Toimin nasta! Asiaa

Eräät puolueet huijaavat äänestäjiä? Kyllä kansa näkee!

 

Kirjoitin eilen faktaa siitä, miten toukokuussa 2010 eduskunta Vanhasen hallituksen esityksestä avasi eurotukipiikin Kreikka-lainalla.  Puolueiden kannat eurotukipaketteihin ovat vaihtuneet kevyesti sen mukaan, onko liituraita itsellä vai muilla.

 

Yle on tehnyt erinomaisen selvityksen Kepun, demarien, Vasemmistoliiton ja KD:n takinkäännöksistä. Kiitos, Yle!  Tässä koko juttu.

 

Uutiset
Politiikka

Politiikka 4.2.2015 klo 6:14 | päivitetty 4.2.2015 klo 7:24

"Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle?" – poliitikkojen Kreikka-puheiden lyhyt kertaus
Puolueiden ja poliitikkojen takit ovat kääntyneet tasaisin väliajoin kriisivaltioiden hoidossa. Mielipiteet ovat muuttuneet hallitus- ja oppositiovastuiden myötä, mutta mielipidevaihdoksia on perusteltu muilla syillä. Tänään keskiviikkona hallitus joutuu vastaamaan perussuomalaisten välikysymykseen eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta.

 

[Video: Timo Soini.]
03:26
Puheenjohtaja Timo Soini tiedotti toukokuussa 2011, ettei perussuomalaiset osallistu hallitusneuvotteluihin. Syynä oli kriisimaiden tukeminen. Video: Yle Areena

Mistä on kyse?

Oppositiopuolue perussuomalaiset esittää keskiviikkona välikysymyksen hallitukselle Kreikasta: "Onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja suomalaisen veronmaksajan tappioksi?"
Kreikka saanut euromailta rahoitusta kahdesta eri lähteestä: kahdenvälisistä lainoista ja Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV).
Yhteensä euromailla on Kreikka-vastuita noin 195 miljardia euroa.
Suomella Kreikka-vastuita on noin 7 miljardia euroa.
Suomi sai Kreikalta ERVV-paketin yhteydessä vakuudet, joiden markkina-arvo noin 930 miljoonaa euroa.
Euromaat eivät ole antaneet Kreikalle rahoitusta Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta.
Kreikalla on vielä yksi rahoituserä ERVV:n kautta saamatta.
Kreikan lisäksi hätärahoitusta on annettu myös Espanjalle, Portugalille, Irlannille ja Kyprokselle.

Keväällä 2011 järjestetyt vaalit tuottivat vaikean tuloksen. Perussuomalaiset sai eniten lisäpaikkoja eduskuntaan, mutta puolue ei halunnut apupaketteja eurovaltioille myöntävään hallitukseen mukaan.

– Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle? Ei kukaan, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini perusteli päätöstä vetäytyä oppositioon.

Paikka kokoomusvetoisessa hallituksessa olisi Soinin mukaan äänestäjien pettämistä. Perussuomalaisten lääkkeet erosivat kanssapuolueista: Kreikalle piti osoittaa tietä ulos eurosta.

Muillakaan puolueilla ei ollut helppoa. Keskusta kärsi 16 paikan tappion vaaleissa, eikä se veret seisauttavalla tuloksellaan halunnut kantaa hallitusvastuuta.

Pitkien ja monimutkaisten hallitusneuvotteluiden jälkeen kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit muodostivat hallituksen kesäkuussa 2011.

Tämä käynnisti reaktion, jossa entisistä apupakettien arvostelijoista tuli niiden puuhamiehiä. Oppositiossa uusia pelastustoimia oli puolestaan helpompi arvostella kuin hallituksessa.

SDP kriittisenä ennen vaaleja

Ennen vaaleja puhuttiin Kreikalle myönnettävistä kahdenvälisistä lainoista. Yhteensä näillä lainoilla kriisimaalle annettiin 53 miljardin euron edestä rahoitusta, josta Suomen osuus on noin miljardi.

[Video: Eero heinäluoma]
01:13
Eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi, että eurooppalaisten sosiaalidemokraattien linjan mukaan kriisin syihin pitää puuttua. Veronmaksajille lasku ei saisi tulla. Video: Yle Areena
 

– Pitää puuttua tämän taudin syihin. Keskeisin syy on täysin holtittomaksi päästetyt markkinavoimat. Kun riskit laukeavat, lasku tuodaan veronmaksajille myös täällä Suomessa.

Lausunto ei tullut eurokriittisiltä perussuomalaisilta. Sen sijaan puhujana oli SDP:n silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma.

