Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Turhaa löpinää kuntarakennelaista

Kataisen hallituksen esitys kuntajakolain muuttamiseksi (ns. kuntarakennelaki) on hampaaton. Se tulee velvoittamaan kunnat joskus tekemään liitosselvitykset, mutta siihen se sitten jääkin. Kunnanvaltuustolle jää täysi valta hyväksyä tai olla hyväksymättä liitosta. Pakkoliitoksia laki ei tunne.  Vain ns. kriisikuntien osalta voidaan pakkoa käyttää jo vanhankin lain mukaan. Niitä vain ei tehdä, kun kriteerit ovat löysät.

Kaikki suurten ja pienempienkin keskus- tai seutukeskuskaupunkien ympäristökunnat voivat kohtuullisen hyvin. Niitä ei voida ajaa liitoksiin edes talouspakottein. Niissä erityisesti Kokoomus ja Sdp ovat vallassa ja vastustavat jyrkimmin liitoksia. Jarrumiehet ja -naiset löytyvät ilman Kepun ja Ps:n kehotuksiakin - hallituspuolueista!

Valtava byrokratia pyörii kuntarakenteen kimpussa. Rahaa ja aikaa palaa turhaan. Selvityksiä tehdään - suoraan hyllyille.

Kataisen hallitus kunnostautuu tuhlailussa ja kuntien hallinnon paisuttamisessa selvitysvelvoitteillaan. Järjetöntä.

Kiireisintä on yhdistää perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saman järjestäjän alaisuuteen yksikanavaisella rahoituksella piirimallin pohjalta. Sillä saadaan monenlaista synergiahyötyä ja kustannussäästöä. Potilaat hyötyvät. Demokratiaakin voidaan lisätä.

Hallitus on jatkuvalla sekoilullaan tyrinyt täydellisesti terveydenhuollonkin uudistuksen. Sitä ei pidä kytkeä kuntarakenneuudistukseen kuten hallitus on tehnyt.

Onneksi koko uudistus jää perustuslakivaliokunnan ansiosta seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Se on Suomen kansan etu. Pari vuotta lisää aikaa on parempi kuin täydellinen sekasotku, johon Kataisen hallituksen hanke johtaisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Kiitos Toimi asiantuntevasta ja kiihkottomasta kirjoituksesta.

Ihmettelen hallituksen ymmärtämättömyyttä ja poliittista sokeutta. Näillä näkymin hallituksen sotesekoilu on hyvin ajankohtainen asia tulevien eduskuntavaalien alla. Erityisesti tästä syystä vaalitulos tulee olemaan järkytys hallituspuolueille, erityisesti demareille ja kokoomukselle.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tavallinen kansalainen ei yksinkertaisesti voi ymmärtää sitä miten köyhiä kuntia yhdistämällä saadaan sen paremmin toimivia. Ei vaikka mukana olisi yksi hieman paremmassa hapessa oleva. Tietysti jos liitoskunnista karsitaan palvelut minimiin niin silloin voi tulla säästöä ja samalla kuolleita.

Hallituksen pullistelu uusien lakien aikaansaamiseksi on vatrsinkin kokoomukselle arvovaltakysymys. No kannatus tulee varmasti laskemaan (myös SDP:n) joten ei kun lisää löylyä kiukaalle.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Sen verran huomauttaisin, että uuden kuntarakennelain myötä ministeriö pystyisi pakkoliittämään talodellisesti kriisissä olevan kunnan. Esim. rapakunnossa olevan Joensuun ministeriö voisi pakottaa kuntaliitokseen hyvässä taloudellisessa tilassa olevan Polvijärven kanssa. Ei siinä Polvijärven valtuusto itse voisi päättää liittymisestä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Eikös se olisi sitten komeaa olla Polvijärven kaupungissa. Ja kai se kaupunkikeskuskin tuotaisiin sinne kukoistavalle Polvijärvelle ja jätettäisiin slummiutuva Joensuun syrjäkylä velipuolen asemaan. Vaikka muuten sattuneesta syystä tunnenkin lukkarinrakkautta Joensuuta kohtaan.

Raimo Luukkanen

Arvoisat Toimi, Reijo ja Sirpa.
Monessa asiassa olen kanssanne samaa mieltä ja suosittanut ja peukuttanut ansiokkaita kirjoituksianne, mutta minua kiusaa se älytön kuntabyrokratia.

Ruotsissa on 10 milj. asukasta ja 290 kuntaa, Suomessa on 5 miljoonaa asukasta ja 338 kuntaa.
Eduskunnassa Kepu voihkii kuinka kuntaliitokset tekevät alueista eriarvoisia isäntä-renki kunta-asetelmaan. Voi voi, mutta meillä ei vain ole varaa tasa-arvoisuuteen, vaan tähän isäntä-renki asetelmaan. Tasa-arvo ei tule olemaan ilmaista tässä asiassa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Arvoisa Raimo, kuntatasolla pitäisi ilman muuta organisoida asioita uuteen 'kuosiin'. Se saattaa merkitä työntekijöiden vähentämistä, mutta vasta sen jälkeen kun valtio on ensin listannut ne tärkeät kunnille jäävät pakolliset palvelut. Kunnille on jatkuvasti sysätty valtion taholta lisää tehtäviä ja samanaikaisesti myös on alettu leikkaamaan valtion avustusta. Eihän tällainen menettely valtion taholta ole muuta kuin tahallista kuntien saattamista ahdinkoon.

Valtio on lisäksi ominut kunnilta erinäisiä verotuloja. Nyt sitten esimerkiksi eteläiset kaupungit huutelevat kunnille maksettavista avustuksista. Tällaisella menolla ei vain ole järjen häivää. Köyhien kuntien 'pakkonaittamisella' ei ole myöskään järjenhäivää. Ei tule toimivia kuntia köyhiä yhdistämällä muutoin kuin palveluja lakkauttamalla sivukyliltä. Etupäässä siis liitoskunnista. Terveyspalvelujen karsiminen tosin nopeuttaa väen vähenemistä luonnollisen poistuman kautta. Tuo taitaa olla tämän hallituksen perimmäinen tarkoitus. Esimerkkejä kun on monista liitoskunnista saatavissa. Miksi hallitukselta puuttuu kustannuslaskennatkin? Irtonaista rahaa tuhlaukseen?

Raimo Luukkanen

Arvoisa Sirpa

Mielestäni tässä asiassa hallituksella on hyviä pyrkimyksiä järkiperäistää kuntien kokoa ja vähentää byrokratiaa. Kysyin kerran eräältä rehelliseltä kepulaiselta, miksi kepu ylläpitää liian kallista monikunta-Suomea, niin sain vastaukseksi : Siksi, että Kepun poliittinen koneisto saisi työpaikkoja niistä kunnista. Demarien kanssa kuntauudistuksesta tulee aina näennäistä, kun he vetivät keinovalikoimasta pois pakkoliitokset. No demarit pienenevät seuraavissa vaaleissa n.10%:iin.

A.A. Remes

Kepun kunnallinen vahva virka-ja luottamushenkilöverkosto on vahva vaaliorganisaatio joka vaaleissa, siitä ei haluta luopua eikä heidän maksamastaan puolueverosta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Luukkanen, tästä nimeenomaan on kysymys kepun haluttomuudesta kuntauudistukseen. Se, että persut ovat kepun vietävissä tässä asiassa kyllä ihmetyttää. Jos yhdistetään esim. kolme köyhää kuntaa, se missä säästetään on hallinto ja nämä säästöt voitaisin käyttää esim. vanhusten hyväksi. Viiden vuoden irtisanomiaika ei ole mitenkään perusteltavissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kenen idea se 5 vuoden irtisanomisturva oli. Samaa mieltä taitaa olla nykyinenkin hallitus joten uskomukseksi taitaa hyvä tahto jäädä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"minua kiusaa se älytön kuntabyrokratia."

Käsittääkseni 100 tai 200 pienimmän kunnan hallintomenot ovat muutamia prosenttiyksiköitä. Eli ei kannata kiusaantua marginaaliasioista. Kokoomuksen voimakkaasti ajama kuntahanke nykyisellä tavalla on ollut kyllä järjetön ja vastuuton, valitettavasti. Sen johdosta kuntien kehittäminen on useita vuosia ollut pattitilanteesta. Toivottavasti päästään pian normaaliin kehittämistyöhön ilman pakotteita.

Reijo Tossavainen

Mitä isompi kunta, sitä moniportaisempi, sitä sekavampi ja sitä kalliimpi hallinto-organisaatio on.

Esimerkkinä olen käyttänyt entistä Valkealan kuntaa, joka viitisen vuotta sitten oli mukana, kun Virkkusen mallin mukainen kuntaliitos tehtiin. Aikoinaan Valkealan kunnassa koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välillä oli yksi virkaporras. Tarvittaessa koulunjohtaja saattoi kävellä lähes milloin vain kunnanjohtajan juttusille. Ovi oli avoinna.

Nyt Kouvolassa koulunjohtajan ja kaupunginjohtajan välillä on yhden virkaportaan sijaan 3-4 virkaporrasta. Hommat eivät etene, asioita pallotellaan virkamieheltä ja organisaatiolta toiselle. Ja jos haluaa mennä kaupunginjohtajan juttusille, niin sinne on varattava aika hyvissä ajoin etukäteen.

Lisäksi on muistettava, että pienet kunnat tuottavat palvelut per asukas noin 20 % halvemmalla kuin isoimmat kunnat.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Jos hallitus (Kokoomus) olisi tosissaan, se olisi edes yrittänyt ajaa pakkoliitoksia. Nyt ei kuitenkaan mikään muutu, kun päätösvalta on kunkin kunnanvaltuustolla. Siksi koko laki on turhaa byrokratian pyöritystä ja verovarojen haaskausta.

Heinäluoma keksi vuonna 2005 viiden vuoden virkabetoninnin. Virkkunen sanoi, että sitä jatketaan. Siis kaikki johtajien virat turvataan ja kustannukset säilyvät puoli vuosikymmentä. (Muita henkilöitähän tarvitaan liki entinen määrä, koska ei kuntaliitos poista vanhusten, lasten, rakennusten ym määrää.)

Kepu käänsi kelkkansa oppositioon jäätyään. Sille kuntarakenne on poliittisen vallan väline (joskin koko ajan rapautuva).

Perussuomalaiset kunnioittavat kuntalaisten itsehallintoa ja byrokratian keventämistä. Itsehallinto antaa päätösvallan kuntalaisille. Byrokratia kasvaa, kun tehdään suuria kuntia. Katsokaapa mm. suurten kaupunkien hallintoa. Niissä on tehottomuutta ja kankeutta valtavasti.

Sopiva kuntamäärä on noin 250. Siihen päästään vähitellen. Näin edeten säilyy sopu ja järjestys ja voidaan palvelutkin turvata mahdollisimman hyvin.

Kiireisintä on panna terveydenhuolto kuntoon. Se vie puolet rahoista ja on ihmisille tärkein. Siinä hallitus on aivan väärillä teillä.

Onneksi Kepulla ja Ps:lla on samansuuntaiset tavoitteet terveydenhuollon uudistruksen suhteen. Seuraava hallitus hoitaa sen järkevällä tavalla.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Onko kuntien pakkoliitokset Toimi Kankaanniemen oma agenda vai perusuomalaisten yleinen tavoite?

Ymmärrän, että Toimi on nykyistä kovempien kuntaliitosten kannalla "kuntia tulisi olla 250 nykyisen 320 sijasta".
Olen samaa mieltä.

Olen samaa mieltä myös siitä, että nykyisessä hallituksessakin on eripuraa ja kotikunta-ajattelua. Tämän lisäksi oppositio on vastustanut uudistuksia kun on kalastellut kansan tukea. Jos perussuomalaiset olisivat avoimesti tukenee hallitusta kuntauudistusasiassa, olisi kuntauudistuksessa ehkä edistytty paremmin.

Nykyinen hallitus on kaavaillut "pakkoliitoslakia" seuraavan hallituksen työkaluksi. Ilman lakimuutosta seuraavakaan hallitus ei pysty painostamaan kuntia yhdistymään. Toimi voisi avoimesti tukea tätä hanketta rehellisyyden nimissä ja vaikka sitten kannatuksen kustannuksella.

Toimituksen poiminnat