*

Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

NATO - turvaa vai turvattomuutta

  • Nato, Suomi, Kankaanniemi
    Nato, Suomi, Kankaanniemi

Suomen kansan laaja enemmistö haluaa monien mielipidemittausten mukaan Suomen pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana.  Perustelut vaihtelevat.

NATO on sotilasliitto. Liittoutuminen siihen merkitsisi vahvaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista muutosta Suomen harjoittamaan politiikkaan. Siksi asiaa on tarkoin syytä pohtia. Pohdinnan tulisi perustua tosiasioihin. Politiikkaan ja kaikkeen elämään kuuluvat kuitenkin myös tunteet. Tässä asiassa ne ovat sallittuja, mutta poliittisten päättäjien on syytä pitää tunteet taka-alalla ja johtaa kansaa asiaperustein.

Selvitys mahdollisen liittoutumisen vaikutuksista Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle julkaistiin 27.2.2004. Sen laativat asiantuntijat. Siinä ei esitetty kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittoutua vai ei.

Selvityksessa laskettiin NATO-jäsenyyden taloudelliset vaikutukset. Tuolloin kustannuksiksi arvioitiin 45 miljoonaa euroa vuodessa.  Lisäksi laskettiin, että liittoutuminen edellyttäisi keskimäärin 25 miljoonan euron vuosittaisia materiaalimenoja 12 vuoden ajan.  Kokonaiskustannukset siis kasvaisivat 70 miljoonaa euroa/vuosi.

Eräät kriitikot ovat esittäneet merkittävästi suurempia lukuja. Selvää lienee, että NATO ei ota vastuuta Suomen kaltaisen maan turvallisuudesta ja puolustamisesta ilman, että maa itse panostaa riittävästi omaan puolustukseensa. Meillähän on 1300 km:n maaraja Venäjän kanssa.  Lisäksi NATO osallistuu monenlaisiin sotilaallisiin operaatioihin eri puolilla maailmaa. Niihin osallistuminen on jäsenmaille vapaaehtoista, mutta tuskin yksikään jäsen voi aina ilmoittaa jättäytyvänsä näistä pois.

Suomen liittyminen NATO:on antaisi meille peruskirjan 5 artiklan mukaiset turvatakuut. Ne kattavat vain jäsenmaat. Suomen nykyinen kumppanuussopimus ei näitä anna.

NATO-jäsenyys loisi Suomen itärajalle jyrkän, ehkäpä yhden maailman jyrkimmistä, sotilaallisista vastakkainasetteluista. Lisääkö tällainen asetelma turvallisuuttamme? Sitä on syytä pohtia tosiasioiden ja ehkäpä historiankin pohjalta.

NATO ei ole rakentanut pysyviä tukikohtia kaikkiin uusiin jäsenmaihin. Pitäisikö geopoliittisista syistä Suomeen näitä rakentaa? 

Epävarmassa maailmassa turvallisuuteen kannattaa panostaa. Panostukset voivat olla joko sotilaallista varustautumista tai panostusta diplomatiaan.

Monet maat ovat valmiit panostamaan yhä enemmän sotilaalliseen varustautumiseen. Sotateollisuus menestyy, materiaalien hinnat nousevat ja muista yhteiskunnan toiminnoista leikataan. Suomessa myös puolustusmenoja on viime vuosina supistettu.

EU ei ole sotilasliitto. Turvallisuuspoliittisesti se on pelkkiä sanoja paperilla. EU:lla ei ole armeijaa. Valtaosa sen jäsenmaista kuuluu NATO:on. Nykyisissä ja lähivuosikymmenten taloudellisissa näkymissä ei EU:lla ole varaa luoda omaa sotilaallista voimaa. Siihen tuskin useimmilla jäsenmailla on haluakaan, koska NATO vastaa niiden turvallisuudesta. USA:an asteittainen vetäytyminen Euroopasta on mahdollista. Tämä lisää pohdintoja tulevaisuudessa.

Ukrainan kriisi herätti Suomessakin turvallisuuspoliittisen keskustelun. Sitä on syytä käydä ja jatkaa. Myös NATO-jäsenyydestä pitää voida avoimesti keskustella.  Tosin silloin, kun talo on tulessa, on turha mennä vakuutusyhtiöön tekemään palovakuutusta. Nyt keskellä Eurooppaa tilanne on sotilaallisestikin jännittynyt. Nyt Suomi ei voi jäsenyyttä hakea.

Olemme nykyisin ”harmaalla vyöhykkeellä” erityisesti EU-jäsenyytemme takia. Se sitoo Suomen taloudellisesti ja poliittisesti länteen. Samalla se sitoo maamme lännessä kehittyvään Venäjän-vastaiseen pakoterintamaan Venäjää vastaan. Se on vakava ongelma Suomelle.

Sotilaallinen liittoutuminen edellyttää kansan enemmistön tukea. Se on mitattava kansanäänestyksessä. Kansan mielipidettä on siis kysyttävä ja kunnioitettava, jos NATO:on aiotaan liittyä.

Oma kantani vastaa Suomen kansan suuren enemmistön näkemystä.  En näe Suomen liittymistä NATO:on parhaana ratkaisuna. Viisasta olisi se, että Suomi olisi aidosti liittoutumaton maa, jolla olisi suorat ja hyvät yhteydet länteen ja itään. Se olisi 2000-luvun ”Paasikiven-Kekkosen linja”.  Mutta se on nyt historiaa ja joudumme aika ajoin huolestuneena ja liki voimattomina seuraamaan, mitä lähialueilla tapahtuu.

---
Ps.  Luepa muitakin kirjoituksiani,  mm. totuus salmiakkikossusta, täältä
http://toimi-kankaanniemi.blogspot.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Olen samaa mieltä, tosin raadollisemmista syistä.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Jukka Laine

Suomen pitäisi pyrkiä vahvistamaan taloutta ennenkaikkea. Vain vahvalla taloudella ja velanmaksukyvyllä voitaisiin palauttaa kansallista itsemääräämisoikeuttamme. Nyt Suomen talous uhkaa näivettyä, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta ja heikentää kansalaisten luottamusta päättäjiin, terveydenhuoltoon, vanhushuoltoon, poliisiin ja armeijaan. Yhä useampi nuori varmasti miettii syitä miksi jäisivät maahan, jossa väestö vanhenee ja verot ovat maailman kireimmän. ''Nalle'' ei ole siis ainoa joka pakenee täältä, kun vielä voi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Juuri näin.

Kaiken lisäksi Suomen tuomioistuinlaitos ei ole enää yli 20 vuoteen ollut riippumaton.

Ks.
http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165677-...

Anne Lindell

Jukka, olet täysin oikeassa, katsopas mitä minä löysin netistä!

http://upotin.perussuomalaiset.fi/candidate.php?id=6

Katso video -harvinaisen viisaista sanoja Kankaanniemeltä.

Jukka Laine

Hyvältä kuulostaa. Sisäisen devalvaation toteutus ontuu ja se on meidän oma syy. Eurossakin olisi voitu olla kilpailukykyisiä. Oma valuutta on tällä hetkellä utopiaa, koska velkaa tarvitaan lisää rajusti ja pienikin koronnousu tappaisi kamelin selän.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos kirjoituksesta.

On myös muita perusteluja Paasikiven-Kekkosen linjalle.

Tässä ei ole kyse jälkisuomettumisesta, vaan tosiasioiden tunnustamisesta.

Merkittävin tieto on se, että Neuvostoliitto vaati sotilaallisen tekstin voimassa olevaan Suomen ja Venäjän väliseen naapururuussopimuksen 4:nteen artiklaan.

Tämän asian on silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen marraskuussa 1991 ennen sopimuksen parafointia kertonut eduskunnan täysistunnossa.
Väyrynen kertoi asiasta siinä yhteydessä, jossa häneltä tivattiin vastausta, miksi tuo sopimus on salainen.
Väyrynen sanoi, että sopimus on salainen niin kauan kunnes se on parafoitu.

Olitko Toimi Kankaanniemi tuolloin mukana istunnosssa?

Neuvostoliiton seuraajana Venäjä parafoi ja ratifioi sopimuksen sellaisenaan.
Putin pitää sopimuksen sotilaallisesta tekstistä kiinni, vaikka kaikkia muita kansainvälisiä sopimuksia rikkoisikin.

Olen koonnut dokumentteja promerit.nettiin, jossa tuo asia on osoitteessa
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Kannattaa lukea koko ketju
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Onko täällä käynnissä suomettuneiden kokoontumisajot?

Nato-jäsenyys on Suomelle välttämätön!

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Heti, kun Suomen kansan enemmistö liittymisen hyväksyy ja eduskunnan enemmistö sen vahvistaa. Silloin asia on selvä. Demokratiassa menettely on tällainen tässä asiassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minulle riittää välillinen parlamentaarinen demokratia.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Toimi,

vastuullisessa demokratiassa, kansanedustajan kohdalla asia on toisin:

”Kansanedustajan ainoa velvollisuus on noudattaa työssään lakia ja totuutta, muistuttaa Matti Wiberg (Yle 10.3.). Tämä on sitä aiheellisempi muistutus, mitä kiistanalaisemmista ja suuremmista päätöksistä on kysymys.

Kunta- ja sote-uudistuksen tähänastisista kiemuroista olisi ainakin osa vältetty tukeutumalla alunalkaenkin pelkästään perustuslakiin.”

http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoit...

”Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.”

”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. ”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Sotilasliitto – käytännössä hyökkäysliitto – Nato ei edistä kansainvälistä yhteistyötä, ei turvaa rauhaa eikä oikeudenmukaisuutta enempää kuin kehitä yhteiskuntaammekaan. Nato on pelkkä käsikassara Venäjän Krim- anastusten kostolle ja siten vain lisää suhteiden kriisiytymistä alueellemmekin, suorastaan Venäjän ilmoittamien uhkavaatimusten, ns. viimeisen pisaran täyttymistä alueellamme. - Kansanedustajan sen on viimeistään vastuullisena päättäjänä tajuttava, vaikka kansa ei sitä mahdollisesti yleisesti tajuaisikaan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti Väänänen!

Nyt ei ole kysymys suomettumisesta, vaan naapuruussopimuksesta.

Viime aikojen keskustelut perustuvat musta-tuntuu jutuiksi.

Hyvinä esimerkkeinä musta-tuntuu-jutuissa ovat toissa viikon Ilta-Sanomien ja Hesarin artikkelit, joissa haastateltavina ovat olleet Erkki Tuomioja, Esko Aho ja Jaakko Iloniemi.

Kukaan heistä ei tiedä naapuruussopimuksen sotilaallisen artiklan syntyhistoriaa.

Heikki Talvitie mitä ilmeisemmin tietää, mutta häntä ei tästä asiasta haastateltu.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Naapuruussopimukseen vetoaminen on heikkoa argumentointia. Venäjää ei estänyt edes hyökkäämättömyyssopimus 1939, kun se halusi valloittaa Suomen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #24

Pertti Väänänen:
"Naapuruussopimukseen vetoaminen on heikkoa argumentointia."

Valitettavasti kommentti on musta-tuntuu-juttua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #25

Vuoden 1939 tapahtumat ovat faktaa!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Vuoden 1939 tapahtumat ovat ikävää historiaa.

Voimassa olevan naapuruussopimuksen Suomea koskeva vaatimus eli 4. artiklan sotilaallinen velvoite/vaatimus on tätä hetkeä.

Tästä vaatimuksesta Venäjä pitää kiinni eli ei anna Suomen rikkoa sopimusta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #38

"Tästä vaatimuksesta Venäjä pitää kiinni eli ei anna Suomen rikkoa sopimusta."

Niin Venäjähän harjoittelee Suomeen hyokkäämistä lähes joka vuosi!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #39

Mikä mahtaa olla syynä, että Väänänen jatkaa musta-tuntuu-juttujensa kirjoittelemista.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, sanoi Paasikivi aikoinaan.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #41

Jorma,

niinpä niin - samoinkuin kolumnisti Olli Kivinenkin tämän päivän hesarissa "Suomen puolustus nojaa Yhdysvaltain hyvään tahtoon" - vanhoilla samoilla jaarituksillaan...

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomen+puolustus+...

USAn imperialistinen tavoite "maailmanpoliisina" on pyrkiä hallitsemaan mahdollisimman monia jäsenmaita niiden omia puolustusvoimia ja - tahtoa heikentäen ja vain omia asevoimia, asetuotantoa ja taloutta siten kehittäen, lisäten ja turvaten. - Rauhantahdon ja -teon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä - yhtä vähän kuin Venäjänkään esimerkiksi Krimillä.

Anne Lindell Vastaus kommenttiin #38

Eli, Jorma, PM Katainen, Tuomioja (Sdp, ulkoministeri) ja viimeksi Haglund (Rkp, puolustusministeri)kaivavat verta nenästään, kun edes lähtivät ehdottelemaan Venäjän vastaisia boikotteita, pakotteita?

Olisikohan nyt Haglundin ja Tuomiojan vuoro lähteä?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #50

Anne,

luettelemasi kolmikko kaivaa verta suomalaisten nenästä, koska he eivät tiedä taustoja.

Olen lukenut puolustusministeri Haglundin vastauksen hänelle osoitettuun kysymykseen. Olen informoinut Haglundia avustajineen sähköpostilla. Avustaja lupasi saattaa tiedon perille.

Promerit.net-sivustolle laittamastani koosteesta ilmenee, että Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien haastattelemat henkilöt eivät tiedä naapuruussopimuksen 4. artiklan syntyhistoriaa.

Muistelen eduskunnan pöytäkirjasta lukeneeni, että sinä iltana marraskuussa 1991 oli täysistunnossa koolla ainoastaan kuusi kansanedustajaa, kun Väyrynen kertoi sopimuksen syntyhistoriasta.

Sopimuksen syntyhistoria oli ilmeisesti uutisoinnissa päässyt julkisuuteen.
Mutta kuinkahan paljon keskustelua syntyhistorian uutisointi tuolloin herätti?

Anne Lindell Vastaus kommenttiin #62

Anteeksi, Jorma, ja kiitos oikaisusta; eiväthän päättäjät koskaan joudu itse vastuuseen virheistään, vaikka väittävät kivenkovaan olevansa vastuunkantajia. Me, kansalaiset joudumme heidän virheistään maksamaan, ja heille tarjotaan tihutöistä hulppeapalkkaisia "pakastevirkoja" EU:n suojissa. Nämä ovat niitä nykyajan maanpettureita.

Veikko Penttinen

Aivan kuin venäläiset eivät saa totuutta lännen tavoista ja aikeista niin ei suomalaisetkaan. Tai saisivat jos eivät olisi jääneet 70-luvun juoksuhautoihin.

Neukkulaa ei ole, ei Paasikiveä eikä Kekkostakaan, mutta Putin on ja imperialismi jaksaa hyvin tavallisessakin venäläisessä. Kun tähän lisää, että kommunismiuskonnon tilalle on tullut yhtä laajalle, jos ei laajemmallekin, levinnyt ortodoksisuus, joka on varsin vanhoillinen uskonto, niin totta helvetisti pitäisi jokaisen päivittää kantansa uudelleen.

Siis Natoon ja äkkiä!

Anne Lindell

Pertti, aina välistä olen jopa mielissäni siitä että olen nainen, koska sitä ei pidetä kasvojen menetyksenä tai takinkäätötemppuna, jos nainen muuttaa asioitten edetessä toiseen suuntaan mielipiteensä, vaan milipitetiitne muuttamista pidetään suurena viisautena. Tällainen "oikuttelu" tulisi sallia miehillekin.

Näin olisi sinunkin Pertti nyt tehtävä. Tarkastele asiaa tässä Nato-ja suomettumiskysymyksessä ihan uudestaan. Vielä (muistaakseni) v. 1998- 99 olin sitä mielltä kun Viro haki NATO-jäsenyyttä, niin mielestäni Suomenkin olisi pitänyt hakea. Nyt olen täsyin toista mietltä. Osittain myös siksi, koska ns. "NATO-laiva" ajoi Suomen ohi.

VEnäjän tilanne ja kansainvälinen tilanne on nyt kokonaan toinen. Venäjä ei enää ole "heikko-Venäjä", vaan vahva Venäjä.

"Uussuomettuminen" tarkoittaa sitä, että luodaan hyvät ja luotettavat kauppasuhteteet Venäjän kanssa ja hyödytään niistä. Uussuomettuminen on kokonaan toista maata kuin Suomettuminen.

Elät Pertti vielä breznevin ajalla, joten sinunkin olisi syytä tarkastella asioita aivan uudestaan.

Uusbrezneviläisyys ei kuulu samaan kategoriaan kuin uussuomettuminen, vaan uusbrezneviläisyyttä voisi kuvailla v. 2013 markkinoille lanseeraamallani sananlaskulla, joka myös sopii nykyiseen hallitukseemme ja eduskuntaamme kuin hanska käteen, eli: " Etiäpäin sano pässi ko seinää puski".

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-juna on voinut jo jättää Suomen, mutta tämä ei ole mikään syy palata suomettumiseen!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #22

Pertti,

Urho.K.Kekkonen: "Jos suomettumisella tarkoitetaan todellista tilannetta, sitä että sodan hävinnyt pieni eurooppalainen maa on säilyttänyt itsenäisyytensä ja omanarvontuntonsa, päässyt jaloilleen ilman ulkopuolista apua, luonut hyvät ja luottamukselliset suhteet suurvaltanaapuriinsa ja kehittänyt oman puolueettomuuspolitiikkansa, niin pidän sanontaa imartelevana! Mutta näinkään määriteltynä ei suomettuminen ole vientitavaraa."

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Samaa suomettumista yhtä kaikki. Pyritään taloudellisesti hyötymään Venäjän "ystävyydestä" teki se mitä tahansa.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Jorma,

olin päättämässä, kun yya-sopimus todettiin rauenneeksi Neuvotoliiton romahdettua ja lakattua olemasta (hallituksen ulkoasiainvaliokunta tasavallan presidentin johdolla).

Sen jälkeen tehtiin naapuruussopimus. Olen vastuussa siitäkin. Se ei ole yya-sopimuksen jatko, vaan uusi sopimus naapuruussuhteista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Toimi,

et varmaankaan vastatessasi ehtinyt lukemaan linkkini taustoja, jolloin kommenttisi perustuu muistin varaan.

Siirrän promerit.nettiin laittamani tekstin tänne:

>>
Oheistan sopimusta tekemässä olleen ulkoministeri Väyrysen eduskuntapuheen eduskunnan pöytäkirjasta 14.11.1991.

Väyrysen puheesta ilmenee, miksi Suomi ei olisi halunnut 4. artiklaan tekstiä:
“Sopimuspuolen aluetta ei artiklan mukaan saa käyttää hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.”

Yllä oleva teksti on siis nimenomaan Neuvostoliiton/Venäjän vaatimus ko. artiklassa.

Sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta 14.11.1991 sivulta 2670-2671:

“Ed. Wahlström myös kiinnitti huomiota sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, sopimukseen hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä. Hän totesi, että: “Helsingin Sanomien ja tv-uutisten ansiosta tiedämme jopa sopimuksen sisällöstä ja synnystä. Hallituksen selonteon mukaan naapurisopimus täyttää Suomen asettamat tavoitteet. Ilmoitus on sikäli mielenkiintoinen, että eduskunta ei tarkkaan ottaen saanut koskaan kuulla, mitkä mainitut tavoitteet olivat.”

Tähän on syytä ensinnäkin todeta, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selostettiin ennakkoon neuvottelujen tavoitteet ja on jälkikäteen myös selostettu, mitkä olivat vaikeimmat neuvottelukysymykset ja millä tavalla sopimukseen näissä asioissa päästiin. On mielestäni hyvä, että ed. Wahlström otti tämän asian esille, koska saan näin tilaisuuden eduskunnan edessä vastata niihin väitteisiin, joita televisiouutisissa eilen esitettiin Suomen alkuperäisen sopimusehdotuksen ja valmistuneen sopimuksen keskinäisestä suhteesta.

On totta, että Suomen alkuperäisessä sopimusehdotuksessa ei ollut mukana kohtaa, jolla osapuolet sitoutuisivat siihen, että ne eivät avusta hyökkäystä, joka suuntautuu toista sopimuspuolta vastaan. Se, että me emme tällaista ehdottaneet, perustui meidän puolueettomuusperiaatteisiimme. Kun Suomi puolueettomana maana ei sekaannu mihinkään kolmansien maiden välisiin selkkauksiin, on periaatteellisesti hieman pulmallista sitten erikseen sanoa, että me emme jonkinlaiseen hyökkäystoimintaan anna tukea. Mutta kun kaikilla muillakin mailla, jotka ovat Neuvostoliiton kanssa vastaavia sopimuksia tehneet, tällainen sitoumus on, me totesimme, että ehkä meidän on se kuitenkin syytä hyväksyä. Oli vaikea esittää perustelua, miksi emme hyväksyisi. Se tuli sopimukseen kuitenkin niin, että tämänkin kohdan muoto poikkeaa muista vastaavista sopimuksista mm. siten, että tämä rajoittuu vain sitoumukseen olla antamatta sotilaallista apua. Tämäkin liittyy kysymykseen meidän puolueettomuusperiaatteestamme ja siitä, millaisia määrittelyongelmia saattaisi mahdollisissa kriisitilanteissa joskus tulevaisuudessa tulla. Tässä muodossa meidän oli tämä kohta helppo hyväksyä.”
<<

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sopimuksen syntyhistoria oli ilmeisesti uutisoinnissa päässyt julkisuuteen.

Nimittäin Väyrysen eduskunnassa Wahlströmille antamasta vastauksesta ilmenee
"Ed. Wahlström myös kiinnitti huomiota sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, sopimukseen hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä. Hän totesi, että: “Helsingin Sanomien ja tv-uutisten ansiosta tiedämme jopa sopimuksen sisällöstä ja synnystä.“"

Kuinkahan paljon julkista keskustelua syntyhistorian uutisointi tuolloin herätti?

Anne Lindell

Vetelissä pruukathan sanua, notta joskus on parempi olla "hiljaa kuin hiiri pissalla" tai "hissukseen kuin kusi sukassa", jotta vastapuoli, vihulainen ei huomais eli noteerais meitä ollengaa, - eli, ollaan kuin ei oltaiskaan.

