Ennustajat joutuvat häpeään – Suomi nousee

 

Tilastokeskuksen juuri julkaistu kuluttajien luottamusindikaattori kertoo vahvaa viestiä Suomen talouden myönteisen kehityksen vahvistumisesta. Lukema on nyt 21.  Kehitys on ollut huimaava viime vuoden tammikuun lukemasta 8,2.

 

Samansuuntainen tulos on myös tuoreessa liike-elämän luottamusbarometrissä.

 

Bkt:n kasvu kiihtyi viime vuoden loppupuolella.  Op -ryhmän ennuste oli selkeästi suurempi kuin aiemmat.  Kaksi prosenttia ylittyy tänä vuonna.

 

Viime eduskuntavaalikaudesta talouskehitys on muuttunut reippaasti.  Vuonna 2012 bkt aleni 1,4%, vuonna 2013 0,8% ja vuonna 2014 0,7%.  Kolmena vuonna peräkkäin negatiivinen kehitys.  Ei eletty vain pysähtyneisyyden aikaa, vaan taantuman aikaa.   

 

Ei ihme, että ex-valtiosihteeri Raimo Sailas kirjasi viime vaalikauden hallitukset 40 vuoteen kaikkein heikoimmiksi.

 

Sipilän hallitus aloitti alkukesällä 2015.  Hallitukselta kuluu aina noin vuosi ennenkuin sen työn tulokset alkavat vaikuttaa ja sen jälkeenkin vielä jonkin aikaa ennen kuin ne näkyvät tilastoissa.  

 

Nyt ne näkyvät.  Uudet luottamus- ja kasvuluvut kertovat vastaansanomattomasti, että talous- ja työllisyyskehitys on kääntynyt selkeästi positiiviseksi.  Bkt kasvaa ja työllisyys paranee. 

 

Ylivoimaisesti suurin syy käänteelle on luottamus.  Kataisen/Stubbin-Urpilaisen/Rinteen-V Niinistön-Arhinmäen-Haglundin-Räsäsen hallitukset epäonnistuivat luottamuksen rakentamisessa. Verojen kiristys, velan otto, kuntien kiristäminen ja koulutuksen leikkaukset eivät luoneet pohjaa, vaan rapauttivat sen. Investointeja ei tehty, työttömyys kasvoi yli 100 000:lla, julkinen alijäämä/velka paisui liki 40 mrd eurolla ja bkt aleni. Rakenneuudistukset jäivät tekemättä (poliisin ja puolustusvoimien alasajoa/keskittämistä lukuunottamatta).

 

Kiky-sopimus ei taloudellisesti ole tuomassa suurta vaikutusta, mutta luottamuksen rakentajana se on äärimmäisen tärkeä. Myös työrauha säilyy ja se on tärkeää.

 

Liki kaikki talousennustelaitokset kilpailevat sillä, mikä niistä ennustaa huonointa talouskasvua.  Ennustan, että Op-ryhmä on eniten oikeassa, mutta sekin on väärässä.

 

Sipilän-Soinin-Orpon hallitus on tehnyt julkisen talouden sopeutustoimet, uudistanut ja edelleen uudistaa työelämää, parantaa yritystoiminnan edellytyksiä ja toteuttaa mm sote-uudistuksen. Lisäksi se panostaa kärkihankkeisiin, joilla luodaan uutta yritystoimintaa tulevaisuuden aloille ja uudistetaan hallintoa ja palveluja. Kokonaisuus tehostaa koko julkista sektoria ja luo yritysten kasvun kautta työtä ja verotuloja sekä kulutusmahdollisuuksia terveellä tavalla. 

 

Hallituksen työ jatkuu hallitusohjelman mukaisesti.  Ne hankkeet kuten hätiköity liikenneverkkouudistus, jotka eivät sisälly hallitusohjelmaan, eivät välttämättä etene.  

 

Muutamien hankkeiden toteuttamatta jättäminen ei hallituksen vahvaa uudistuspolitiikkaa häiritse. Jokainen hallitus kautta aikain on vetänyt esityksiään pois eduskunnasta tai luopunut niistä jo etukäteen. Se on viisautta.

 

Sipilän-Soinin hallituksen politiikan tuloksellisuus alkaa nyt näkyä.  Viime vuoden puoliväliin asti talous ja työllisyys kärsi edellisten hallitusten saamattomuudesta ja suoranaisista virheistä.

 

Käänne on tapahtunut. Edessä on vahvistuva talouskasvu koko maassa (eikä vain Varsinais-Suomessa) ja työllisyyden paraneminen.  72%:n työllisyysasteeseen ei päästä, mutta lähelle päästään.

 

Synkkyyden ennustajat joutuvat häpeään.  Jopa talouden arviointineuvosto, jota sinänsä arvostan, joutuu tunnustamaan erehtyneensä.  Edes EU:n pysähtyneisyys ja presidentti Trumpin arvaamattomuus eivät tuhoa Suomen talouskasvua (ehkä hieman hidastavat).  Kansan enemmistö ja elinkeinoelämä jo luottaa hallituksen politiikkaan, koska tulokset näkyvät. Oppositio jarruttaa kaikkea ja jatkaa toivotonta taisteluaan, vaikka sen pitäisi hävetä viime vaalikauden epäonnistumisiaan ja tarjota uskottava vaihtoehto, jota sillä ei ole.

 

100-vuotias Suomi nousee!

 

 

 

 

toimikankaanniemi
Perussuomalaiset Jyväskylä

Olen ollut kansanedustaja vv. 1987-2011 ja 2015 alkaen edelleen. Ministerinä (UM ja STM) olin vv. 1991-94. Olin kaikkien ministerivaliokuntien ja monien työryhmien jäsen. Eduskuntatyössä ollessani olen ollut liki jokaisen valiokunnan jäsen tai varajäsen jossakin vaiheessa.
Olen valtiovarainvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Lisäksi olen Eduskunnan ja Kansaneläkelaitoksen tilintarkastaja sekä Finnfund Oy:n hallintoneuvoston jäsen.
Tulin ylioppilaaksi Vammalan yhteislyseosta ja opiskelin Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon pääaineena kunnallisoikeus. Opiskelun jälkeen olin kunnallisvirkamiehenä noin 12 vuotta 1975-87.
Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana olin vv. 2001-2014. Lisäksi olin Keski-Suomen maakuntavaltuutettu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuutettu saman ajan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja Kehitysyhtiö Jykes Oy:n hallituksen jäsen sekä Vitapolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja olin 2013-2014.
Nykyisin olen Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsen. Edelleen olen Suomen Kuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä Kuntaliitto Holding Oy:n ja Suomen Kuntasäätiön hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu