paikkoja ja riittävän yhteensopivat agendat, yhteistyökumppanit löytyvät reaalipolitiikassa aina.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ei mitään kurittamista, vaan tosiasiat esille.

Kepulla oli 8 vuotta aikaa toteuttaa omia tavoitteitaan. Missä tulokset?

Parashanke epäonnistui lähes täysin.

Mielenkiintoista on muuten paras-lain (169/2007) 5 §. Siinä tavoite: työssäkäyntialueisiin tai vastaaviin perustuvat suurkunnat. Keskustaministerin kirjoittama laki!!!!! Missä kotikunta-maakunta???

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #13

Niin tuota miten nyt sanoisi tämän asian, että maailmassa syntyy jatkuvasti uusia ideoita miten eri asioita voisi parantaa tai kehittää ja on aika arveluttavaa vaatia tai edes ihmetellä miksi joku ei jo vuosia sitten esittänyt jotain tiettyä mallia, yhtä hyvin vosi ihmetellä miksi persut eivät tätä omaa malliaan ole aikaisemmin esittäneet vaan vasta nyt.

On tietysti aina helpmpi ottaa muiden ideoista rusinoita ja hieman sekoittaa niitä ja esittää se sitten uutena ja hienona.

On silti hienoa että maailmassa löytyy henkilöitä jotka eivät itse virheitä tee, eivätkä ikinä myöskään tee vääriä päätöksiä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #13

PARAS-laki oli amerikkalaisen McKinsey&Co:n laatima, siis kirjoitettu McKinsey&Co:n toimesta hallitusohjelmaan jo ennen vaaleja.

On aivan sama, mikä on eduskuntavaalien tulos. Syntyvä hallitus toteuttaa muualla laaditun hallitusohjelman, jotta ulkomaalaisten saalistajien ryöstöretki sujuu siten kuin on suunniteltu.

Kataisen hallitusohjelman "tilasi" Vesa Vihriälä, joka oli Vanhasen hallituksen kabinetissa.

Niinpä sateenkaarihallitus ryhtyi toteuttamaan sote- ja kuntauudistusta.

Kiire on kova siksi, että paras-lain voimassaoloaika päättyi 31.12.2012.

Petri Rautiainen Vastaus kommenttiin #25

Toisin sanoen Jorma Jaakolan kommentista voi vetää sen johtopäätöksen, ettei hallituksella ollut pienintä aikomustakaan omatoimisesti suunnitella soteuudistusta vaan he vetäisivät hätäisesti ulkomailta tilatun ohjelman, mikä oli hätäisesti suunniteltu, tulos sen mukainen ja palaute tuloksen mukainen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #13

Minä olen kirjoittanut aika monta koodinpätkää uusiksi. Joko siksi, että ympäristö ja vaatimukset ovat muuttuneet. Tai siksi, että olen kirjoittanut koodin aluksi huonosti. Siitä huolimatta en pidä itseäni epäonnistuneena.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Olen jo vuosia tutkinut sote- ja kuntauudistuksen taustoja.
EY-taustojen juuret juontavat vuodesta 1985.

Vanhasen hallituksen PARAS-laki oli päänavaus siinä, että merkittävä määrä kuntien budjetista/kunnallisesta päätösvallasta joutui kunnan rajoen ulkopuolelle.

Sote- ja kuntauudistus on seuraava vaihe ja lopullinen demareiden tavoite on maakunnallinen demokratia, näennäisdemokratia.

Kysymyksessä on Euroopan sosiaalidemokraattien projekti.

Lukekaa kotisivultani, mikä olikaan demareiden tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä.

Kotisivuni ulkopuolelta kerron, mitä muuta Kalevi Sorsa kirjoitti kirjaansa "Uusi itsenäisyys" (1992).

Sitaatti sivulta 71:
"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."

