Tasan kaksi vuotta kriisiyöstä, jolloin Sipilän hallitus kaatui… melkein…
Oli marraskuun 6. päivä 2015. Pääministeri Juha Sipilä valmistautui marssimaan Mäntyniemeen. Hallitus oli henkitoreissaan. Maakunnat, sote ja valinnanvapaus ahdistivat.
Jo torstaina 5.11. kolmessa eduskuntaryhmässä käytiin tilannetta läpi. Pääministeri kävi ryhmäkokouksissa. Pani selän seinää vasten. Seuraavana päivänä ryhmäkokous jatkui täysistunnon jälkeen. Käytin pari puheenvuoroa.
Pääministeri kutsui perjantaina 6.11.2015 koolle yhteispalaverin klo 15:ksi valtioneuvoston linnaan. Ps-ryhmä nimesi neuvottelijoiksi ministerien Timo Soinin ja Hanna Mäntylän lisäksi allekirjoittaneen sekä edustajat Pirkko Mattilan ja Vesa-Matti Saarakkalan.
Tunnelma kokouksessa oli äärimmäisen kireä. Kolmannen hallituspuolueen silloinen puheenjohtaja huusi kuin raivohärkä. Istui vieressäni. Hän kutsui paikalle varapuhemies Risikon ja edustaja Zyskowicsin. Joukko oli iso.
Edustaja Saarakkala joutui poistumaan ennen alkuiltaa. Pian perässä myös edustaja Mattila. Lopulta jäin kahdestaan ministeri Mäntylän kanssa edustamaan Perussuomalaisia.
Ilta venyi, mutta sopua ei alkanut syntyä. Hieman ennen puolta yötä syntyi Kepun ja Kokoomuksen vastuuministerien esitys. Siinä Kepu oli saamassa intohimonsa mukaisesti 18 (15+3) maakuntaa ja Kokoomus laajan valinnanvapauden. Molempien puolueiden neuvottelijat hyväksyivät sen nopeasti.
Vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi olin sivuhuoneessa ministeri Mäntylän kanssa kahden pohtimassa esitystä. Ministeri piti sitä mahdottomana ja järjettömänä. Ei olluit valmis hyväksymään. Asiallisesti olin täysin samaa mieltä.
Panokset olivat kuitenkin erittäin suuret. Sipilän hallituksen kaatuminen tai jatkaminen. Totesin ministeri Mäntylälle, että jos hylkäämme esityksen, hallitus kaatuu. Syy on meidän kahden. Miten selitämme sen puolueelle ja eduskuntaryhmälle? Entä mitä ajattelee kansa, kun Ps kaataa hallituksen vain puoli vuotta sen muodostamisen jälkeen? Entä jos ajaudumme uusiin vaaleihin, kun Ps:n kannatus gallupeissa on pudonnut huhtikuun vaalien 17,7%:sta noin 10%:iin?
– Meidän on tämä pakko hyväksyä ja luottaa siihen, että voimme jatkovalmistelussa taistella järjettömyyksiä vastaan, totesin ministerille. Tyytymättömänä hän antoi periksi. Kunnioitan yhä hänen rajua taisteluaan ja kannan osaltani vastuun hallituksen pystyssä pitämisestä.
Kellon lähetessä yhtä yöllä lauantain puolella todettiin ratkaisu syntyneeksi. Tiedote lähti jakeluun. Pääministeri ei lähtenyt Mäntyniemeen, vaan nukkumaan. Kuten me muutkin.
Tuon dramaattisen illan ja yön jälkeen olin monissa sote-neuvotteluissa. Niissä ratkaisua yritettiin muuttaa kelvolliseksi malliksi. Vaikeaa oli. Valmista ei ole vieläkään. Ei, vaikka kaksi vuotta tuli täyteen viime yönä.
Mikä Taiston päivänä 7.11.2015 tehdyssä ratkaisussa oli meille niin vaikeaa? Molemmat pääkysymykset.
Me emme pitäneet 18 (15+3) maakuntamäärää järkevänä. Enintään 15, mieluimmin 12, olisi taannut riittävän vahvat taloudelliset ja toiminnalliset hartiat valtavalle uudistukselle. Kepu halusi nykyistä maakuntajakoa vastaavan määrän. Kaikkien 18 maakunnan kunnallisneuvoksille piti saada satraapin paikat. Mitä enemmän maakuntia, sitä suurempi valta puolueella. Järki sai väistyä.
Me pidimme Kokoomuksen vaatimaa mahdollisimman laajaa valinnanvapautta äärettömän riskialttiina. Se avaisi hallitsemattomat yksityiset markkinat ja olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyppy tuntemattomaan. Kokoomus katsoi, että nyt jos koskaan on mahdollista ajaa julkista sektoria alas ja avata yksityisille, pääosin kansainvälisille markkinatoimijoille miljardimarkkinat veronmaksajien piikkiin. Ideologia voitti vastuullisuuden. Sivutuotteena monelle kokoomuslaiselle on jo nyt avautunut rahakkaat työmarkkinat.
Olen parin viime vuoden aikana monesti miettinyt, olisiko sittenkin pitänyt 7.11.2015 puolilta öin sanoa "EI KÄY". Olisiko hallitus kaatunut? Olisivatko edessä olleet uudet vaalit? Perussuomalaisten kannatus gallupeissa oli pudonnut jo tuolloin huhtikuun vaalien 17,7%:n tasosta noin 10%:iin.
Yhtä dramaattisen tilanteen kohtaisin 5.4.1992, kun Ahon hallituksessa pääministeri kysyi, jatkammeko vai lyömmekö hanskat tiskiin. Tuolloin maa oli äärettömän vakavan talouskriisin, lähes konkurssin, partaalla. Päätimme jatkaa. Suomi pelastui.
Siitä olen täysin varma, että kaksi vuotta sitten ministeri Mäntylän ajama ja vahvasti tukemani maakunta-sote-malli olisi ollut varsin hyvä. Siis 12 maakuntaa, julkisvetoinen sote ja hitaasti ja harkiten toteutettava valinnanvapauden laajentaminen asiakkaan/potilaan etu edellä. Siinä mallimme lyhyesti.
Kuten tiedämme, Sipilän hallitus on yhä vuoden 2015 pimeän marraskuisen yön huonojen päätösten vanki. Jälleen ensi helmikuussa kokoomuslainen valinnanvapausmalli, jonka Kepu ja siniset vast'ikään hyväksyivät lausunnolle lähetettäväksi, törmää ylitsepääsemättömiin ongelmiin, osin perustuslain, osin toiminnallisten epäkohtien ja varsinkin kustannusvaikutusten takia. Kaatuuko hallitus siihen, sen näemme!
Häikäilemätön valtapolitiikka ja sokea ideologiaintoisuus ovat huono yhdistelmä tehdä lehmänkauppoja. Kansa maksaa ja kärsii.
Niin se menee, että tässäkin tapauksessa vallanhimo, siis teidän persujen vallanhimo syrjäytti järjen. Halusitte olla vallankahvassa riippumatta siitä, millainen tuo esitys oli. Tämä on malliesimerkki siitä, että eivät asiat ratkaise mitään hallitukseen pääsyssä, kaikesta ollaan valmiita luopumaan, kunhan valta vaan säilyy.
Koskee myös ihan kaikkia muitakin puolueita.
Jos te kerran sen hyväksyitte, niin siitä ei voi muitakaan puolueita syyttää.
Yleensä kun tekee niitä huonoja päätöksiä, se syyllinen löytyy sieltä peilistä.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sen noinkin ajatella, mutta jos ensimmäisessä väännössä luovuttaa, ei koskaan saa aikaiseksi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”Totesin ministeri Mäntylälle, että jos hylkäämme esityksen, hallitus kaatuu. Syy on meidän kahden. Miten selitämme sen puolueelle ja eduskuntaryhmälle?”
Eikö kummallakaan ollut puhelinta? Miksi te sinne ilman menitte?
Ilmoita asiaton viesti
Voisit muuttaa palstasloganisi ”Kansamme parhaaksi” muotoon ”Kirjoituksia uppoavalta sivuraiteelta”. Se olisi enemmän Mestarin näköinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä!
Jatkan kuitenkin kansamme parhaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Oli toki puhelimet.
Hoidimme meille annetun tehtävän.
Ilmoita asiaton viesti
Oli kuitenkin Suomen parhaaksi, että hallitus jatkoi ja jatkaa edelleen. Monia parannuksia on tullut ja epäkohtia hallitus on saanut parempaan suuntaan. On persut ja sittemmin siniset voineet myös vaikuttaa moneen uudistukseen myönteisesti. Jokainen vastuullinen poliitikko ja tav.kansalainen ymmärtää, että vain hallituksesta käsin on mahdollista saada muutoksia aikaiseksi. Toivottavasti hallitus istuuja hallitsee kautensa loppuun asti ja toki voisi jatkaa vaalien jälkeenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Aina vaan oikeistolaisemmaksi on hallituksen politiikka mennyt. Eli Kokoomuksella on valta ja muut peesaa.
Sotefirmat kiittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Leskinen, kerroppa meille millaisia hyviä muutoksia Sintut ovat saaneet hallituksessa voimaan.
Ilmoita asiaton viesti
On monia mm. Köyhät on vapautettu Yleveron maksulta ja taitaa se tuo ladten päivähoitokin alkaa olemaan ilmaista jne. Työministeri on tehnyt paljon hyvää mm pitkäaikaistyöttömien hyväksi ja työllisyys paranee jne. Hallitus on saanut myöskin velanottoa vähennettyä ja kankkulan kaivoon heitettyä kehitysapua on pienennetty ja on sitä turvapaikkaturismiinkin tullut kiristyksiä. Paljon on tullut hyvää joson tullut huonoakin. Minun elämä ei ole huonontunut tän hallituksen toimesta, vaikka en nauti mitään yhteiskunnan ilmaisalmuja..
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se sinistettyjen silmälasien läpinähtynä näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Eipäs sotketa Alatalon Mikkoa tähän.. 😉
Kok&Kepu vetää Sinisten äänillä läpi mitä tahansa. En ole huomannut heidän lausuneen juuri mitään koko maakunta- ja sotetouhusta viime aikoina. Terho vänkää pakkoruotsia, Soini säätää omiaan, Lindström kyykyttää työttömiä, Niinistö puuhaa sotaharjoituksia ja Mattilasta ei ole juuri havaintoja.
Pienten asioiden kanssa näpertelyä samalla kun kaksi muuta vetää kaikki linjat taloudelle ja noille suurille valtahankkeille. Vaikkapa yritystuet nousivat lähes miljardin vuonna 2016 ja samaan aikaan heikommin toimeentulevia kuritetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa nämä ”ruotsinkieli alas ja suursotaharjoitukset 2020-luvulla” ovat sinisten kuolinkouristuksia. Soini on jo poistunut näyttämöltä ja anelee tärkeää paikka näyttämön takana. Voivoi!
Ilmoita asiaton viesti
Takinkäännön suhinasta syntyvä meteli rikkoo lähes äänivallin, kun lukee Kankaanniemen aiempia kirjoituksia hänen tästä samasta blogistaan tismalleen samasta aiheesta:
http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/…
”Perussuomalaisille tärkeitä tavoitteita oli ihmis- eli asiakaskeskeisyys, sote-integraation toteutuminen, demokraattisen päätöksenteon toteutuminen maakuntatasolla, palvelun tuottajien kokonaisvastuu, joka estää ”kermankuorinnan”, pk-yritysten aseman turvaaminen, mikä toteutuu mm. siirtymäjärjestelyillä ja yhteistyömalleilla sekä valinnanvapauden toteutuminen asteittain hallitusti.”
”Yksi suurimmista epävarmuutta ja jopa pelkoa herättäneistä asioista on ollut se, että suuret kansainväliset yhtiöt tulisivat valtaamaan markkinat. Kokonaisvastuu, asteittainen eteneminen valinnanvapaudessa ja pk-yritysten aseman varmistaminen ovat kuitenkin ehkäisemässä tämän. Tosiasiahan on se, että jo 1990-luvun lopulla Lipposen hallituksen päätös avata Kela-korvaukset yksityisille tuottajille avasi näille ”markkinat”. Nyt tehdään se, mikä vielä on tehtävissä.”
Mikään näistä tavoitteista ei tule asiantuntijoiden, eikä näemmä myös itsesikään mukaan toteutumaan. Nyt paasaat julkisen soten puolesta. Eikö hävetä tippaakaan, että olet ollut mukana junttaamassa vallankipeyksissä lävitse täysin epäkelpoa mallia?
Ilmoita asiaton viesti
Olen edelleen samalla vakaalla linjalla.
Valitettavasti Kokoomus vie nyt entistäkin rajummin sotea yksityisten bisnekseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitukseen olisi pitänyt mennä vuonna 2011. 2015 joutu luopumaan omista aatteista.
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
5.4.1992, kun Ahon hallituksessa pääministeri kysyi, jatkammeko vai lyömmekö hanskat tiskiin. Tuolloin maa oli äärettömän vakavan talouskriisin, lähes konkurssin, partaalla. Päätimme jatkaa. Suomi pelastui.
Mihin se ”pelastui”? Velkaa jäi 201 Mrd.Alijäämää 65 Mrd.
Työttömiä ennätys 534 000.
Silloin alkaneet leipäjonot jatkuvat yhä. Silloin EU sovittu työttömien kyykytys jatkuu yhä .Persuthan oli -15-16 tekemässä työttömille tukien ehtojen kiristämiset.
Joko persut alkaa ajaa myös köyhille toimeentulotukeen lapsilisät ja kotihoidontuet? Vai onko sekin liikaa työttömän lapsiperheelle 9e/pv työtä vastaan 0 euron palkalla?
Niin PS kuin krst.on ollut Kepun takuupuolueita kun köyhimpiä on kyykytetty.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä muuten kuuluu vaatimillenne ponsille hallintarekisterifarssin hyväksynnän yhteydessä? Näin yhden ehdotuksen, josta lausunnot olivat sellaisia, että jälleen valmistelu oli niin heikkoa, että palannee valmisteluun. Yksi keino sekin viivyttää voimaantuloa.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunta hyväksyi ponnet ja hallitus on toiminut niiden mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ponnethan ja sitä seurannut valmistelu ei vielä mitään auta vaan pitäisi syntyä ne lait ja asetukset. Riittääkö siis mielestäsi että vaan puuhastellaan ilman että tulee valmista?
Ilmoita asiaton viesti