Meillä Suomessa on nyt ja jälleen ja kerran tällainen tilanne. Tätä emme voi kieltää. Turha uhota ja paukutella henkseleitä ja vedota kansalliseen koskemattomuuteemme vapaana ja itsenäisenä demokratiana, sillä EU:ssa ja eurossa olemme jo valinneet puolemme, emme ole itsenäisiä emmekä vapaita, ja turha meidän on myöskään kuvitella, että NATON "kainalossa" olisimme jotensakin paremmin turvassa.

Suomettuminen tai pikemminkin "uususomettuminen" ei ole minkäänlaiseen vinoiluun ja pilkkaan oikeuttava puheenaihe, vaan viisas käytäntö, jota Kekkonen & Paasikivi Co. kannattaisi suuressa viisaudessaan vieläkin, jos eläisivät. Ja olen varma, että arvon vainajat pyörisivät haudassaan kuin propellit, jos tietäsivät miten lapsellisesti ja uhmakkaasti jopa eräät nykyiset päättäjät ja jopa entinen presidenttimme Ahtisaari ovat puhuneet.

EU:n, USA:n ja raharikkaan, globaalin valtaeliitin nöyristelevänä käskyläisenä emme saisi lähteä mukaan Venäjää vastaan kohdennetteihin boikotteihin; selvä itsemurha kansallemme ja valtiollemme. Ottaakaamme kaikki hyöty Venäjän rajanaapurina ... älkäämme haittoja.

YYA-sopimus tuli ja meni (Neuvostoliiton mukana). Ei ole enää minkäänlaista merkitystä sillä, ratifioitiinko (vahvistettiinko lopullisesti) YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä, ja että milloin ja ketkä mahdollisesti olivat kerenneet allekirjoittaa jotain jo sovittuja ja parafoituja (alustavasti vahvistettuja)säädöksiä/sopimuksia yms., koska toinen osapuoli hajosi ... lakkasi olemasta.

Mutta silti tästä tulee pystyä keskustelemaan avoimesti ja totuudenmukaisesti, mitään salaamatta ja mitään muuntamatta. Sillä totuus on, että juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista oli menossa YYA-sopimuksen uudelleen ratifiointi. Tiedotusvälineet antoivat silloin (muistaakseni) ymmärtää, että YYA-sopimusta ei oltu keritty kummankaan osapuolen taholta ratifioida, mutta jotain Esko Aho pääministerinä allekirjoitti (mitä) ja jotain olisi ollut sellaista silloisessa YYA-sopimusluonnoksessa, jota silloinen Neuvostoliitto halusi tasmentää ja tarkentaa (parafoida) ennenkuin se ratifioisi (allekirjoituksellaan hyväksyisi lopullisesti) sopimuksen. Tietääkseni parafointia ja sitä myöten ratifiointia ei keretty viedä loppuun saakka. Jotain jäi Neuvostoliiton hajaomissessa auki, mutta silläkään ei olisi tietääkseni mitään merkitystä, vaikka koko YYA-sopimus olisi molempien osapuolten puolelta keretty allekirjoittaa ja viedä kirjoihin, sillä, kuten aikaisemmin mainitsin, toinen osapuoli lakkasi olemasta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Anne Lindell kirjoitti:

"YYA-sopimus tuli ja meni (Neuvostoliiton mukana). Ei ole enää minkäänlaista merkitystä sillä, ratifioitiinko (vahvistettiinko lopullisesti) YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä, ja että milloin ja ketkä mahdollisesti olivat kerenneet allekirjoittaa jotain jo sovittuja ja parafoituja (alustavasti vahvistettuja)säädöksiä/sopimuksia yms., koska toinen osapuoli hajosi ... lakkasi olemasta."

'

Totuus löytyy Mauno Koiviston muistelmista "Historiantekijät Kaksi kautta II" sivujen 448-449 taitteesta.

Väyrynen oli eduskunnan kyselytunnilla sanonut, että Suomen naapuruussopimus Venäjän kanssa tunnustaa Venäjän.

Koivisto laittoi "jäitä hattuun" Väyrysen puheen johdosta.

Väyrynen olisi allekirjoittanut YYA:n jatkosopimuksen Venäjän kanssa jo aikaisemmin, mutta allekirjoitustilaisuus peruuntui.

Suora sitaatti:
"... Heikki Talvitie oli käynyt aamulla Venäjän ja puoliltapäivin Neuvostoliiton ulkoministeriössä. Venäjä oli ottanut allekirjoittamiseen selkeän ja jyrkän kannan: ei ollut syytä allekirjoittaa. Se oli kovin tylyä. Päädyimme siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministeriöt totesivat sitten yhteisesti, ettei sopimusta allekirjoiteta. Samalla todettiin, että Suomen ja Venäjän perussopimus korvaisi Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen."

Toinen sitaatti:
" Pohdin samana päivänä Esko Ahon kanssa Venäjän tunnustamista: "Me emme voi todeta, että Neuvostoliitto on lakannut olemasta, he tekevät siitä omat ratkaisunsa. Ei meillä ole syytä pitää kauheata kiirettä heidän tunnustamisessansa.""

Vielä:
Pietarin kaupunginjohtaja oli esittänyt Koivistolle, että lännen ei pitäisi tunnustaa Neuvostoliiton tasavaltoja, ei myöskään Venäjää itsenäiseksi, ennenkuin oli selvitetty ydinaseiden ja TAE-sopimuksen kohtalo ja se, kuka vastaisi NL:n veloista...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Asiallinen kirjoitus Toimi Kankaanniemeltä, vain muutama kommentti.

”Liittoutuminen siihen merkitsisi vahvaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista muutosta Suomen harjoittamaan politiikkaan.”

Miksi ulkopolitiikkaan (Venäjän suuntaan) tulisi muutos vaikka turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tulisikin muutos?

”NATO-jäsenyys loisi Suomen itärajalle jyrkän, ehkäpä yhden maailman jyrkimmistä, sotilaallisista vastakkainasetteluista. Lisääkö tällainen asetelma turvallisuuttamme? Sitä on syytä pohtia tosiasioiden ja ehkäpä historiankin pohjalta.”

Vertaapa Suomen ja Venäjän rajaa Koreoiden väliseen rajaan. Siinä sitä on aitoa vastakkainasettelua. Et kai tosissasi väitä että rajamme olisi Natojäsenenä sellainen?
Itse asiassa annat jo itsekin siihen vastauksen seuraavassa lainauksessa.

”NATO ei ole rakentanut pysyviä tukikohtia kaikkiin uusiin jäsenmaihin. Pitäisikö geopoliittisista syistä Suomeen näitä rakentaa?”

Suomi päättää Naton jäsenenäkin siitä mitä aseita meidän alueellamme on. Siis pelkkä jäsenyys ei sinänsä tuo yhtään lisää rautaa itärajallemme, ellemme itse sitä halua. Jos se raja on tänään Suomen ja Venäjän toivoma ”rauhan raja”, sitä ei Natojäsenyys voi muuttaa sotilaallisen vastakkainasettelun rajaksi.

Venäjällä ei ole mitään syytä luulla, että Suomella olisi imperialistisia pyrkimyksiä. Jos sen sijaan Venäjällä on sellaisia Suomen suuntaan, Nato voisi kovasti estää sellaisten suunnitelmien toteuttamista.

Käyttäjän ari1 kuva
Ari Hooman

Olen aina ollu aika NATO-vastainen. Elellyt pää pensaassa toivoen, että historia ei toista itseään ajatellen, että "nyt asia ei ole ajankohtainen". On harhaa ajatella asioiden ajankohtaisuutta, sillä silloin kun asia on ajankohtainen, niin siinä on sitten jo löysät housussa. Tosiasiahan on, että Suomi on pienenevine puolustusmäärärahoineen vain puskurivaltio, jota puolustaa tosipaikan tullen vain oma kansa. Muu maailma vain asettaisi mitäänvaikuttamattomia talouspakotteita, kun suuri ja mahtaileva liittää ensimmäisen oikean sivistysvaltion itseensä. Kyllä se vain toisi mukavan selkänojan, kun valtiot Nato peruskirjan art. 5 mukaisesti tulisivat esim. antamaan ilmatukea. Tosin idän hyökkäysprovokaatiota tuskin edes syntyisi Nato-jäsenyyden aikana. Uskon vakaasti, että rauha pysyy ainoastaan jonkinlaisen kauhun tasapainon saattelemana. Suupalana ei pidä olla karhulle, panikoida ei tarvitse, mutta realisti täytyy kuitenkin olla. Nato-jäsenyyden hakeminen on muuten yksi sellaisista asioista, jossa kansanäänestyksen käyttäminen on ongelmallista (kansa ei välttämättä tiedä esim. kotimaisen puolustuksen reaalitilaa ja mennään tunteella). Sen takia meillä on kansanedustuslaitos, jolle voidaan antaa tarvittava (salainenkin) tieto päätöksensä tueksi (eriasia kuinka moni sielläkään mitään asiasta ymmärtää). Kyseessä kuitenkin niin iso asia, että asia lienee syytä alistaa kansanäänestykseen periaatteellisista ongelmista huolimatta. Sitten toisekseen, jos naapurin tiikereitä metsästävä hemmo edes jotenkin osoittaisi kunnioitusta sille, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, niin tilanteen voisi jotenkin ymmärtää, mutta tällaista signaaliahan ei ole kuulunut, tuntuu kauppa käyvän Natorajanaapureidenkin kanssa. Olen yleisesti alkanut miettimään, että mikä siitä Natosta loppujen lopuksi tekee sellaisen kummajaisen, ettei siihen voisi kuulua. Kyseessähän ei suoranaisesti ole hyökkäyssodan instrumentti. Natoon kuuluminenhan ei poista omien puolustusvoimien tarvetta tai niiden kehittämistä, näiltä osin puolustusmäärärahojen kasvattaminen on tärkeää, leikkauslinjan on loputtava joka tapauksessa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Nyt on kehuttava kirjoitusta: erittäin hyvää analyysia, eikä mennä kiihkoillen suuntaan tai toiseen. Faktat faktoina. Kiitos siitä.

Anne Lindell

Matti ... kirjoitit näin (lyhyt lainaus): ..." ”NATO-jäsenyys loisi Suomen itärajalle jyrkän, ehkäpä yhden maailman jyrkimmistä, sotilaallisista vastakkainasetteluista. Lisääkö tällainen asetelma turvallisuuttamme?" ....

Tätä on todella syytä miettiä, vaikka illalla sängyssä kädet niskan takana. Minä olen näin tehnyt ja tullut siihen tulokseen (blondilogiikalla), että Natoon liittymisemme ei lisäsi kansallista turvallisuuttamme, vaan päinvastoin heikentäsi sitä.

Paremmin puolustusasioista perilläolevat voisivat täsmentää lausuntoani, sillä minua ei miellyttäisi Naton-jäsenmaana Naton tukikohtien ilmestyminen (asevarustelu) itäisen rajamme läheisyyteen. Mietikääpäs tätä! - - - > Olisimme maalitauluna.

Mahdollisen suursodan, idän-lännen välisen selkkauksen syttyessä piskuinen Suomi jäisi suurvaltojen jalkoihin ja Suomi ammuttaisiin kraatereiksi. Tätäkö te haluatte?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Anne,

illalla sängyssä kädet niskan takana miettiessäsi olet tullut siihen tulokseen (blondilogiikalla), että Natoon liittymisemme ei lisäsi kansallista turvallisuuttamme, vaan päinvastoin heikentäisi sitä. Kerrot asian ikään kuin itsestään selvyytenä Olisiko mahdollista, että perustelisit jotenkin tuota johtopäätöstäsi. Oletko kuullut Naton turvatakuusta?

Kirjoitit myös: ”Naton jäsenmaana Naton tukikohtien ilmestyminen (asevarustelu) itäisen rajamme läheisyyteen”. Jos luit tarkkaan Toimi Kankaanniemen blogin ja oman kommenttini, olemme sitä mieltä (korjaa jos tiedät totuuden), että Natojäsenyys ei tarkoita Naton tukikohtien rakentamista rajoillemme. Se tarkoittaa ensisijassa sopimusta, joka käsittää turvatakuun jäsenilleen. Vaikka NL/Venäjä eivät historiansa aikana ole pitäneet yhtäkään sopimusta, tämä Naton jäsensopimus näyttää olevan sellainen, johon Venäjäkin uskoo. Tämä ehkä juuri siitä syystä, että sen allekirjoittajia ovat sellaiset maat, joilla on tapana pitää kiinni allekirjoittamistaan sopimuksista, enemmän kuin NL/Venäjällä on ollut tapana.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Matti,

ei Usko Venäjä Natoonkaan, naureskelee vaan päälle Putinin ilmein...

”Nato ei tuo turvatakuuta

Ulkopoliittisen Instituutin Nato-raportti sai paljon kritiikkiä rauhantutkimuslaitoksen järjestämässä seminaarissa Tampereella muun muassa tarkoituksenhakuisuudestaan ja nojautumisestaan Naton omiin lähteisiin.”

http://www.pax.fi/node/25044

Naton turvatakuut uskon asia:

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1634...

Naton sijasta Venäjän turvatakuut - yllättävää! :

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163065-...

”VS: Sanoit Helsingin Sanomien haastattelussa (7.4.), että Naton sotilaallisia turvatakuita ei kohta enää ole. Mitä tarkemmin ottaen tarkoitit?

TC: Käsitykseni mukaan artikla 5 heikkenee. Natolla ei myöskään ole mitään konkreettisia suunnitelmia jäsenmaiden sotilaalliseen puolustukseen. Artikla 5 on tällä hetkellä enintään eräänlainen peloite. Tällöin kyse on ennen kaikkea poliittisista turvatakuista. Tässä olen samaa mieltä Stockholm International Peace Research Instituten (SIPRI) johtajan Alyson Bailesin kanssa, joka on todennut tämän useaan kertaan. Hän on Britannian entinen Suomen suurlähettiläs ja Nato-kannattaja.”

http://www.vapaasana.com/17-06miksinatoeikannata.htm

”Nato ei sotisi Suomen puolesta :

Kuitenkin unohdetaan muutama perusseikka. 1) Naton sotilaallinen voima on käytännössä yhtä kuin USA:n voima. 2) USA:lla ei ole enää Eurooppaan samaa mielenkiintoa kuin ns. kylmän sodan aikana, jolloin USA:n edut vaativat Varsovan liiton pysäyttämistä.

On erittäin vaikea uskoa, että USA lähettäisi omia sotilaitaan tai omaa sotakalustoaan Venäjää vastaan esimerkiksi Viron puolustamiseksi, koska samalla sota leviäisi myös USA:n mantereelle ja olisi myös USA:n tuho. Euroopan on siis tultava omillaan toimeen.”

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

”Naton vastaisku ei ole automaattinen vaan harkinnanvarainen

Myöskään Naton turvallisuustakuisiin ei voi luottaa:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/valtio-op...

”Esimerkiksi suurlähettiläs Heikki Talvitie on muistuttanut, että lupaukset Naton turvatakuista eivät perustu realistiseen arvioon siitä, missä määrin Suomi saisi tehokasta sotilaallista apua sitä tarvitessaan.
Talvitien mukaan Naton viidenteen artiklaan ei kuulu mitään automatiikkaa, ja lopullinen ratkaisu jää riippumaan sen hetkisistä todellisista voimasuhteista.

– Erityisen vaarallista on ottaa vastaan turvatakuita, joilla ei ole katetta, ja antaa yksipuolisia turvatakuita, joita ei voi lunastaa, Jäätteenmäki kirjoittaa.”

http://www.suomenmaa.fi/politiikka/j%C3%A4%C3%A4tt...

”Tänään lehdessämme referoidun Pekka Visurin mietteiden pohjalta kysymykseksi nousee, mitä mieltä Suomelle on lähteä sotilaalliseksi osapuoleksi Lähi-idän, Aasian ja Afrikan kriiseihin, jos niihin on vain EU:n tai USA:n mandaatti, eikä kaikkien valtioiden yhteinen YK-mandaatti.
EU:n turvatakuut ovat UPI:n selvityksen mukaan lähinnä teoreettisia.

EU:ssa ei kuitenkaan ole ongelma, ettei Suomi ole Naton jäsen. Muut EU-maat eivät koe olevansa sotilaallisesti uhattuina, Suomi on ainoa, jossa turvatakuista keskustellaan. Naton 5. artikla turvatakuista ei sekään tarkoita, että Natolla olisi omia joukkoja, vaan jokainen jäsenmaa itsenäisesti päättää lähettääkö joukkoja avuksi. Naton omat voimavarat ovat vain Awacs-tutkalentokoneet ja johtokeskukset.

Suomi on nyt niin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa kuin on mahdollista olematta jäsen. Kriisinhallintaoperaatioissa saadaan jo nyt tiedustelutiedot ja muu hyöty puolustussuunnittelulle. UPI:n Nato-selvityksen mukaan kriisinhallinta on Naton tärkein nykytehtävä. Jäsenyys lisäisi paineita osallistua operaatioihin. Natossa on konsensusvaatimus ja kyse on esimerkiksi siitä kuinka pitkälle kantti kestää estää järjestön toimintaa jossain kriisissä.

Kuten UPI:n raportissa sanotaan, kyse on siitä millaisen roolin Suomelle haluamme. Herää kysymys tarvittaisiinko maailmassa länsimaata, joka profiloituu Natosta erillisenä lääkärinä, monenkeskisen maailman rakentajana? Sellaisena maana, jonka neuvotteluperinteeseen voi turvata, kun sitä ei voida liittää minkään valtioryhmittymän edun ajajaksi erilaisissa sotilasoperaatioissa.”

http://www.kristillisdemokraatit.fi/KD/weblehti/fi...

Käyttäjän HenrikTikanvaara kuva
Henrik Tikanvaara Vastaus kommenttiin #74

Vastaisin viimeiseen kappaleeseen että Putin on julkisesti määritellyt monenkeskisen maailman olevan hänen intressiensä vastainen ja pyrkii politiikallaan kohti polarisaatiota. (Oma kommenttini: Vanhat hyvät Neuvostoliitto-ajat)

Keijo Räävi

NATO ei poissulje hyviä suhteita niin itään kuin länteenkin.

Tosi asiassahan Suomella on ollut ongelmia USA-suhteiden kanssa esimerkiksi Valkoisen talon edellisen isännän kaudella.

Meillä on lisäksi Venäjä-suhteetkin rempallaan.

NATO-vastustajien argumentit ovat siis vailla perusteita.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Toimilta taas erinomainen ja pohtiva blogi.
Suomen Nato-jäsenyys ei ole yksipiippuinen "kyllä" tai "ei".

Nato-juna meni Suomen osalta tällä kertaa ohi. Nyt ei ole missään nimessä sopiva aika liittyä Natoon.

Lisäksi jäsenmaalla täytyy olla riittävän vahva oma puolustus päästäkseen jäseneksi. Onko Suomella sellainen nykyisellään?

Olemme hyvin vahvasti "harmaalla alueella" EU-jäsenyyden vuoksi. Ja puolustuksellista apua sieltä ei ole tulossa.

Kyllä meidän nyt vaan pitää uskoa, että myös Venäjä kunnioittaa tätä 4. artiklaa. Niinkuin uskon sen tekevänkin.

Naapureina realismi huomioiden eläminen ei ole suomettumista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

4. artiklan sotilaallinen teksti on nimenomaan Neuvosto-Venäjän sopimukseen vaatima Suomea koskeva vaatimus. Juuri siksi Venäjä pitää siitä kiinni.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jorma,

kiitos valaistuksistasi! - saas nähdä milloin tämä katajainen kansamme kokee tässäkin asiassa herätyksen niin lännen kuin idänkin propagoinneilta...

Parhainta jatkoa ja voimia uranuurastuksillesi!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #75
Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Dokumentointia Mauno Koiviston kirjasta Historiantekijät:

Englannin Eurooppa-asioista vastaava varaulkoministeri Tristan Garel-Jones oli Koiviston vieraana Linnassa 13. tammikuuta 1992.
Tämä oli kysynyt Koivistolta, kuka Suomesta tulisi osallistumaan korkeimmalla tasolla pidettävään neuvonpitoon, Eurooppa-neuvoston kokouksiin.

Sitaatti sivulta 538:

“Vastasin, että Suomea edustaisi pääministeri.

Sen jälkeen hän kysyi, olisiko Suomi EY:n jäsenenä valmis tarvittaessa osallistumaan Venäjän-vastaisiin pakotteisiin. Totesin hänelle, että tämä oli hyvin vaikea kysymys, ehkä kaikkein vaikein.

Jätin sanomatta, että minulla oli ollut semmoinen ajatus, että tämä olisi niitä asioita, jotka kysytään viimeksi eikä niitä, jotka kysytään ensiksi. Minulla ei ollut hänelle vastausta annettavana. En voinut vastata myönteisesti tietämättä, tulisiko koko hankkeesta mitään enkä sanoa, ettemme aikoisi tietämättä, mitkä tulisivat olemaan tilanteet.”

Siis:
Kuten presidentti Koiviston muistelmista käy ilmi, mahdolliset Venäjä-pakotteet olivat Koivistolle vaikeat viikkoa ennen sopimuksen allekirjoittamista, tammikuussa 1992.

Nyt on ollaan tilanteessa, jossa Venäjä-pakotteita ollaan Suomelta vaatimassa.

Mainittakoon vielä, että eduskunnan pöytäkirjan mukaan mahdolliset Venäjä-pakotteet olivat Jouko Skinnarinkin huolenaiheena marraskuussa 1991.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lukiessani ehdin jo huolestua siitä, että olisin jostain asiasta samaa mieltä Toimin kanssa. Onneksi jaksoin pitkän jaarituksen loppuun saakka.

Yhtä mieltä olen toki siitä, että kansanäänestys olisi paikallaan. Sen valmistelun voisi uusi hallitus ottaa ohjelmaansa. Toivon, että seuraava hallitus, jossa persut eivät edelleenkään ole, antaa vahvan suosituksensa Nato-jäsenyydelle.

Aikanaan kansanäänestykselle liityimme EU:hun ja toivottavasti pian myös Natoon. Liittoutumattomien maiden turvallisuustilanne on koko 2000-luvun jatkuvasti ja jyrkästi heikentynyt Venäjän rakentaessa hyökkäysvalmiuttaan.

Ukraina maksaa nyt ensimmäisenä aivan liian kalliin hinnan liittooutumattomuudestaan. Euroopassa Venäjän muilla rajanaapureilla on Naton turvatakuu. Vain Suomella ei ole.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Börjellä on kannatettavia ajatuksia Natosta ja siihen kuulumisesta!

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miksi ihmeessä kansanäänestys? Ymmärtäisin vielä, jos se olisi asevelvollisten kansanäänestys. Tai no, itse asiassa en ymmärtäisi sitäkään. Turvallisuuspolitiikka on asia, josta presidentti ja hallitus saavat luvan ottaa heille kuuluvan vastuunsa.

Markku Laaksonen

Kansanäänestystä asiasta on turha järjestää, koska äänestäjillä ei ole todellista, riittävää tietoa kyvyistämme eikä sopimuksesta. Tuloksena olisi vain loputon propagandamyllytys aiheesta puolesta ja vastaan.

On luotettava ulkopoliittisen johdon asiantuntemukseen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #65

Markku Laakksonen:

"On luotettava poliittisen johdon asiantuntemukseen."

Kyllä olisi jo aika lopettaa moiset musta-tuntuu-jutut.

Mikä on poliittisen johdon asiantuntemus, jos yli 20 vuoden takainen EY-päätöksenteko perustuu salailuun?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #66

Jorma, jos poliitikkojen asiantuntemus on heikkoa, niin kansan on vielä heikompaa.

On iljettävää populismia, jos poliitikko ei tieten tahtoen käytä hyväkseen alan ammattilaisilta tai tutkijoilta saamaansa tietoa silloin, kun se eroaa äänestäjien käsityksestä.

Olisi tosiaan aika lopettaa mutu-jutut. "Kyllä kansa tietää" on aikansa elänyt populistinen slogan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #73

Kansa kyllä tietää, milloin demokratiavaje ja epäoikeudenmukaisuus alkaa. Mutta juttu jää mustatuntuu-jutuksi, koska tunnetta tukevia dokumentteja ei ole.

Mutta miten kansa voi tietää asioiden substansseista, kun kansanedustajatkaan eivät ole ETA-/EY-/EU-päätöksiä tehdessään eli lakiesityksiä hyväksyessään tienneet lakiesitysten sisältöä.

Kysymykseni kuuluu:
- Miksi kansanedustaja Sauli Niinistö vaiennettiin?

Lukekaapa tarkoin seuraava sitaatti kansanedustajien Sauli Niinistön ja Sulo Aittoniemen eduskunnassa käyttämistä puheenvuoroista!

Valtiopäivät 1992 Pöytäkirjat 5, torstaina 22.10.1992, sivut 3894-95:

Niinistö:

"Defensiivisyyttä toivoisin otettavaksi myös tässä yhteydessä meidän perustuslakiemme osalta huomioon siten, että osoittaisimme nyt asiaankuuluvaa kunnioitusta Suomen perustuslaille. Nimittäin kun katsotaan Eta-sopimuksen soveltamislakia, niin kuin tänään useaan kertaan on kuultu, suomalainen laki tai asetus on soveltamiskelvoton, jos se on Eta-sopimuksen pääsopimuksessa, pöytäkirjassa tai liitteessä olevan ehdottoman ja riittävän täsmällisen määräyksen kanssa ristiriitainen; jos se on ristiriidassa Euroopan talousyhteisön sellaisessa direktiivissä olevan säännöksen kanssa, johon viitataan Eta-sopimuksen liitteessä, jos tuo on riittävän yksilöity ristiriita; ja edelleen 3 §:n mukaan vastaavasti myös, mikäli se on sekakomitean päätöksen kanssa ristiriidassa. Eli tästä seuraa suoraa normivalvontaa. Suomalainen lain soveltaja on tämän jälkeen aina velvollinen ottamaan huomioon mm. eräitä liitteitä, kun hän katsoo, voiko hän soveltaa suomalaista lakia. Ristiriita siinä suhteessa tulee sitten, kun sama suomalainen lain soveltaja ei ole alkuunkaan oikeutettu vertaamaan, vaan päinvastoin häntä on kielletty vertaamasta lakia meidän omaan perustuslakiimme. Tästä näkökulmasta katsottuna jokaikinen sekakomitean päätös ja monet liitteetkin ohittavat suomalaisen perustuslain Suomessa statukseltaan."

Toinen sitaatti Niinistön puheesta:

”Me olemme siirtymässä kyllä kulttuuriin, jossa tietyillä oikeudellisesti ehkä rakennetuilla instansseilla on paljon päätösvaltaa, mutta minä alan epäillä, että se on sittenkin perusluonteeltaan ei oikeudellista vaan poliittista.

Tuo, mitä ed. Aittoniemi sanoi siitä, kuinka monta prosenttia tämän sopimuksen sisällöstä ymmärretään ja tiedetään tässä talossa, saattaa pitää paikkaansa. Mutta minä väitän, että ei se prosenttiluku ole missään muussa maassa kovinkaan paljon suurempi. Tämä on aikamoinen paketti missä tahansa parlamentissa tunnettavaksi sataprosenttisesti. Sen vuoksi minä luulen vähän, ja oikeastaan sopimustekstistäkin voi sitä päätellä, että perusteiltaan ehkä oikeudellinen tulkinta on sittenkin näissä tuomioistuimissa, joita integraation piirissä nyt on, aika pitkälti poliittista eli tarkoituksenmukaisuuteen pyrkivää.

Ed. Aittoniemi (vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! En tiedä, riittääkö tämä vastauspuheenvuoron kriteeriksi, mutta kun ed. Niinistö viittasi näkemykseeni 2 prosentista, niin tärkeintä tässä asiassa on se, että meillä ei tiedetä hyvin tärkeiden sopimuskohtien substanssia lainkaan.”

Kommentti:

ETA-sopimuksen sisältöä ei siis Suomen lisäksi tunnettu riittävästi Ruotsissa, Norjassa eikä Itävallassa.

Ei tunnettu, koska EY:n silloinen säädäntö (60000 sivua) olisi pöytäkirjoineen, julistuksineen ja liitteineen pitänyt kahlata läpi.
ETA-sopimuksessa oli numero- ja kirjainkoodit sekä päiväykset viittauksina asioihin, jotka olisi kansanedustajien pitänyt ennen lain hyväksymistä lukea.

Minulla on ETA-sopimus, jonka alkulehdillä olevasta lukijansanasta kyseinen asia ilmenee.

Vielä:

Miksi ihmeessä kansaa 16.10.1994 juoksutettiin EU-kansanäänestyksessä vaaliuurnilla, koska kukaan kansanedustajistakaan ei marraskuussa 1994 EU-jäsenyyslakia hyväksyesssään tiennyt Ulkoministeriön Maastricht-aiheita koskevista joulukuussa 1993 päivätyistä salaisista asiakirjoista?

Kansaa juoksutettiin uurnilla siksi, että korkea valtiojohto saattoi vedota näin:
Kansahan sen EU-liittymispäätöksen teki.

Siis siksi, että valtiopetokselliseen toimintaan jo ETA-sopimuksessa 27.10.1992 ryhtyneet saivat mennä kansan selän taakse.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Börje,

vai "turvatakuut" : #74 ...

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Nato ei ole sotilasliitto;se on pohjois-atlantin puolustusliitto,ja sen jäsenyys ei olisi iso hyppy nykyisestä rauhankumppanuusohjelmasta varsinaiseen jäsenyyteen !
Kansanäänestystä ei tulisi järjestää,vaan eduskunnan,hallituksen ja presidentin ollessa yksimielisiä,hakemus sisään !
Tämä siksi että taistolaiset sun muut hihhulit ovat peloitelleet kansan piloille,vaikka ainut uhka onkin venäjä ja sen suurvaltaintressit,mukaanlukien suhmurointi suomen asemasta !
Jos/kun suomi hakee jäsenyyttä,venäjä saa syyttää itseään,ja rauhantahdon puutettaan,,enemmän on intoa sotia kuin etsiä rauhaa,-myös suomen suhteen !

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Naton jäsenyys ei merkitse sitä, että Naton ohjuksia tai muitakaan sotakoneita tulee Suomen itärajalle. Mielestäni tuo sopimus on väkivaltaisia aikeita ennalta ehkäisevä ja toisi rajalle rauhaa eikä rautaa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Matti,

valitettavasti nimenomaan juuri päinvastoin - natomme Venäjälle "viimeinen pisara":

Autuaita ovat rauhantekijät – paitsi Ahtisaaren Natoon- rahantekijät

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1656...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomi ei hyödy mistään liitolaisuuksista. Suomi hyötyy vahvoista omista puolustusvoimista, jotka tekisivät kutsumattoman vieraan valloituksen ja maan hallussapidon liian kalliiksi. Venäläiset häpeävät tänäänkin talvisotaamme.
NATO ja muiden liittolaisuuksien jäsenyys on pienelle nolla juttu.
Iso paha halutessaan on jo jyrännyt kun liittolaiset vasta joukkojaan kokoavat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jarmo, eivät venäläiset tähän mennessä ole vielä koskaan lähteneet testaamaan Naton kykyä. Siksi Suomi nimenomaan hyötyy liittoutumisesta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Matti,

päinvastoin häviää: mikä natoutunut maa on lisännyt omia puolustusvoimiaan, väkeään ja aseistustaan?? - Venäjän kannattaisi/tarvitsisi ainakaan toistaiseksi ryhtyä testaamaan? - sehän on sitä jo monin muin tavoin testannut - et vain sinäkään ole huomannut sitä...

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Tässä on mielestäni se ongelma: toivotaan että Suomen armeija tekee valloittamisesta vaikeaa. Tämä on spekulointia jolla ei ole kovin hyvää realismia takanaan. Toinen ongelma on se että tässä tilanteessa hyökkäys on tapahtunut ja olemme joutuneet sotaan.

Nato-jäsenyyden myötä mitään hyökkäystä ei koskaan tule. Jäsenyys tuo realismia siihen tilanteeseen joka Venäjällä on jo meidän osaksemme suunniteltu, tulemme olemaan osa Venäjää kuten Ukrainakin.

JPK Jäntti

Kannattaisi perehtyä historiaan ja katsoa, ettei kahta kertaa tee samoja virheitä.

Suomi ei onneksi ole puolueeton ja Suomen paikka on EU:ssa niiden maiden joukossa jotka kannattavat länsimaisia arvoja alkaen demokratiasta ja oikeusvaltiosta. Olemme poliittisesti sitoutuneita, mutta emme kuitenkaan jaa EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa - kuulostaa hölmöläisten ratkaisulta ottaen huomioon tilanteemme ja historiamme.

Meillä on kuten 1939 aggressiivisesti etujaan ajava voimapolitiikkaan uskova naapuri. Ainoa oikea johtopäätös on liittyä EU-maiden kanssa samaan turvallispoliittiseen ratkaisuun eli NATOon.

Käytännössä juuri mikään ei tulisi muuttumaan normaaliaikoina, ei ulkopolitiikka, ei puolustusbudjetti eikä kaupankäynti Venäjän kanssa. Maantiede ei edelleenkään ole muuttumassa ja kansainvälinen yhteistyö on venäläisillekin elintärkeää - kuului Suomi NATOon tai ei.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuo "kansan enemmistön tuki" on aika epämääräinen ja jostain syystä siihen vedotaan ja on vedottu vain NATO-kysymyksessä.
Se ei ollut esillä YYA-sopimusta tehtäessä tai kun sen sanottiin "rauenneen", se ei ollut esillä kun EU-jäsenyys kirjattiin uusimpaan perustuslakiimme tai kun EU:n uusi perustuslaki (perussompimus) hyväksyttiin, se ei ollut myöskään esillä, kun valtio sitoutui pikavauhdilla EVM:ään tai erilaisiin jättimäisiin tukipaketteihin eli kymmeniä vuosia eteenpäin vaikuttaviin kansallisiin sitoumuksiin.

Kansan enemmistön tuelle on siis viitattu hyvinkin merkittävissä kysymyksissä kintaalla, muttei NATO-kysymyksessä, jonka aktualisoituessa joskus (mahdollisesti), aikaa kansanäänestyksen järjestämiselle tuskin olisi. Siihen asti jokainen aika tai suhdanne on näet tähän asti ollut "epäajankohtainen". :D

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Onpa mukava, kun syntyi pitkä ja asiallinen keskustelu. Kiitos siitä.

Pääosin jokainen esitti omia mielipiteitä ja aika harva faktaa. Tällaistahan keskustelu normaalisti on ja hyvä niin.

Nato-jäsenyys jakaa mielipiteet. Gallupien mukaan vain joka neljäs suomalainen kannattaa jäsenyyteen pyrkimistä.

Muistaakseni kaikki eduskuntapuolueet ovat luvanneet asiasta kansanäänestyksen.

Kannattaa lukea asiantuntijoiden laatima raportti "Mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutukset Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle". Raportissa on 106 sivua täyttä asiaa. Mitään suositusta se ei sisällä.

Kun raportin lukee, pääsee asiaan sisälle eikä tarvitse perustaa kantaansa pelkille tunteille.

Jorma Jaakkolalle erityiskiitokset. Kirjoituksesi perustuvat olemassa oleviin asiakirjoihin. Vuosien 1991-94 tapahtumat ovat minulle erityisen tuttuja, koska olin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan ja kaikkien muiden valiokuntien ja ministerityöryhmien jäsen.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Erityisen hyvä blogi,niin ajatuksia kuin mietteitä maamme turvallisuudesta,etenkin kun katsotaan että ollaan liittoutumaton valtio mihinkään suuntaan ; juuri tässä vaiheessa.

Mutta,miten paljon pitää "uhrata euroja" oman maamme sotilaalliseen puolustukseen sillä tavoin jotta olisimme nk.omavarainen ja myös omata uskottava puolustus ?

JPK Jäntti

Toimi,
Luettuani (jälleen) tuon mainitsemasi raportin, haluaisin kiinnittää huomiosi muutamaan seikkaan:

1. Raportti on vuodelta 2004 ja se on osittain vanhentunut. Tämä koskee niin Venäjän asennoitumista (vrt. Putinin puhe) kuin tarvetta turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. EU:lle annetaan raportissa sellainen turvallisuuspoliittinen rooli (tulevaisuudessa), jota sille ei ole tullut eikä ole tulossa.

2. Raportissa ei oteta kantaa Suomen tarpeeseen liittyä NATOon, toisin sanoen siinä kierretään keskeistä asiaa kuin kissa kuumaa puuroa sanomatta sitä ääneen. Tämä toki otsikon mukaan - mutta tällöin ei pidä raportista etsiä suosituksiakaan.

3. Raportissa ei oteta kantaa nykyiseen tai nykyisenkaltaiseen tilanteeseen tai tilanteeseen, jossa Ruotsi liittyy NATOon. Tämä on tietenkin edelleen linjassa raportin luonteen kanssa, mutta raporttia ei siis pidä käyttää perusteena olla tekemättä johtopäätöksiä.

Lukutaito on tärkeä asia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suurkiitokset kiittämisestä Toimi!

Sinä olet harvinaisen kunnioitettava päätöksentekijä, sillä

- olet kansanedustajana ja ministerinä pystynyt ajattelemaan omilla aivoillasi ja tehnyt itsenäisiä ratkaisuja.

- pystyt tunnustamaan "virheesi" ja edelleen tänäkin päivänä kantamaan vastuusi.

- kirjoitit:
"Jorma Jaakkolalle erityiskiitokset. Kirjoituksesi perustuvat olemassa oleviin asiakirjoihin. Vuosien 1991-94 tapahtumat ovat minulle erityisen tuttuja, koska olin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan ja kaikkien muiden valiokuntien ja ministerityöryhmien jäsen."

Vasta nyt luettuani tekstisi "olin ... ministerityöryhmien jäsen" muistin, että olit ministerinä 20.12.1993 myös mukana EU-ministeriryhmän kokouksessa, jossa edellisenä päivänä UM:ssä päivätty salainen Maastricht-aiheiden muistio 1075/1993 käsiteltiin.
Pöytäkirjakin (16/1993 20.12.1993) määrättiin UM:ssä salaiseksi.
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja

Kokonaisuus:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=po...

Salaisten asiakirjojen olemassaolo EU-päätöksenteossa ei ole demokratiaa.

Salaisten asiakirjojen ja salaisen päätöksenteon julkituleminen ja näistä asioista kertominen ei ole jälkisuomettumista.

Toimi!
En voi muuta kuin toistamiseen
(http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11543... )
kiittää ja osoittaa suurta kunnioitusta valitsemallasi avoimuuden tiellä!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jorma,

yhdyn kiitoksiisi Toimille - harvinainen poliitikko Suomessa! - soisin hänen menevän EU-parliamenttiin vaikuttamaan aivan muutoin kuin vain takinkäännöin ja puujalkavitsein...

Ja sinä sitkeä suomalainen, kaikki suomalaiset yhteen hiileen puhaltaviksi kokoava peruskokoomuslainen Jorma! - sinullekin soisin jonkin vaikuttavan paikan tässä pakolaisten "vastuuyhteiskunnassa" - virtaa sinulla ao. kokonaisuudetkin hallitsevana riittää kaikesta vastustuksesta huolimatta vaikka toisillekin jakaa!...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #80

Kiitos Ilkka!

Tämä asia ei todellakaan ole perussuomalaisten, eikä kokoomuslaisten eikä muidenkaan poliittisten puolueiden asia. Vaan tämän asian julkituominen on koko Suomen, siis puolueisiin katsomatta kaikkien kansalaisten parhaaksi.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Toimi,

muuten ok tuo raportti, mutta on päivittämättömänä jo yli 10 vuotta vanha...

"MAHDOLLISEN SOTILAALLISEN LIITTOUTUMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISELLE JA PUOLUSTUSHALLINNOLLE

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam asetti 4.2.2003 työryhmän
laatimaan selvityksen mahdollisen liittoutumisen vaikutuksista
Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle
vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
valmisteluun liittyen. Selvitys tukee myös vuosien 1997 ja 2001
turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa todettua tarvetta
kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta sekä
luoda valmiuksia avun vastaanottamiselle kriisitilanteessa.

Selvitys PDF-versiona "

http://www.defmin.fi/index.phtml?s=450

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sitaatti selvityksen sivulta 79:

"6.2.1 Valtion täysivaltaisuus

Perustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta. Lainkohtaa koskevien hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perustelujen mukaan valtion täysi valtaisuus kattaa sekä sisäisen että ulkoisen suvereenisuuden.

Sisäisellä suvereenisuudella tarkoitetaan sitä, että valtion sisällä valtiovalta on korkein oikeudellinen muiden yläpuolella oleva valta. Sisäisen suvereenisuuden keskeisenä sisältönä on kyky säätää kaikkien valtion alueella julkista valtaa käyttävien viranomaisten ja muiden toimielinten toimivallasta. Siihen kuuluu myös valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä, määrätä valtioelinten toiminnasta ja oikeus käyttää eri tavoin julkista valtaa valtion alueella oleviin ihmisiin ja esineisiin nähden.

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että toinen valtio tai kansainvälinen järjestö ei voi käyttää julkista valtaa toisen valtion alueella. Vakiintuneen valtiosääntödoktriinin mukaan myös kansainvälisten järjestöjen edustajille annetut hallinnolliset toimivaltuudet kuten erilaisten tarkastusten suorittamiset Suomen alueella on katsottu olevan ristiriidassa täysivaltaisuuden kanssa.

Ulkoisella suvereenisuudella tarkoitetaan valtion vapautta päättää
itsenäisesti suhteistaan toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin."

Kommentti:
Edellä olevalla perustuslain 1 pykälään viittaavalla tekstillä ei ole mitään merkitystä.
Suomen hallitusmuodon 1 ja 2 pykälä muuttuivat kuolleiksi kirjaimiksi 27.10.1992 ETA-sopimuksen hyväksymisessä.

Raporttia laatimassa olleet eivät tiedä, että HM 1 ja 2 §:stä tuli kuolleita kirjaimia jo 27.10.1992.
Poliittisen päätöksen (ei oikeudellinen) eduskunta oli tietämättään tehnyt Maastricht-aiheista jo 18.3.1992 demareiden käsikirjoittamassa äänestysnäytelmässä, jossa vastaan äänestäneet painoivat tyhjää!

Seuraavaksi paljon puhuva sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta. Edes perussuomalaiset eivät puhu tuollaisia tänä päivänä.

Todella hieno sitaatti istuvan presidentin eduskunnassa käyttämästä puheenvuorosta, Eduskunnan pöytäkirjasta sivulta 2718, keskiviikkona 17.6.1992:

"Ed. Niinistö: Arvoisa puhemies!

Olen useaan otteeseen parin viime vuoden aikana tässäkin salissa todennut, että EY-jäsenyys tulee merkitsemään dramaattista muutosta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja että tuo dramaattinen muutos väistämättä heijastuu myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. EY-selonteko osoittaa, että näin tulee käymään.

Tässä tilanteessa kannattaa esittää yksi kiteytetty kysymys, ja se on se, minkälaisen arvon me Suomessa annamme omille perustuslaeillemme. Nimittäin EY-jäsenyyden myötä me annamme EY:n oikeusjärjestykselle, EY-oikeudelle, erittäin suuren arvon. Me annamme sille niin suuren arvon, että me sitoudumme siihen, että jos Suomessa on tullut säädettyä EY-oikeuden kanssa ristiriidassa oleva laki, EY-tuomioistuin saa soveltaa suoraan EY-oikeutta, siis mitätöidä sen suomalaisen eduskunnan ratkaisun, joka on ristiriidassa EY:n käsitysten kanssa."

Lue lisää http://jormajaakkola.fi/

Mitä lukikaan selvityksen otsikon 5.4 Johtopäätökset alla, sivulla 77:

"NATO:n ja EU:n solmima turvallisuussopimus sekä Suomen kansainväliset velvoitteet jo osaltaan muovaavat Suomen puolustushallinnon turvallisuusrakenteita NATO:n rakenteita vastaaviksi."

Kommentti:

Nato on EU:n puolustusliitto.
EU vaati Suomea hyväksymään Suomea koskevat ulko- ja turvallisuuspoliitiset velvoitteet julistuksessa, joka mainitaan salaisessa UM:n Maastrich-aiheiden muistiossa 1075 19.12.1993.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #71

Kansanedustaja Sauli Niinistön toinen puhe samana päivänä, jolloin ETA-sopimus hyväksyttiin eduskunnassa.

Sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta 27.10.1992, sivulta 4004:

"Ed. Niinistö:

Herra puhemies!

Tämä Eta-sopimus on superlaki, joka väistämättä ulottaa vaikutuksensa myöskin suomalaisiin perustuslakeihin ja erityisesti suomalaisten perusoikeuksiin. Nimittäin Eta-säännökset - liki kaikentasoiset, mm. pöytäkirjan liitteet - saavat tässä lakipaketissa olevan voimaanpanolain perusteella hyvin korostetun aseman.
Jokainen suomalainen, joka soveltaa suomalaista lakia, siis viranomainen, joka tehtävästä riippumatta soveltaa suomalaista lakia, on nimittäin velvollinen olemaan soveltamatta sitä, jos se on ristiriidassa jonkun asteisen Eta-sopimukseen sisältyvän säännöksen kanssa, mm. pöytäkirjan liitteiden kanssa."

Suomen joulukuussa 1993 allekirjoittama EU:n ulko- ja turvallisuuspoliitinen julistus on Niinistön esimerkkinä mainitseman pöytäkirjan liitteiden tavoin EU-laki.

Niinistö ei puhetta 27.10.1993 pitäessään tiennyt, että Suomen ulkoministeriössä tultaisiin joulukuussa 1993 säilyttämään Maastricht- eli liittovaltio-päätöksenteosta salaisia asiakirjoja.

Tietääkö Niinistö asiasta vieläkään?

Kuinka moni nykyinen kansanedustaja tietää kyseisestä julistuksesta ja siihen liittyvästä salaisesta muistiosta ja pöytäkirjasta?

Kun kansanedustaja ei tiedä, on kenenkään (ministerin, kansanedustajan ja kansalaisen) turha puhua ja kirjoittaa musta-tuntuu-juttua.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #79

Jorma,

kiitos näin tarkennuksestasi ja samalla vasta näin päivityksestäsi!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #81

Tuossa oli kysymys ETA-sopimuksesta, jolla eduskunnan EY-päätösvalta jo 27.10.1992 ovelalla tavalla kansanedustajien lain sisältöä tietämättä siirretiin Brysseliin.

Sauli Niinistön eduskunnassa pitämistä puheista ilmenee tosiasia:
Hallitusmuodon 2 §:n vallan kolmijakoa koskeva teksti, suomalaisen demokratian perusta lakkasi jo 27.10.1992 olemasta.

Hallitusmuodon 33 §:n ja VJ 54 §:n rukkaukset tehtiin 10.12.1993 "eduskunnan päätösvallan turvaamiseksi".
Demokratian toimivuuden vakuuttamiseksi alettiin puhua "edustuksellisesta" demokratiasta. Edustuksellinen demokratia on brysseliläistä demokratiaa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #79

Korjaus:

Kirjoitin:
"Niinistö ei puhetta 27.10.1993 pitäessään tiennyt, ..."

Oikea vuosi ei ole 1993 vaan 1992.

Siis pitää olla:
"Niinistö ei puhetta 27.10.1992 pitäessään tiennyt, ..."

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Toimi,

muuten ok tuo raportti, mutta on päivittämättömänä jo yli 10 vuotta vanha...

"MAHDOLLISEN SOTILAALLISEN LIITTOUTUMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISELLE JA PUOLUSTUSHALLINNOLLE

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam asetti 4.2.2003 työryhmän
laatimaan selvityksen mahdollisen liittoutumisen vaikutuksista
Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle
vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
valmisteluun liittyen. Selvitys tukee myös vuosien 1997 ja 2001
turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa todettua tarvetta
kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta sekä
luoda valmiuksia avun vastaanottamiselle kriisitilanteessa.

Selvitys PDF-versiona "

http://www.defmin.fi/index.phtml?s=450

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ilkka Hyttinen:

"muuten ok tuo raportti, mutta on päivittämättömänä jo yli 10 vuotta vanha..."

Se on aivan riittävästi päitetty.
Nimittäin raportin premissit ovat väärät, sillä raportin selittely perustuu Suomessa tehtyyn valtiopetokseen.

http://jormajaakkola.fi

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #72

Jorma,

joka tuli näin vihdoin päivitettyä - kiitos tarkennustesi!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #82

Ei kestä kiittää.

Raportti on "päivitetty" valtiopetoksella, rikoksella, joka ei vanhene.

Anne Lindell Vastaus kommenttiin #88

Jorma on rautaa ... eh ... eiku dynamittia, niin myös Toimi.

Anne Lindell

Heh ... minulle muistui mieleeni eräs Ruotsin TV:n Paavo Lipposen käytävähaastattelu Brysselissä (englanniksi ruotsinkielisellä tekstityksellä) vuodelta 1995, jossa Lipponen vastasi haastattelijan kysymykseen näin: " Its is just question of time when Finland is member of NATO" (Det ät bara tidsfårga, när Finland är medlem i Naton) ... tai jotain siihen suuntaan. Tarkkaa sanajärjestystä en muista. Eli suomeksi: "On vain ajan kysymys, kun Suomi on Naton jäsen".

No, katselin myöhemmin illalla kaikki Ruotsin uutiset (siis haastattelu tuli Ruotsista) ja samoin myös Suomen uutiset ja myös FSTV:n uutiset, koska en ollut uskoa korviani, mutta kyseistä käytävähaastattelua ei enää koskaan näytetty. Miksi ei? Kuka kielsi ja miksi?

Paavo Lipposelle terveisiä: Minulta tuo haastattelusi ei mennyt ohi - muistan sen kuin eilisen päivän. Siksi pelkään, että jos Lipponen palaa (kuten pelkään) Suomen politiikkaan, niin hän tekee Naton kanssa saman tempun kuin euron kanssa, eli, Suomen kansalle luvattua kansanäänestystä ei tule.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Euroopan Unioni on jättiläinen savijaloilla, mutta uuden airueena, aikansa alussa – uusien periaatteiden, ylivoimaisen byrokratian ja pieneiinkin asioihin puuttumisen filosofialla. EU rakentuu vastavoimaksi idän jättiläiselle – Kiinalle, hakien turvaa USA:sta.

EU:lla ei ole omia sotavoimia, siis oman reviirin varjelukseen luotuja joukkoja. Eurooppalaista tunnelatausta ja kulttuurihistoriaa, eripuraista tapaviidakkoa ja kielien sekamelskaa puolustaa 'viimeisellä rintamalla' USA:n ydinsateenvarjo.

Suurin osa EU maista on Natossa – USA johteisessa, itäänpäin pyrkivässä sotilasliitossa, jonka airuina ovat ”vapauden, demokratian ja yksilöoikeuksien turvaaminen” - ainoina uhkatekijöinä oma itsensä, itä ja kaukoitä + lisääntyvä terrorismi ja vastakkainasettelu lännenmiehen liialliselle kulutukselle – maapalloyhteisistä varannoista.

Resurssitaistelu on alkamassa …

Puhtaasta juomavedestä tulee puute, ravintoketjut sakkaavat, merien kala- ja äyriäiskannat romahtavat – bioraaka-aineista tulee pula. Ruoka pöydällemme tulee hinnaltaan monikertaistumaan, kun idän jättiläiset astuvat ”yhteiseen pöytään” ja jakaminen pitää/ täytyy tasapuolistua. Maailmalla samalla huomattiin, ettei loputonta kasvua ole ja näin kasvuhokema sai lopullisen niittinsä päättöhoitona.

EU:lla ei tosiaan ole armeijaa,

vaikka sen huomisfilosofia on Euroopan suurvaltakeskittymä kovenessä kilpailussa Venäjää, Kiinaa ja ehkä jopa USA:ta kohtaan. Herää kysymys, miksi EU hakee turvan USA:sta – miksi Nato-johtaja Yhdysvallat on EU viimeisen rintaman turva ja pelastus/ tuho?

Eikö EU:lla pitäisi olla omat asevoimat,

… puolustusjoukot, joiden fokus on Euroopassa – ei muualla. Eikö EU:n oma etu ole varjella euroopparauhaa, johon myös itäinen osa Eurooppaa – Venäjänä liityisi oleellisena osasena? Eikö olisi viisainta kehittää eurooppalaista Pax Brysseliä yhdessä Pax Moskovan kanssa?

EU ei ole eheä liittovaltiokandidaatti

EU voisi olla puolustusliitto, kauppakeskittymä suvereenina vapaakauppa-alueena, johon Venäjä kytkeytyy harmonisena osasena. Mikäli me vieroksumme idän mahtia, on suurena vaarana, että Venäjä liukuu Kiinan syliin ja silloin toteutuu uhka/mahdollisuus talous- ja sotilaskaavasta ”Kiina + Venäjä > USA + EU”. Mihin on eurooppalaisten viisainta suunnata katseensa?

Tiedämme, että Venäjä puuhaa omaa euraasialaista kauppa- ja talousliittoa,

mikäli siihen liittyy maailman suurimmaksi kasvava Kiina, valuuttoineen [!] * – herää kysymys aidosti väärin tehdyistä EU-päätöksistä – Venäjää ei pidä laskea karkuun. Kiina ostaa mielellään kaikki Venäjän kaasut, öljyt ja makean veden Baikalista. Muistamme, että Venäjä on maailman suurin raaka-aineaitta.

Suomi on niin itää kuin länttä!

Meille suomalaisille yllä kuvailtu eurooppalainen rauhanprosessi yhdessä Venäjän kanssa olisi kaupallinen ja puolustuksellinen voitto, sanoisinko lottovoitto. Meidän suomalaisten Venäjän erityistuntemusta tarvitaan, me voimme olla se Euroopan sotilaallisesti sitoutumaton, jolle pyhänä asiana on vain Euroopan rauha ja kyljessä olo Euroopan voimakaksikon – Saksan ja Venäjän lähimaastossa **.

Miksi Bryssel luottaa amerikkalaiseen sotilasvoimaan, USA:n atomiaseisiin –

... ja jenkkien aktiiviseen sotimishaluun ja -kykyyn. Eikö olisi aika operoida omat sotavoimat – kytkien Venäjä niin tiukasti niihin kiinni, ettei käytännön sota enää Itä- ja Länsi-Euroopan välillä ole yksinkertaisesti mahdollista?

...
Palataan maan pinnalle - ”Ihmiskunta vaatii aina sotansa ja yleisin loppulause sotien jälkeen on ollut – ei enää koskaan!” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-i... – [US_P/IL]


* Taloutemme salamaratkaisu! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131962-... -
**Eurorauhan takuumiehet ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164676-... -

EXTRA
Rauhannobelisti jenkaa suomalaisia Natoon! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/rauhannobeli... -

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

SENT
Cc: pekka.haavisto@formin.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; kristi.raik@fiia.fi ; hanna.smith@helsinki.fi ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; ilkka.kanerva@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; pertti.salolainen@eduskunta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; jussi.niinisto@eduskunta.fi ; seppo.kaariainen@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; teija.tiilikainen@fiia.fi ; mika.aaltola@fiia.fi ; carl.haglund@defmin.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Monday, April 14, 2014 10:12 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - EU:lla ei ole omaa ja itsenäistä eurooppapuolustusta
...

EU:lla ei ole itsenäistä eurooppapuolustusta
(Toistaiseksi maailman suurin talouskeskittymä Euroopan Unioni on ilman omaa ja itsenäistä puolustusjärjestelmää - meillä EU:n jäsenenä ei ole näin kuin "brysselin sana" ja Nato, johon EU herkästi itsenäisenä toimijana ilman omaa puolustuskykyä turvautuu. Miksi eurooppalaisessa puolustuksessa ei ole Venäjä mukana?)

AL US Vf IL BL BLOG 34133
---13042014---

doc.: EU_ilman_omaa_armeijaa_13042014.doc – OpenOffice Writer
459 | 4180

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Hyvää ja suositeltavaa pohdintaa.

Myötäilee myös pitkälle omia ajatuksiani.

EU: lle oma puolustus ja Venäjä mukaan. Silloin tulisi tämä "kauhun tasapaino "EU + Venäjä" vs "Usa+Kiina".

Suositus Ilkalle hyvästä kommentista!

Seppo Paasikallio

NATOon liittyminen lisää turvattomuutta ja epävarmuutta. Arvioinnin helpottamiseksi on syytä arvioida, mitkä tekijät vaikuttivat Venäjän toimiin Krimillä.

Kylmän sodan päättyessä ja Ukrainan itsenäistyessä George H. W. Bush ja Jim Baker kertoivat Shevardnazelle ja Gorbatsoville, että NATO ei tunkeudu tuumaakaan idemmäksi. Sitten tuli uusi sarja presidenttejä, jotka eivät ainoastaan vieneet NATOa idemmäksi vaan myos vihjailivat Georgiasta ja Ukrainasta.

Jokainen joka tuntee Venäjän historiaa, suuren imperiumin historiaa, raakaa politiikkaa ja raaka voimaa olisi helposti käsittänyt, että Putin menee Krimille sen jälkeen kun USA oli asettanut nukkehallituksen Ukrainaan toteutettuaan ensin Venäjälle vihamielisin voimin vallankaappauksen.

http://www.hangthebankers.com/us-spent-5-billion-t...

Amerikan edustajat jo 7.2 keskutelivat tulevan hallituksen kokoonpaosta ja Jatsenjuk oli jo tälloin mukana. Nimityksensä jälkeen hän osoitti amerikkalaisuutensa toimittamalla Ukrainan kultavarannon FEDin haltuu. Ukrainan ryosto alkoi 14.3
http://www.globalresearch.ca/ukraines-gold-reserve...

Länsi Ukrainan mielenosoituksia ovat organisoineet CIA, US ulkoministerio Washingtonin ja EUn rahoituksella. Protestien tarkoituksena oli kumota itsenäisen Ukrainan päätos olla liittymättä EUhun.

US ja EU tyoskentelivät aluksi yhdessä yrityksessään tuhota Ukrainan itsenäisyys ja tehdä siitä alammaisyksikko EUn Brysselin hallitukselle. EUn tarkoitus on laajentaa aluettaan ja Washingtonin tarkoitus on mahdollistaa US pankkiirien ja korporaatioiden harjoittama ryosto ja saada maa NATOon mukaan , jotta USA saisi lisää tukikohtia Venäjän rajoillle.

http://www.hangthebankers.com/us-spent-5-billion-t...

Venäjä tietää paljon enemän USAn suunnitelmista kuin Suomen mediaa seuraavat. Siellä tiedettiin hyvin tarkkaan USAn erilaiset suunnitelmat, joista oli jonkin verran kirjoitettu jopa USAn mediassa. Venäjä tiesi uuskonservatiivien aseman USAn politiikassa ja heidän himonsa lähteä käymään sotia.

http://consortiumnews.com/2014/02/23/neocons-and-t...

Venäjä otti Krimin haltuunsa yksinkertaisesti siksi, että kohta jenkkien valitsema pääministeri sanoisi irti laivastotukikohdan ja sitä ei Venäjä voi sallia. USA ymmärsi hyvin Venäjän olleen pakotettu toimimaan tarkoituksenaan painaa Venäjän valtaa alas ja tuntuu haluavan lisää Venäjän halventamista.

USA on näyttänyt toimillaan selvästi, että mikään mitä he lupasivat 1990-luvun alkaessa ei pidä enää paikkaansa.

Kun tästä nähdään, että NATOn tuominen liian lähelle saa Venäjän liikkeelle ja toimimaan niin eiko kannattaisi seurata Kekkosen ja Paasikiven jälkiä ja rakentaa hyviä suhteita naapuriin. Uhittelu Venäjää vastaan ei hyodytä ketään. Ettei vaan Kekkonen pitänyt kokoomusta poissa hallituksesta Venäjän ongelmien takia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Seppo Paasikallio, sinulla on kovin kummallinen käsitys: " Sitten tuli uusi sarja presidenttejä, jotka eivät ainoastaan vieneet NATOa idemmäksi vaan myos vihjailivat Georgiasta ja Ukrainasta."

Kuvitteletko tosiaan, että Nato hakee tai suorastaan houkuttelee uusia jäsenmaita? Jostakin kumman syystä Nato ei ole houkutellut Suomea. Olemmeko niin kurjia, ettemme kelpaa edes Natolle vai katsooko Nato, että Suomi kuuluu jo toiseen puolustusliittoon?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Onko kenellekään tullut mieleen:
Miksihän Suomi sai ostaa Nato-hävittäjiä, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen?

Esko Aho sanoi eduskunnassa 16.3.1992 pitämässään puheessa Suomen hyväksyvän EY:n aqcuisen ja finalite politiquen.
Maastrichtin liittovaltiosopimus julkistettiin 9.-10.12.1991, joten kysymyksessä oli myös yhteinen puolustus.

Presidentti Koivisto kertoo muistelmissaan "Historian tekijät" antaneensa 20.12.1991 ohjeet pääministeri Aholle.
Koiviston tahto parlamentarioitiin em. Ahon puheella ja eduskunnan äänestysnäytelmällä 18.3.1992.

Demarit kirjoittivat eduskunnan äänestysnäytelmän käsikirjoituksen, jotta Koiviston tahto päästä liittovaltioon toteutui.

Brysseliläiseen eli edustukselliseen demokratiaan kuuluu demokratiavaje, eli vastaan äänestäneet kansanedustajat painoivat 18.3.1992 äänestyksessä tyhjää!

Vielä:
USA ei hyväksynyt, että Länsi-Euroopan puolustusliittoa (WEU:ta) kehitetään Naton rinnalla.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #89

Toivon, että seuraavat hävittäjämme tilataan Ruotsista.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #90

Jarmo,

juuri näin - ja jos ei sitten Ruotsista, niin Venäjältä, jahka saavat T-50 - hävittäjänsä kunnolla toimivaksi - jos nimittäin...

Venäjän ilmavoimat saavat T-50 hävittäjän yhdessä uuden lentopuvun kanssa:

http://finnish.ruvr.ru/2013_07_09/Venajan-ilmavoim...

Seppo Paasikallio

Minä en vihjaile mitään vaan kerron amerikkalaisen Clark Kentin ajauksia. Alkuperäinen teksti on

It goes back to George H. W. Bush and Jim Baker telling — at the end of the Cold War — Eduard Shevardnadze and Mikhail Gorbachev that NATO would go not one inch further to the east and then a series of presidents coming in who not only took NATO further to the east — pushed by Lockheed Martin and others who wanted to sell weapons to Eastern and Central European countries — but hinted at Georgia and Ukraine.

Jostain syystä tein virheen linkin poiminnassa. Oikea linkki on

http://www.hangthebankers.com/exposed-cia-nato-and...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #92

Seppo,

kiitos - ja sitten taas Venäjä ja Putin on syyllinen siihen, että USA/nato lisäilee asearsenaaliaan myös Baltian maille ja Viro hiukuttelee meitä mukaan turvaamaan, kompensoimaan ja maksamaan heidän turvallisuusvajeensa...

Seppo Paasikallio Vastaus kommenttiin #94

Kyllä, ja miksi näin?

Selitys on yksinkertainen. Venäjää pidetään kaiken pahan alkuna johtuen kommunismiajan vaurioista. USAa taas pidetään maailman pelastajanä. Mutta jos katsotaan viime vuosien tapahtumia, niin reaalisesti USA on päivän pahis Venäjä ainoastaan on pakotettu tiettyihin operointeihin rajun USAn painostuksen alla.

Miksi N-liitto oli paha. Koska sinne lännen pankkiirit loivat ja rahoittivat kommunismin. Ja kommunismi loi kaikki vaikeudet. Nyt kun USA leikkii pahista niin tottakai nämä lännen pankkiirit vetoavat aikaisempaan hyvään. Kuten Ilkka Kanerva, eilisessä jutussa, kun kysyttiin Irakin ja Ukrainan yhteyttä, alkoi puhua pelkästään N-liiton tapahtumista ja sen luomista ongelmista. Hänen mielestään USA ei ole tehnyt mitään väärää.

Maailma on menossa kaoottiseen suuntaa Euroopan ja USAn hylätessä kaikki kristilliset arvot ja moraalin. Moraaliton maailma on kaaoksen maailma.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #95

Seppo,

juuri noin, kuten ohjelmassa todettiin, jo peruskoululaiset on opetettu länkkäreiksi ja "Venäjä- homoiksi" - ei mikään ihme sitten, että tositilanteet kokeneen ikäpolven luonnollisesti poistuessa Kanervan yksipuoleisten "natoilijoiden" kannatus kasvaa Ukrainan kriisistäkin huolimatta - sen vain vauhdittamana...

Eikä meidän eettiset, moraaliset ja kristilliset arvot ole myönteisesti kehittyneet nekään, päinvastoin, kirkkommekin sekularisoituessa, peruskiven hajotessa ja päämäärän himmetessä lopuksi kaikki arvot katoavat.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jotta kansalla olisi äänestyksensä pohjaksi perusteita, tulisi sille antaa riittävästi tietoa maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tosiasioista.

Kuvaavaa on, että vasta nyt, kun Ukrainan tilanne on akuutti, Suomessakin aktivoituu turvallisuus- ja puolustuspoliittinen -keskustelu. Kuitenkin mm. Venäjän suunnasta on jo huomattavasti aikaisemmin viestitetty sen sotilaspoliittisia näkökulmia, mutta niille ei ole tässä maassa kukaan lotkauttanut korvaansa. On vain hoettu YYA -sopimuksen ja Paasikivi-Kekkosen -linja -mantraa, ottamatta huomioon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen tilanteen muutosta ympäristössämme.

Lisää tietoa em. aiheeseen liittyen voisi lukea vaikka oheisista linkeistä:

http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j05-suomen-turva... , tämä edustaa ajantasaista suomalaista näkökulmaa

http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nod... , tästä löytyy myös linkki Pohjois-Atlantin sopimuksen epäviralliseen suomennokseen ( sen jaksaa ainakin lukea, sillä siinä on vain vajaat kolme sivua ).

http://yle.fi/uutiset/kenraali_makarovin_puhe_koko... , tässä on konkreettista venäläistä sotilaspoliittista näkökulmaa, jota voisi peilata vaikka nykyiseen Ukrainan kriisiin.

Anne Lindell

Markku, tuo viimeinen linkkisi yle-uutisiin toi mieleeni erään toisen TV-ohjelman, eli Leo Mellerin aivan loistava 2-osainen ohjelman tuosta kenraali Makarovin puheesta. Kanattaa ehdottomasti katsoa nämä molemmat osat.

Kenraali Makarovin kaksiteräinen miekka : osa 1
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=25439v

Kenraali Makarovin kaksiteräinen miekka: osa 2
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=25434

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Anne,

kiitos - ja kukahan noita Suomeen tilattuja 300 km hyvin Pietariin saakka yltäviä ohjuksia onkaan pimennossa meille haalimassa? - Luulisitkos Venäjän sen noin vain sallivan?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Matti,

ja natoon liittouduttaessa - siis tästäkin johtuen utopiaa - sitä sitten yritettäisiin - ja siihen jäisikin...

Toimituksen poiminnat