Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Eläkeläiset - rasite vai voimavara?

 

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Heidän koulutustasonsa on jatkuvasti kohonnut. Vielä enemmän heillä on kokemusta elämästä, uuden luomisesta, työstä ja koettelemusten kestämisestä. Eläkeläiset eivät ole rasite, vaan mittava voimavara, jota on syytä sekä arvostaa että käyttää nykyisten ongelmien ratkaisemiseen. Neuvonantajien runsaus tuo menestyksen, sanotaan isossa kirjassa.

 

Eläkeläiset ovat pääosin ikääntyneitä. Ikään liittyvät luonnollisena osana sairaudet sekä liikkumisen ja oman elämän hallinnan heikentyminen. Siksi heille ovat erityisen tärkeitä hyvät palvelut. Sote-palvelut pitää uudistaa niin, että niitä eniten tarvitsevat lapset ja ikääntyneet, saavat ne läheltä ja jonottamatta. Omaishoitoa tulee kehittää.

 

Sekä ikääntyneiden, lapsiperheiden, sairaiden että vammaisten tarpeisiin nähden on valitettavaa, että Suomesta ajettiin taannoin alas kodinhoitaja-ammattikunta. Nämä pitäisi saada takaisin.

 

Harrastus- ja kulttuuripalveluihin pitää jokaisella ikääntyneelläkin olla hyvät mahdollisuudet. Seurakuntien ja järjestöjen työmuodot ovat arvokkaita. Niiden saavutettavuudesta on huolehdittava.

 

Nykyiset eläkeläiset ovat joko itse tai heidän vanhempansa tehneet arvokkaan työn hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamisessa. Nämä ovat taistelleet maamme vapaudesta, jälleenrakentaneet, maksaneet sotakorvaukset ja luoneet koulutuksen, terveydenhuollon, eläkejärjestelmät, liikenneväylät, energiahuollon ja rakentaneet asuntoja ja muita tiloja. Se on ollut valtava ponnistus muutaman vuosikymmenen aikana. Me saamme nauttia näistä hyvistä töistä. Olkaamme kiitollisia.

 

Palvelujen lisäksi eläkeläisille kuuluu taloudellinen turva. Eläkkeiden tasosta ja ostovoimasta tulee huolehtia. Noin 100 000 eläkeläistä elää noin 750 euron/kk-eläkkeellä. Se on erittäin vähän. Tasoa on korotettava. Toisaalta suurimmat eläkkeet ovat jopa kymmeniä tuhansia kuukaudessa. Tasausta tarvitaan. Verotuksessa työtulovähennystä ja eläketulovähennystä pitää korottaa tasapuolisesti.

 

Eduskunta päätti 24.10.2014 leikata tämän vuoden alusta alkaen eläkeindeksiä 1,1%:sta noin 0,4%:iin myös pientä eläkettä saavilta. Se leikkaa ostovoimaa suurelta joukolta. Alueellisesti leikkaus iskee erityisesti siellä, missä eläkeläisiä on eniten. Tällaista aluetta on mm. Keski-Suomi. 

 

Indeksileikkausta kannattivat hallituspuolueet Kokoomus, Sdp, Rkp ja Kd sekä Keskustan eduskuntaryhmä kokonaisuudessaan.  Indeksileikkausta vastustivat Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.  Pientä eläkettä saavien eurot menevät paikalliseen kulutukseen ja parantavat työllisyyttä.  Suuri osa eläkerahastoista maksettavista varoista palautuu mm. välillisinä veroina valtiolle. Se olisi ollut tehokasta ja oikeudenmukaista elvytystä.

 

Eläkeläiset ovat voimavara, jota tulee arvostaa ja hyödyntää. Päättäjiksikin on syytä valita ihmisiä kaikista ikäryhmistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Kun Bismarck aikoinaan ensimmäisenä Euroopassa ajoi Preussiin eläkejärjestelmän, oli lähtökohtana viiden vuoden eläkeläisodotus eli rasitus kansantaloudelle per keskimääräinen eläkeläinen. Nyt liikutaan jossakin 20 ja 30 vuoden väillä ja terveydenhoitokulut päälle. Vaikka olen eläkeläinen, en voi välttyä siltä ajatukselta, että otsakkeen ensimmäinen kohta on määräävämpi.

Janne Suuronen

Nyt kyllä kirjoituksessasi sotkit sodan käyneen ja Suomen rakentaneet sukupolvet suurien ikäluokkien kanssa. Kovin yleistä. Eläkeläisten sukupolvet eivät ole yhtä samaa homogeenistä massaa.

Mutta olen samaa mieltä, ettei pienimpiä eläkkeitä tule leikata vaan korottaa vähintään indeksin verran. Kuten muidenkaan pysyvästi alle 1000 euron summalla elävien tuloja.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Janne, en sotkenut. Vast'ikään eläkkeelle siirtyneiden suurten ikäluokkien vanhemmat olivat sodissa ja jälleenrakensivat Suomen kuten kirjoitin. Kunnia heille ja muille eläkeläisille!

Anne Lindell

Joistakin kirjoituksista voi jo heti alkulauseista tuntea, että kirjoittaja on kirjoittanut "sydänverellään" ... eli, tarkoittaa juuri sitä mitä on kirjoittanutkin.

Varsinkin näin vaalien alla kirjoitetaan "kestosuosikkiaiheista", kuten sellaisesta kuin nuorten syrjäytymisestä, väliinputoajista, mutta useimmilla kirjoittajilla ei ole hajuakaan, mitä tuo nuorten syrjäytyminen oikeastaan on, tai että miten sinne välliin pudotaan, tai edes että, mikä se "väli" on, mutta kirjoittaa vain pitää, koska muutkin kirjoittavat.

Kankaanniemi on aiemminkin kirjoittanut vanhusten asemasta nyky-yhteiskunnassa, joten tuolla Kankaanniemen linkittämällä omalla blogilla kannattaa ehdottomasti vierailla (jytyä tavaraa - kaikki - ei poliittista liirum-laarumia ...höttöä) ja erityisesti neuvon katsomaan blogiakansion kansiota nr. 18. "Vanhukset:asema ja Hyvinvointi". Siellä on kuva, jonka toivoisin, että tuleva peruspalveluministeri suurentaisi jättijulisteeksi ja teippaisi työhuoneensa seinälle.

Paljon on puhetta, mutta vähän on ideoita ja innovaatiota. Kankaanniemi on selvästikin ajatellut asiaa, eikä vain puhu lämpimikseen. Hänellä on ideoita, miten kehittää vanhus- ja vammaispalveluita. Sen verran voin paljastaa, että tuo kuva tuo esille ensimmäiseksi sen, että ajattelu tulee muuttaa. En sano, että kyse on perus-kristillisestä aatteesta, koska se ärsyttää monia, vaan sanon, että tästä on oikeudenmukaisessa ja hyvässä humanisimíssa ja demokraattisessa sivitysvaltiossa kyse.

Mitnekäs se ikivanha antiikin viisaus menikään? - "Yhteiskunnan henkinen taso mitataan sillä, miten se kohtelee lapsia, naisia, vanhuksia ja vammaisia".

Toimituksen poiminnat