Katainen, Urpilainen ja Virkkunen ovat hokeneet: "Vahvat peruskunnat".
Sorsa kertoo jo vuonna 1992 VAHVAT TALOUSMAAKUNNAT.

Sitaatti sivulta 72:
"Toisaalta minulla on asiasta varsin vakaa ennakkokäsitys: kun suuret asiat päätetään riittävän kaukana, läheisistä - ja yksilön kannalta ehkä niistä tärkeimmistä - asioista voidaan paremmin päättää kunnissa ja maakunnissa."

Hallituksen väkisin ajama kunta- ja sote-uudistus on amerikkalaisen konsulttiyritys McKinsey&Co:n tekemä!
Samoin kuin PARAS-hankekin.

Hallitusohjelman kunta- ja soteuudistus on vain välivaihe.

Kuntademokratia katoaa, jolloin tilalle tulee näennäisdemokratia, joka tarkoittaa ulkomaalaisten palveluidentarjoajien (lue: saalistajien) sote-laskujen kumileimasinta.
Sitähän se on jo, pitää löytää lisää säästökohteita, jotta kasvaneet sote-menot voidaan maksaa.

Kotisivuni perustuvat UM:n EY-/EU-neuvottelujen asiakirjoihin, joita tammikuussa 2000 sain satoja sivuja asiakirjoja Ulkoministeriön arkistosta.

Kesällä 1993 oli Suomen EY-sopeuttamisehdotuksena piirretty (nimetty Suomeen 88 kuntaa.
Kuntaministeri Virkkusen kartta perustuu sisäministeri Mauri Pekkarisen aikaiseen karttaan.
Verratkaa kotisivuni kuvia.

Lukekaa ensin:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/

sitten:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntauudistus.php

UM:n asiakirjoja 20 vuoden takaa pdf:nä:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntasuunnitelma_18019...
ja
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nuts-kartat220793.php

Klikatkaa kahdesta viimeisestä linkistä linkit pdf-asiakirjoihin.

Jorma Jaakkola
Kokemäki

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Ah, se alkoi jo -85, eikä vasta -95. Jotenkin muistelin, että lobbari Lipponen olisi - 95 käynyt "shoppailemassa" brysselissä vuonna 1995. Voin olla väärässäkin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

EY-toiminta alkoi Ulkoministeriössä jo 1983.
Suomen Pankin tehtävää haluttiin karsia liberalisoimalla rahan kulkua yli rajan.
Sorsan hallituksen aikaan 1985 hyväksyttiin valuuttalaki.

Tie kansallisvaltioiden ryöstöön oli valmis.

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten palvelukunnat ohjelmassa on monia hyviä puolia.

Ensinnäkin se säilyttää parhaiten toimivan osan nykyisestä systeemistä eli sairaanhoitopiirit. Toisekseen se yhdistää sairaanhoitopiireihin suurimman ongelman eli perusterveydenhoidon.

Näin saadaan henkilöstön osaaminen, sekä tekniset että taloudelliset voimavarat tehokkaaseen käyttöön ja hoidetaan kuntalaisten terveyspalvelut nykyistä paremmin. Tämä on myös nopein ja kustannustehokkain tapa saada palvelut toimimaan. Yliopistolliset sairaalat ja HUS hoitaisivat kaikkein viitivimmat tehtävät.

Tuomas Pirttisalo

HUS on vain sairaanhoitopiiri muiden joukossa, ei sille kannata mitään eristyisroolia antaa enempää kuin esim. PSHP:lle (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), PPSHOP:lle (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tai VSSHP:lle (Varsinais-Suomen sairaahoitopiiri) tai millekään muullekaan sairaanhoitopiirille. HUS:n sisällä toimii HYKS, jolla yliopistosairaalana on muutamamia kansallisesti ainutlaatuisia toimintoja, jotka palvelevat koko maata, mutta muuten kyseessä on tavallinen alueellinen terveydenhuollon kuntayhtymä.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Totta kai viidelle yliopistosairaalalle (ervalle) pitää antaa erikoistehtäviä kuten on nytkin. Ei jokaisessa 20 keskussairaalassa ole varaa ylläpitää huippukalliita laitteita ja ammattilaisia. Esim. vakavat sydänpotilaat on järkevää viedä Keski-Suomesta Kuopioon kuten tapahtuu.

Ervoille hallitus suunnittelee myös nykyistä paljon enemmän taloudellista ja poliittista (koordinointi-)valtaa. Se ei ole paikallaan ilman, että niiden hallinto ja päätöksenteko uudistetaan koko aluetta edustavaksi.

Tuomas Pirttisalo Vastaus kommenttiin #26

Kyllä, kyllä, mutta tarkoitukseni olikin huomauttaa edustaja Tossavaiselle että yliopistosairaalat ja Helsingin ja Uudenmaan kuntayhtymän sairaanhoitopiiri eivät ole mitenkään rinnasteisia, käsite-ero niiden välillä on merkittävä. Samaa luokkaa kuin jos rinnastaisi "Helsingin seurakuntayhtymä ja muut Suomen kirkot" tai "Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja muut Suomen urheilukentät". Ei kuntayhtymä hoida potilaita, vaan sairaala.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Sanoit myös, että ei muillekaan yliopistosairaaloille pidä antaa mitään erityisasemaa.

Tutkipa asiaa hieman tarkemmin. Huomaat varmasti, että olet väärässä.

Ei kaikkia toimintoja kannata hajauttaa. Se tulisi äärettömän kalliiksi veronmaksajille eikä mistään saataisi erikoistunutta henkilökuntaa jokaiseen sairaalaan.

Tuomas Pirttisalo

En ole väärässä, nyt vaan puhutaan aidasta ja aidan seipäästä. Oikeampi ilmaisu olisi ollut Tossavaiselta puhua vain "yliopistosairaaloista", siinä ei tarvitse mainita rinnalla HUSia, sillä se ei ole yliopistosairaala. Nämä käsitteet kannattaa pitää erillään, sillä ne tarkoittavat oikeasti ihan eri asioita. Sanoin myös että Helsingin yliopistollisella sairaalalla on muutamia (huom. vain muutamia) toimintoja, jotka ovat uniikkeja koko Suomessa. En ole niitä ollut hajauttamassakaan missään vaiheessa, tai ehdottanut vastaavien perustamista muihin yliopistosairaaloihin. Suomen kaikki yliopistosairaalat kykenevät toimimaan lähes 100% itsenäisesti. HYKS:n erityisosastot varmasti voivat palvella jatkossakin muita yliopistosairaaloita silloin kun niiden erityisosaamista tarvitaan, eli äärimmäisen harvoin.

Tossavaisen ilmaisu tarkoitti suoraan suomennettuna että vaaativissa potilastapauksissa suomalaisten pitäisi hoidattaa itsensä joko yliopistosairaalassa tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä, joka on siis kuntayhtymä. HUSiin kuuluu pääasiassa ihan tavallisia sairaaloita, terveysasemia, mutta myös liikelaitostoimintaa, varmasti kuntayhtymän osakaskunnat möisivät mielellään hoitoa muulle Suomelle, mutta se on turhaa ja kallista. Vastaavaa hoitoa saa yli 99,9% tapauksista ihan oman alueen terveyspalveluista ja vaativissa tapauksissa oman alueen yliopistosairaalasta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

HUSilla on mm. Lastenklinikka, johon on koottuna Suomen paras lasten ja nuorten sairaanhoidon osaaminen. HUSiin voidaan hyvin keskittää muutakin perusterveydenhuollosta poikkeavaa erityisosaamista ja laitteistoja, sillä HUS on potilasmäärältään ja kannattavuudeltaan iso kantamaan vastuuta myös valtakunnallisena palveluntarjoajana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset