Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Julkinen sektori söi 5 vuodessa yli 40 mrd euroa enemmän kuin tienasi!

 

Eduskunta kävi keskiviikkona keskustelun hallituksen esityksestä julkisen talouden suunnitelmaksi (JTS) vuosille 2017-2020.  Se pohjautuu hallitusohjelmaan, joka kattaa vuodet 2015-2019.

 

Vuodesta 2010 vuoteen 2015 eli pääasiassa edellisellä vaalikaudella julkinen talous söi yli 40 mrd euroa enemmän kuin tienasi. Velkaantumistahti oli järkyttävä.

 

Valtion velka kasvoi 25 mrd euroa. Kuntien velat kasvoivat 7 mrd euroa (pääsyynä se, että valtio leikkasi kuntien valtionosuuksia eli siirsi velkaansa kunnille).  Valtion kassaa syötiin samoin 7 mrd euroa.  Valtio myi omaisuuttaan 3,3 mrd eurolla ja rahat meni kulutukseen.  Liikenneväylien ja rakennusten korjausvelka kasvoi noin miljardin arvosta.  Yhteensä siis julkinen talous kuihtui noin 43 mrd euroa.

 

Valtion takaukset ja vastuut kasvoivat viidessä vuodessaa peräti 75 mrd euron arvosta.  Tästä asiantuntijat varoittivat vakavasti valiokuntakäsittelyssä.

 

Vaikka julkinen sektori vv. 2010-2015 söi yli 40 mrd euroa enemmän kuin tienasi, työttömyys syveni 100 000 ihmisellä, bruttokansantuote aleni vuosina 2012, 2013 ja  2014.  Kilpailukyky  oli heikko ja investoinnit vähäisiä.

 

Narulla ei voi työntää. Se tuli todistetuksi. Velka on kuin naru. Hirttonauru tuleville sukupolville.

 

Oppositiopuolueet esittivät tämän päivän JTS-käsittelyssä 121 lausumaa. Liki kaikki merkitsisivät lisämenoja. Kokonaissummaa on vaikea arvioida, mutta miljardi ei riittäisi niitä kattamaan.

 

Eilen hyväksytyn toisen lisätalousarvion mukaan budjettialijäämä eli velalla katettava osuus on 10% budjetin loppusummasta eli 5,8 mrd euroa.   Summassa on mukana noin miljardi euroa maahanmuuton tämän vuoden kustannuksiin.

 

Tuohon summaan oppositio olisi valmis lisäämään joka vuosi suuren summan.

 

Jos opposition velkaantumisvauhdilla edettäisiin, olisimme hyvin pian EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Se veisi oman päätösvaltamme talouspolitiikassa.  Ennen sitä luottoluokitus putoaisi ja korot nousisivat.  Velkaisten perheiden ja yritysten ahdinko syvenisi. Myös velkaisen valtion.

 

Oppositiolta peräsimme konkreettisia vastauksia talouspolitiikkaan ja säästöihin. Niitä emme saaneet. Saimme vain reippaita lupauksia menolisäyksistä kaikkeen mahdolliseen.

 

Sipilän hallituksen menosopeutukset ovat kipeitä.  Myönnän, että ne olisi voitu osin kohdistaa toisin, mutta niille ei ole määrällistä vaihtoehtoa.  Myös verotusta olisi voitu käyttää jossakin määrin enemmän talouden kuntoon saattamisessa, mutta selvää on, että liian kireä verotus on aina vahingollista talouskehitykselle.

 

Taloudessa näkyy nyt selvät elpymisen merkit.  Kun bkt vuonna 2013 supistui 1,3%,  tänä vuonna se kasvaa 1,4%.  Käänne on selkeä.  Monet muutkin tekijät, mm. tärkein eli työllisyys, osoittavat valoisampaa tulevaisuutta.  Kilpailukykysopimus alkaa vaikuttaa myöhemmin, joskin se jo nyt vahvistaa luottamusta.

 

Hallituksen kokonaisohjelma puree. Suomi nousee. Oppositiolla ei ole kestävää vaihtoehtoa. Kaiken vastustaminen ja hulvaton velkaantuminen eivät ole vastuullista eikä tuloksellista, kuten viime vaalikausi osoitti 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tuo mainitsemasi julkisen talouden velkaantuminen johtui etupäässä siitä, että kaikki oikeistovärittyneet hallitukset systemaattisesti yliarvioivat tulevan talouskasvun. Olemme edelleen vuodessa 2006 ja itse ennakoisin meidän siirtyvän seuraavien 5-10 vuoden sisällä pysyvästi takaisin 1900 -luvulle.

Nyt on taas uskomatonta optimismia ilmassa. Meillä on ehdottomasti paljon huonommat lähtökohdat kuin esim. vuonna 2007, jolloin kokoomus teki hyvin suuren veroalennuslinjauksen. Itse asiassa julkisen sektorin alennustila on suunnitelmallinen toimenpide, jonka ei olisi tarvinnut tapahtua.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vanhasen porvarihalliitus VV-ministerinään Katainen teki tuo suuren verohelpotuksen joka kohdistui hyvätuloisille velkarahalla ja sitä laskua maksetaan nyt.

Reijo Jokela

Tuo on totta. Jo silloin jokainen hiemankin asioita ymmärtävä tiesi, että nuo lupaukset uusista työpaikoista ovat paskapuhetta. Tuo kevennyshän tosiasiassa rahoitettiin muuta verotusta kiristämällä, joka sitten taas söi ostovoimaa ja lisäsi työttömyyttä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Verothan ovat vain kasvaneet. Kaikki verotuksen osat ovat aivan huipussa. 90 luvun alusta veroon on tullut vielä lisää eläkemaksut, kiinteistöverot, ajoneuvoverot jne.. Energian verot ja muut välilliset verot ovat kasvaneet.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotu...

Höpönlöpö pitäisi lopettaa. Julkiset menot ovat suuremmat kuin koskaan. Verot ovat tapissa. Silti valtiolle ei mikään riitä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtiontalous

Tuosta voi katsella mihin kohtaan sen 5 miljardia pistäisi lisää. Mitä sitten tapahtuisi. Työttömyys ja köyhyys kasvaisi melkoisesti.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Jäykkä euro on perimmäisen syy velkaantumiseen ja seuraus finanssikriisissä. Kelluva markka pitäisi saada käyttöön, joka ilmaisee taloudellisen realismin ja oikean arvon, minkä euro vääristää. Kelluvassa markassa raha joustaa, eikä ihmisen tarvitse mennä mutkalle. Ihisyysaatetta, mistä europuolueet ovat luopuneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Taloudessa näkyy nyt selvät elpymisen merkit."

Turhaa optimismia, ainoat piristumisen merkit ovat vvm. selonteossa jotka ovat olleet vuosia ylioptimistisia. Puheillako persut meinaa hallitustyön kuitata?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole.

Kun Nokia romahti, Vanhasen I (kepu+sdp ym) jatkoi kuten ei mitään olisi tapahtunut.

Kokoomus ajoi julkiselle sektorille suuret palkankorotukset 2007.

USAsta alkanut rahoituskriisi laukaisi ongelmat ja mm Kreikan petos paljastui ja alkoi romahtaa.

2009-2015 elettiin laput silmillä ja odotettiin ihmettä. Nyt tosiasiat tunnustetaan ja tehdään päätöksiä. Euro tekee siitä kipeän. Sisäinen devalvaatio on ilkeä juttu, mutta sille ei ole vaihtoehtoa.

Reijo Jokela

"Perussuomalaiset haluavat jokaisen suomalaisen voivan tienata 1000 euroa kuukaudessa verovapaasti. Vastaavasti suurituloisten verotusta voidaan nostaa. Tämä uudistus tukisi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, sekä parantaisi työn vastaanottamisen kannattavuutta. Vaikea talosutilanne vatii, että myös Yle-veron tasoa on tarkistettava alaspäin".
Lainaus persujen vaaliohjelmasta.

Toteutitte juuri yli 2% yksikön korotukset myöskin pienituloisten maksuihin.
Eli toisin jos vaaliohjelmanne ei ollut tietoisesti kirjoitettua paskaa, niin tehän että nyt ole huolissaan ostovoiman heikkenemisestä, ettekä työn vastaanottamisen kannattavuudesta, kun kerran niitä vastaan toimitte.

Edes tuosta Yle-verosta ei ollut ensimmäiseksi kohdaksi, jonka olisitte lupauksistanne toteuttaneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sisäinen devalvaatio on ilkeä juttu, mutta sille ei ole vaihtoehtoa."

Eikö? Olen tasavarma että pitkään jatkuvan näivettymisen seurauksena vaihtoehtokin tulee tapetille tavalla tai toisella. Lisääntyvä pitkäaikaistyöttömyys tulee jatkumaan.

Reijo Jokela

Ote perussuomalaisten vaaliohjelmasta:
(eli lista asioista mitä olisitte vaatineet oppositiosta käsin, muita tekemään, jos ette olisi olleet hallituksessa)
"Seuraavan hallituksen on jatkettava julkisen sektorin kestävyysvajeen umpeen kuromista. Tämä edellyttää valtion velkaantumisen taittamista seuraavan vaalikauden aikana. Jotta valtion menoja voidaan karsia niin, ettei kansalaisten kurjuutta enää lisätä, julkisen sektorin tehtävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen".

Milloin saamme lukea tuon tärkeysjärjestyksen ja siitä luonnollisti seuraavan listan julkisen sektorin turhista tehtävistä, jotka voidaan talouden tervehdyttämiseksi lopettaa, tai niiden hoitamisesta tinkiä.

Oliko tämä 30% lomarahojen leikkaus nyt sitä mitä lupasitte? Turhat tehtävät jäivät, mutta niiden rahoittamiseen otettiin rahat muiden tekijöiden palkoista.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Reijo, missä on mielestäsi tehty tuo mainitsemasi 30 prosentin lomarahojen leikkaaminen valtion sektorilla? Kannattaa pitää tosiasiat hallussa, eikä kohdistaa syyttelyä väärään kohteeseen.

Miten olisi, jos laatisit ja esittäisit listauksen muiden puolueiden vaalilupauksista ne, jotka hallitus on pystynyt toteuttamaan sellaisenaan. Myös edellisen hallituksen, jossa olivat mukana nykyiset oppositiopuolueet. Saattaisit ehkä huomata ettei vaalilupausten toteuttaminen ole niin helppoa kuin kuvittelet. Vaalilupaukset on annettu siinä toivossa, että ensinnäkin hallitukseen päästään ja joitakin osia vaaliohjelmasta saadaan myös hallitusohjelmaan. Ei voi saada kaikkea. Ei yksikään puolue, vaikka kuinka haluaisi.

Reijo Jokela

http://www.talouselama.fi/uutiset/lomarahaleikkuri...

"Julkisen sektorin lomarahojen vähennys koskee vuosien 2017–2019 aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Julkiseen sektoriin luetaan valtion, kuntien, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin työntekijät".

Mitä taas tulee tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen, niin tuohan on täysin tätä "mutta kun muutkin". Tosiasiahan on, että Suomen historiassa vaaliohjelmalla ei ole pyyhitty tässä määrin persettä ikinä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #21

Kysymykseni kuuluikin kuka teki tuon lomarahaleikkauksen? Et siihen vastannut vaan kerrot keitä palkkaryhmiä tuo koskee. Muistin virkistämiseksi on kerrottava, että ko. päätöksen sopimukseen tekivät ay-järjestöt kiky-sopimusta neuvotellessaan.

Toiseen kappaleeseen voin vain esittää oman mielipiteeni ja se on ilmeisen tylyä luettavaa vastauksena. Nimittäin jokainen hallitukseen osallistuvapuolue on joutunut "syömään" vaalilupauksiaan suurella kädellä ja joutuu aina tästäkin eteenpäin. Tämän takia kannattaa laatia listaa jokaisen puolueen vaalilupauksista ja verrata niitä keskenään saatuihon tuloksiin. Kas kun ihmisen muisti on harmittavan lyhyt tai sellainen ettei ikäviä asioita haluta muistaa, eikä varsinkaan silloin kun ei kosketa itseä.

Pekka Iiskonmaki

''Julkinen sektori söi 5 vuodessa yli 40 mrd euroa enemmän kuin tienasi!''

Kymmenessä vuodessa 200 miljardia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Puhutaan mitä puhutaan mutta julkinen velkaantuminen tulee vain jatkumaan eikä näillä näpertelyillä mitään pelasteta. Kannattaisi muistella Paasikiven sanomaa, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut v. 2007 Kataisen Sari Sairaanhoitaja paketin ja Vanhasen jakovarahallituksen II jälkeen yli 6 miljardilla eurolla / vuosi täysin ilman tuottavuuden ja kansantalouden kasvua. Tuo vuosittainen 6 miljardin euron kasvu on rahoitettu kokonaan velkarahoin ja veronkorotuksin.

Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut yli kaksinkertaisella nopeudella maan yksityisen sektorin palkkasummaan verraten, joka on täysin mahdoton yhtälö. Palkkamalttia noudattaneeseen Saksaan verraten Suomen julkisen sektorin palkat ovat kasvaneet yli kolminkertaisesti v. 2007 jälkeen, vaikka paradoksina Saksan talous on ollut kasvu-uralla Suomen talouden näivetykseen verraten.

Melko vastuutonta touhua, jossa väistämättä tulee mieleen eräs maa ongelmineen Aigeanmeren rannoilta.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut yli kaksinkertaisella nopeudella maan yksityisen sektorin palkkasummaan verraten,.."

Onko tuo muuten täyttä totta? Ei muuten mutta pitäisikö seuraavan kuvaajan olla erillainen

http://tilastokeskus.fi/til/ktps/2016/04/ktps_2016...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Esitin lukeman ulkomuistista hieman karkeasti sanoin kaksinkertaisella nopeudella.

Kuitenkin euromääräisesti Komission tilastojen mukaan julkisen sektorin palkkasumma oli v. 2007 23,5 miljardia euroa ja v. 2014 29,2 miljardia euroa. Kasvua oli siis 24 % n. 6 miljardia euroa. Yksityisellä sektorilla palkkasumma oli v. 2007 58,6 miljardia euroa ja v. 2014 67,9 miljardia euroa. Kasvua oli siis 16 % n. 9 miljardin euron varran. Tässä täytyy myös muistaa, että palkkasummissa merkittävä osa julkisista toiminnoista on siirretty " yksityiselle " puolen erilaisten konserneiden ja liikelaitosten avulla, joten lukemat ovat todellisuudessa tätäkin rumemmat.

Joka kolmas palkkaeuro maksettaneen kuitenkin tänä päivänä julkisen sektorin toimin.

Verraten muihin EMU-maihin muissa maissa julkisen sektorin palkkasumma on n. 23 % kaikista maksetuista palkoista, kun Suomessa julkisen sektorin palkkasumma on n. 30 % kaikista maksetuista palkoista.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #17

Et nyt vertaile palkkoja, vaan kustannuksia. Siinä ei oteta huomioon yksityiseltä sektorilta kadonneita työpaikkoja. Eurostatin tilastojen mukaan Suomen työllisyysaste heikkeni 2007-2014 noin 1,6 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa että jos kadonneiden työpaikkojen palkat olisivat keskiarvoltaan olleet sama kuin kaikkien työläisten palkan keskiarvo, olisivat yksityisen sektorin palkat nousseet n. 18%. Toki vähemmän kuin julkisen sektorin nousu noilla oletuksilla, mutta toisenlaisilla oletuksilla voidaan päästä hyvinkin lähelle.

Sopivaa on kuitenkin myös huomauttaa että julkisella sektorilla palkka on tällä hetkellä keskimäärin matalampi kuin yksityisellä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tuossa linkissä on mukana koko valtionsektorin eri yksiköissä tehdyt rakennemuutokset, josta johtuen on eri virastoista vähennetty palkkatyövoimaa useina vuosina. Kuitenkaan terveydenhoidon sektorilta noin ei ole mielestäni vielä tehty.

Jyrki Paldán

"Vaikka julkinen sektori vv. 2010-2015 söi yli 40 mrd euroa enemmän kuin tienasi, työttömyys syveni 100 000 ihmisellä, bruttokansantuote aleni vuosina 2012, 2013 ja 2014. Kilpailukyky oli heikko ja investoinnit vähäisiä."

Meniköhän nyt tuo syy-seuraussuhde vähän väärin päin?
Ihan vinkkinä; työttömyyden noustessa julkinen kulutus väistämättä nousee ja verotulot väistämättä laskevat. Julkinen kulutus puolestaan ei välttämättä vaikuta työllisyyteen mitenkään, pääasiassa se tekee niin ainoastaan jos julkinen kulutus kohdistetaan työllistämisprojekteihin. Niin tehtiin viimeksi 70-luvulla. Tietysti jos yksityinen sektori toimii terveellä tavalla, myös elvytys eri muodoissaan voi auttaa. Nykyään se edellytys ei vain täyty, vaan yksityinen sektori on täysin toimimaton työllisyyden ja enemmistön hyvinvoinnin kannalta.

"Narulla ei voi työntää. Se tuli todistetuksi. Velka on kuin naru. Hirttonauru tuleville sukupolville."

Vaihtotaseen ollessa hyvin lähellä nollaa, tarkoittaa se että jokaista julkisen ottamaa velkaeuroa kohden on Suomalaisten varallisuus lisääntynyt eurolla. Se varallisuus on voinut päätyä yksityiselle tai julkiselle sektorille, mutta jollekin on syntynyt velkaa vastaava määrä varallisuutta. Hirttonaruhan se tietysti voi olla osalle kansaa, mutta vain jos varallisuus on kertynyt harvojen käsiin, hintataso on deflaatiossa ja varakkaiden verotusta ei katsota soveliaaksi. Mutta hups, kaikki kohdathan täyttyvät nykyhallituksen tohinoidessa!

Toimituksen poiminnat