Eikä hän ollut ainoa demari, joka antoi kriittisiä lausuntoja oppositiosta vain muutamia kuukausia ennen eduskuntavaaleja.

Hallituksessa keskusta ja kokoomus syyttivät sekä SDP:tä että perussuomalaisia populismista.

– Me olemme mukana sammuttamassa tulipaloa, eikä ole oikein, että jotkut pistävät letkut kiinni, sanoi silloinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli Ylelle.

[Video: Mari Kiviniemi ja Jutta Urpilainen]
02:59
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoi valinneensa sanansa huonosti syyttäessään oppositiota epäisänmaallisesta toiminnasta rahoituskeskustelun yhteydessä maaliskuussa 2011. Oppositiojohtaja Jutta Urpilainen jäi odottamaan anteeksipyyntöä. Video: Yle Areena
 

Silloinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) äityi haukkumaan oppositiota epäisänmaalliseksi, kun häneltä kysyttiin maaliskuussa 2010 mahdollisista lisätukirahoista kriisivaltioille.

Nyt Kreikka on maksanut korkoina 60 miljoonaa euroa Suomelle kahdenvälisestä lainastaan.

Vaalit muuttivat asetelmia 

Rahoitusapu Kreikalle ei jäänyt vain euromaiden myöntämiin kahdenvälisiin lainoihin. Euromaat antoivat toisen rahoituspaketin kriisimaalle Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta syksyllä 2012. 

Kyse oli jäsenmaiden rahoituslaitoksesta, joka lainasi rahaa markkinoilta ja antoi sitä kriisivaltioille. Laitoksen toiminta perustui jäsenmaiden takauksiin.

Suomessa oli tuossa vaiheessa ollut puoli vuotta vallassa uusi hallitus, jossa raskaimman vetovastuun ottivat päähallituspuolueet kokoomus ja SDP.

[Video: Jutta Urpilainen]
10:58
Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan toisen lainaerän maksamisen, samalla keskusteltiin uudesta Kreikan lainaohjelmasta. Hallitus silloisen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla vaati heinäkuussa 2011 Kreikalta vakuudet rahoituksen vastineeksi. Video: Yle Areena
 

Kriittisesti paketteihin oppositiossa suhtautuneelle SDP:lle oli vaikea paikka hyväksyä uutta rahoitusta Kreikalle. Hallitus alkoi vaatia vaalien jälkeen Kreikka-rahoitukselle vakuuksia.

– Vakuuksien taustalla on se, että haluamme rajata Suomen vastuita. Uusi hallitus otti tiukemman linjan kuin keskustan johtama hallitus liittyen kriisimaiden tukipaketteihin, Jutta Urpilainen (sd.) sanoi tuoreena valtiovarainministerinä heinäkuussa 2011.

Täyskäännös puolueen retoriikassa koettiin vasta puheenjohtajavaalikamppailun yhteydessä keväällä 2014. Urpilaisen haastanut Antti Rinne sanoi, että hän on valmis hakemaan Kreikan veloille ”oikean tason” eli leikkaamaan sitä.

– Tämä ei ole se Eurooppa, mitä demarit ajavat. On syytä kertoa, että haluamme sosiaalisempaa Eurooppaa, Rinne totesi Ylen haastattelussa. 

Kilpakumppani Urpilainen puolestaan edusti edelleen vastakkaista mielipidettä. 

– Pidän täysin mahdottomana, että Kreikalle lainavakuudet itselleen hankkinut Suomi antaisi velkoja anteeksi. Sehän tarkoittaa, että luopuisimme vakuuksista, Urpilainen vastasi Rinteelle Helsingin Sanomissa. 

Suomi sai ainoana euromaana Kreikan toiselle rahoituspaketille vakuudet. Tällä hetkellä Kreikan vakuuden markkina-arvo on 930 miljoonaa euroa.

Suomi saa vakuuden sulkutililtä haltuunsa, jos Kreikka ei hoida velvoitteitaan.

Kahdenvälisten lainojen ja ERVV:n kautta Kreikalle annetun rahoituksen yhteisvastuut kohoavat nyt valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yli seitsemään miljardiin euroon.

Keskusta muutti äänensävyä – oppositiossa

Kuudentoista edustajapaikan vaalitappion kärsineen keskustan tie kävi myös oppositioon keväällä 2011. Taival oli keskustalle aluksi hankala ja puolueen kannatus putosi elokuussa 12,6 prosenttiin.

Puolue alkoi terästää oppositiopolitiikkaa Kreikan suhteen alkuvuodesta 2012. Vaikka keskusta oli ollut edellisessä hallituksessa mukana hyväksymässä kahdenvälisiä lainoja, vaalien jälkeen se äänesti toista Kreikka-pakettia vastaan.

– Viime kesänä kävi kuitenkin selväksi, ettei Kreikka ollut toiminut lupaamallaan tavalla eikä kyennyt kestävään muutokseen. Siksi keskusta sanoi jo tuossa vaiheessa ”ei” uusille tukitoimille, Mauri Pekkarinen sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Pekkarinen myös nimitteli Suomen saamia vakuuksia "ilmaveiviksi", jolla luulee tehneensä maalin.

[Video: Mauri Pekkarinen]
00:41
Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen arveli lokakuussa 2011, että hallitus uskoi tehneensä maalin muiden huomaamatta. Video: Yle Areena
 

Keskustan suunnanvaihdos ei jäänyt huomaamatta perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta.

– Moni puolue on kääntänyt takkinsa. Tukipakettien kannattajista on tullut vastustajia ja vastustajista kannattajia, Soini sanoi "plokissaan".

Perussuomalaisten välikysymys 

Tänään keskiviikkona perussuomalaiset kysyvät välikysymyksessään, leikkaavatko Suomi ja muut euromaat Kreikan velkoja.

Kysymys nousi kaikkien huulille sen jälkeen, kun vasemmistopuolue Syriza voitti Kreikan parlamenttivaalit. Syriza on vaatinut helpotuksia maan velkaehtoihin.

Vaikka puheenjohtajavaalikamppailun puheiden perusteella nykyiseltä valtiovarainministeriltä Antti Rinteeltä (sd.) voisi odottaa muuta, hallitus tuskin myöntää velkojen leikkaamisen olevan vaihtoehto.

Puheenjohtajavaalien jälkeen valtiovarainministeri Rinne pyörsi kampanjapuheensa Ylelle tammikuun alussa 2015.

– Tällä hetkellä Kreikalla on kahdeksan maksuvapaata vuotta ja korot on niin alhaalla, että niihin ei ole paljon puuttumista. 

Asiasta ei ole virkamieslähteiden mukaan käyty edes keskustelua euromaiden valtiovarainministerien kokouksissa. Toinen hallituspuolue kokoomus on pysynyt uskollisena rahoituspolitiikalleen.

– Pysymme tiukkoina. On päivänselvää, että sanoisimme velkojen anteeksiannolle ehdottomasti ei, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi tammikuussa talouslehti Financial Timesille.

Lue myös

Hallitus vastaa perussuomalaisten Kreikka-välikysymykseen

klo 2:09

Näkökulma: Eurokriittisten äänistä kova kilpailu keskustan ja perussuomalaisten välillä

26.1.

Kreikan tulevalla hallituksella aikaa vääntää kättä eurosta

19.1.

”Suomen Kreikka-vastuut yli seitsemän miljardia euroa” – näin Suomi tukee kriisimaata

30.12.2014

Antti Rinne valmis antamaan osan Kreikan veloista anteeksi

27.2.2014

[Hannu Tikkala] Hannu Tikkala Yle Uutiset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

ulf fallenius

Politiikkaa on jatkuvaa takinkääntöä.

Anne Lindell

Rakas "Uffe" ... niin on, mutta onko se väärin? Tässä takinkäännössä on sekin hyvä puoli että voi katua ja tehdä parannuksen. Eniten minua hirvittää sellaiset poliitikot, jotka käyttäytyvät kuin tässä alkutalvella 2013 markkinoille lanseeraamassani uudessa sananlaskussa: ”Etiäppäin sano pässi ko seinää puski!”

Esimerkkinä tällaisesta "päässinpää"-käyttäytymisestä löytyy pilvinpimein, vain Matti Vanhanen on tunnustanut tehneensä virhearvioita ja ex-poliitikko Iiro Viinanen, muut ovat kuin kovapintaiset "vanhoollis-taistolaiset" ... eivät anna periksi, vaikka ovat uppoamssa virheelliseten käsityksensä kanssa kainaloita myöten suohon.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kuuntelin aamulla TV:n uutisista kuinka eri puolueiden johtopolitiikot puhelivat PS:n jatkuvasta Kreikan kriisin esille nostamisesta. Keskustan ryhmyrin Kimmo Tiilikaisen sanoma jäi erityisesti mieleeni kun hänen mukaansa ei enää kannata keskustella ja nostaa esille Kreikan kriisiä vaan on panostettava keskustelut Suomen talouteen. Varsin ihmeelliseltä tuo lausuma tuntuu, sillä kaiketi takausvastuilla ja annetulla suoralla lainalla Kreikalle on vaikutuksia suoraan omaan talouteemme. Aiheutuuhan korkotuottojen menetyksiä (ERVV/EKP/SP), vakuussopimuksesta hallinnointiustannuksia jne kaiken aikaa. Vaikka kyse ei ole vuositasolla miljardiluokasta, niin vuosien saatossa on kuitenkin suuri merkitys menetelyillä tuloilla. Noille menetyksille olisi kyllä paljon tärkeimpiä kotimaan kohteita, jottei niitä leikkauksia tarvitsisi tehdä niin suurina kuin nyt joudutaan tekemään. Eihän tuo Kreikan kriisin esille nostaminen PS:n taholta sitä tarkoita etteikö vaalikeskusteluissa puhuttaisi myös tärkeistä muista kysymyksistä, kuten maamme talouden paremmalle tolalle saattamisesta ja niistä keinoista ennen kaikkea.

Tulokset ovat Keskusta, Kokoomuksen ja SDP:n aikaansaannoksia vuosien saatossa. Toki pienpuolueita on ollut mukana häärimässä ja hyväksymässä suurempien puolueiden toimet.

Minultakin 10 pistettä ja papukaijamerkki YLElle, joka viimein on onnistunut kritisoimaan hallitusten aikaansaannoksia. Jo oli aikakin!

Anne Lindell

Just ja jetsulleen Sirpa ... oli jo aikakin. Aloin jo epäillä, että me elämme Suomessa kuin Pohjois-Koreassa konsanaan, missä kansa ja eritoten media taputtaa kaikelle mitä päättäjät sanovat ja tekevät.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Olisiko niin, että oppositiossa on helpompi pitää takki napitettuna kuin hallituksessa? Mielenkiinnolla odotan Perussuomalaisten mahdollista hallitustaivalta.

Anne Lindell

Kiitos Toimi, että toit tämän esille. Ja teille "sumussa" eläville EUfoorikoille sanoisin, että tuo linkkaamani ensimmäinen video esittää selkeästi ja visualisoituna miten sairasta tämä EU:n ja pankkien systeemi oli, on ja valitettavasti tulee olemaan meidänkin kohdalla, niin kauan, kun roikumme EU:n ja euron hirsinarussa ... ei löysässä hirressä ... vaan tiukassa hirsinarussa. Toisessa videossa Briannian meppi Nigel Farage lausuu taas ja jälleen kerran raakoja totuuksia.

1. Video: Levitetään valheita, koska euro roikkuu kuoleman ja liittovaltion rajamailla. Nälän, sairauden ja köyhyyden unioni.
The European Debt Crisis Visualized (Euroopan velkakriisin visualisointi): https://www.youtube.com/watch?v=C8xAXJx9WJ8

2. Video: Using the crisis to build a United States of Europe - Nigel Farage (Kriisejä apuna käyttäen luodaan Eurostoliitto, EU-maitten "pakkoavioliitto" ... uusi Pohjois-Korea, DDR, NL or what ever): https://www.youtube.com/watch?v=ZM71zffDi90

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Olisiko aika jo vaihtaa levyä. Kreikka-asiassa on mielestäni luu kaluttu jo loppuun. On turhauttavaa että parlamentti käyttää jatkuvasti päiviä saman asian kiistelemiseen. Asiasta ei tule enää mitään uutta keltään osapuolelta jota ei olisi jo aiemmin kuultu moneen kertaan.
Siis lopetetaan tästä asiasta jauhaminen koska asiat ovat niinkuin ovat.
Maamme on suuressa kriisissä joten eikö olisi hyödyllisempää siirtyä yhdessä pohtimaan mitä voisimme tehdä Suomen kurssin kääntämiseksi. Pelkään,että tulossa olevat vaalitentit ovat taas suurelta osin Kreikka- teatteria. Toistetaan samoja syytöksiä jotka on tullut esille jo lukemattomia kertoja eikä niissä todellakaan ole mitään uutta. Ketä se hyödyttää?
Sitten se että kaivellaan vanhoja asioita että se teki sitä ja toinen teki tätä.
Näillä väittelyillä ei saada maahan yhtään uutta työpaikkaa tai vanhusten asiaa korjatuksi.
On aika vaihtaa poliittista kulttuuria vanhojen asioiden penkomisesta yhdessä pohtimiseksi miten Suomen asioida voidaan viedä eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset