Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Ratkaisu lähenee - Niinistön toinen kausi ja Nato-jäsenyys?

Mitä pahaa Natossa? Näin älähti eräs valtiomies taannoin. Paljasti salaisia aatelmiaan. Nyt edes istuva presidentti ei uskalla tuota kysymystä esittää. Kansan enemmistö gallupien mukaan näkee Natossa jotakin pahaa tai ainakin haluaa Suomen pysyvän siitä erossa. Osa ehdokkaista vastustaa selkeästi liittymistä. Yksi kannattaa. Istuvan presidentin kanta kiinnostaa erityisesti. Monesta syystä. Sauli Niinistö on gallupsuosikki. Hänen kantansa Nato-jäsenyyden hakemiseen on moniselitteinen. Hänen aikaisempi puolueensa, jonka puheenjohtaja hän oli useita vuosia, on avoimesti Natoon liittymisen kannalla. Oletettavasti ne tahot, jotka rahoittavat hänen kampanjaansa runsaskätisesti, odottavat myös myönteistä kantaa jäsenyyden hakemiseen. Kannattaa kiinnittää huomio siihen, että Niinistö sanoo, että "ei tällä hetkellä". Herää kysymys, milloin sitten. Minkä pitää muuttua? Vakuutusta ei saa enää silloin, kun talo palaa. On siis loogista, että presidentti tai siksi pyrkivä ennakoi tilanteen eikä odota "palon syttymistä" ja myöhästymistä. Jos Niinistö valitaan toiselle kaudelle, hänen ei enää tarvitse ajatella vaaleja eikä kansansuosiota. Hän voi toimia vapaasti. Nyt ehdokkaana on vielä toisin. Varovaisuus näkyy. Kokoomus odottaa Niinistöltä palvelusta. Samoin eräät muut. Lienee selvää, että taktiikkaa mietitään ja siksi sanatkin asetellaan äärimmäisen huolella. Muutos on tulossa. Ehkä lähempänä kuin arvaammekaan. Ruotsissa pidetään parlamenttivaalit ensi syksynä. Porvariliittouma saattaa saada vallan. Se on aiempaa Nato-myönteisempi. Hakemus sieltä voi lähteä piankin. Suomen nykyinen oikeistohallitus yhteistoiminnassa Niinistön kanssa ja Ruotsin mahdollisesti tuleva vastaava saattavat sopia marssijärjestyksen. Yhdessä mennään, mutta Ruotsi ehkä kukonaskeleen edellä. Taktisesti. Syntyy se tilanne, joka "ei tällä hetkellä" ole ajankohtainen. Näin Niinistö ei petä vaalipuheitaan eikä entistä omaa puoluettaan eikä niitä rahapiirejä, jotka haluavat häneltä vastineeksi muutakin kuin vain epämääräistä ja toteutumiskelvotonta puhetta eurooppalaisesta yhteistyöstä puolustuksen alalla. Eduskunnassa nykyiset oikeistolaiset hallituspuolueet Kokoomuksen johdolla sekä vihreistä, rkp:sta, kd:sta ja jopa sdp:sta löytyvällä hajatuella ajavat hankkeen maaliin. Mutta se kansanäänestys! Senhän Niinistökin on luvannut. Elämme monenkirjavien viestintätoimistojen ja -gurujen aikaa. Ne valjastetaan hankkeen taakse. Yleä ja valtamediaa myöten? Niinhän tehtiin 1994. Kun kerran Ruotsi niin mekin... Kansa taipuu. Ainakin osa. Ja kansanäänestyshän on vain neuvoa-antava. Kyllä se Natolle riittää, kun selitellään huonolla äänestyspäivän säällä tai hieman alhaisella osanotolla. Venäjän johto ärhentelee, mutta mitäpä muuta se tekisi. Tokihan valtiojohtomme hankkisi etukäteen Natolta sitoumuksen artiklan 5 kattamisesta jo hakemuspäivästä alkaen. Vanha autoverotuksessa käytetty temppu. Niin, mitä pahaa Natossa? Kuka näkee mitäkin! USA:n voimapolitiikan, presidentti Trumpin ailahtelut, sotilaamme taistelemassa maailman äärissä, ruumiit, invalidit, korkeat kustannukset, vaatimus panostaa reippaasti lisää puolustukseen (2%/bkt) jne... Faktaa ja fiktiota. Suurin lienee se, että itärajallemme muodostuisi erittäin jyrkkä vastakkainasettelu. Yksi maailman jyrkimmistä. Lisääkö se turvallisuuttamme vai ei? Kannattaako Putinia ärsyttää? Pohdinnan aiheita kansan syvissä riveissä. Presidentinvaaleissa on tarpeen, suorastaan välttämätöntä, saada vastaus, missä tilanteessa ja millä edellytyksillä Nato-jäsenyyttä haetaan. Erityisen tärkeää on saada tämä tieto Sauli Niinistöltä. Painaako kokoomuslainen linja, sitovatko muut tahot, onko jotakin olennaista jäänyt kertomatta? Tämä lienee yksi suurimmista, ellei suurin, yksittäinen kysymys presidentin vaaleissa. Kuusi vuotta 2018-2024 on tärkeä jakso isänmaamme ja kansamme elämässä. Nyt päätetään tulevaisuudesta. Tärkeät Nato-vaalit! Äänestetään!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Taitaa tämä laite ja tämä etäinen kirjoituspaikka tehdä tempun ja jättää kappalejaon tekemättä. Olen pahoillani.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Hyvinpä tuon hahmottelit. Eiköhän se noin ole tarkoitettu menevän. Puheet kansanäänestyksestä ja tilanteen muuttumisesta toiseksi ovat silkkaa savuverhoa. Niinistöllä ei ole mitään menetettävää. Takinkääntäjiä ei ole ennenkään vastuuseen vedetty. Ja pitäähän tukivelat maksaa. Aikaa on kuusi vuotta, jos odotukset pitävät.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Niinistö on jo vastannut ja selkeästi.

Hänen mielestään EUn on kehitettävä omaa puolustustaan. Hän ei sano asian ydintä ääneen: me emme tarvitse USAa millään tavoin Euroopassa. Voimme hoitaa puolustuksemme itse. USAn raahaaminen EUn itärajoille on tarpeetonta ja typerää sekä ärsyttää Venäjää ymmärrettävästi. Asiahan ei kuulu Venäjälle, mutta se vaikuttaa selkeästi Venäjään.

Mutta tätähän ei Niinistö voi sanoa julkisesti, vaikka jo sanoikin, jos ymmärrystä on kansalaisella.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ei kansalainen valitettavasti ymmärrä. Ei Eurooppa varmaankaan tarvitse USA:ta puolustuksessaan, mutta kuka sen käskee täältä lähtemään. Sillä on monta intressiä olla täällä. Vähän niinkuin miehitysjoukot, ettei horjahdeta oikealta tieltä monessakin mielessä. Tuskimpa natomaat sanovat sopimuksiaan irti, vaikka Niinistö kävisi kuinka puhumassa.

Miksi Nato painostaa Ruotsia liittymään? Mihin tarvitaan isäntämaasopimusta? Se nimenomaan vaikuttaa Venäjään. Ja Niinistöhän on sanonut, että sitten liitytään, jos nykytilanne muuttuu. Kai se tarkoittaa Natoa. Kryptistä touhua.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Erkki Laitinen: "USA:lla on monta intressiä Euroopassa". Kerro esimerkki.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"USAn raahaaminen EUn itärajoille on tarpeetonta ja typerää sekä ärsyttää Venäjää ymmärrettävästi"

Venäjällä on raja vain itsenäisten valtioiden kanssa.

Kirjoittaminen "USA:n raahaamisesta" EUn itärajoille on tarkoituksellista, tarpeetonta ja typerää trollaamista.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

"Kannattaako Putinia ärsyttää?"

Vuonna 1939 olimme hiljaa, emme halunneet ärsyttää Stalinia. Punatähtiset koneet saivat vapaasti lennellä Suomen yllä, niitä ei saanut ampua ettei Stalin vain suutu, veimme tykit ja varuskunnat kauas rajasta etteivät ne vahingossakaan ampuisi hyökkääjiä. Jätimme Hyrsylän mutkan evakuoimatta että Stalin ei suutu jne.

Teimme silloinkin kaikkemme ettei diktaattori suutu. Kuin kävi?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

EU-maista 23 kuuluu Natoon. Tuskin ne rinnakkaista sotilasliittoa Suomen takia rakentavat.

Moni suomalainen pohtii, kannattaako Venäjää ärsyttää. Kyllä sitäkin on lupa miettiä, vaikkapa 1939 tapahtumat mielessä tai muutoin. Johtopäätös voi olla kumpi tahansa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Putin voi olla melkoinen diktaattori kuten Stalinkin, mutta Putin ei ole hullu diktaattori kuten Stalin.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Mikä on Perussuomalaisen puolueen Nato -kanta?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ps hyväksyi sen kannan mikä keväällä 2015 kirjoitettiin hallitusohjelmaan. Kantaa ei ole uudelleen muotoiltu puoluejohdon vaihduttua.

Jäsenistössä lienee jäsenyyden vastustajilla enemmistö kuten koko kansassakin lienee. Kannattajiakin siis on, ehkä "salarakkaitakin". Jäsenillä on vapaus mielipiteeseensä.

Taitaa näin olla myös mm. kepussa ja sdp:ssä. Hyvä niin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Monet viisastelee sillä, että mitäs jos Ruotsi liittyy Natoon, niin mitäs me sitten teemme? Ei meidän tarvitse tehdä mitään, koska tiettävästi Nato ei ole hyökännyt yhteenkään puolueettomaan maahan. No, mitäs Venäjä tekee, jos Ruotsi liitty Natoon. Ei sekään tee mitään, koskas puolueeton Suomi on sille paras vaihtoehto, koska silloin Nato ei ole Pietarin porteilla ja 1400 km rajaa on ilman Naton joukkoja. Kaikissa tilanteissa Venäjän kannattaa ensin katsoa, mitä Suomi tekee ja yrittää vaikuttaa siihen, että Suomi pysyy puolueettomana. Se on myös Suomen etu rauhan ja kriisin ja sodan aikana.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Omituista tämä puhe Naton rajoista ja joukoista. Miksi ei puhuta EU:n rajoista ja joukoista? Kummallakaan ei ole rajoja eikä joukkoja. On vain itsenäisiä valtioita, joilla on valtiolliset rajat, omat joukot ja oma ulkopolitiikka.

Suomen ulkopolitiikka ei muuttunut vihamieliseksi Venäjää kohtaan kun Suomesta tuli EU:n jäsen. Suomessa ei vieläkään ymmärretä sitä, että puheet Venäjän vihollisista, ovat oleellinen osa Putinin sisäpoliittista agendaa. Kun kansalla on vihollinen, se tarvitsee vahvan johtajan. Kansa pysyy yhtenäisenä kun isänmaa on uhattuna. Putin tarvitsee vihollisen, ei EU eikä Nato.

Suomen Natojäsenyys tukisi näin ollen Putinin agendaa, Venäjä saisi Suomesta parhaan mahdollisen natovihollisen:)

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Oli presidenttinä kuka tahansa, niin Natoon mennään tai ollaan menemättä eduskunnan päätöksellä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Naton porstuaan mentiin jo takaovesta Isäntämaasopimuksella ilman eduskuntaa. Ovi Natoon aukeaa yhdellä puhelinsoitolla ja sekin voi tapahtua ilman eduskunnan lupaa. Ei näihin asioihin ole ennenkään Suomessa eduskuntaa tarvittu.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Ovi Natoon aukeaa yhdellä puhelinsoitolla" Tarkoitako luvan pyytämistä Putinilta?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Miksi muka Suomen ja Venäjän rajalle syntyisi vastakkainasettelu, jos Suomi liittyisi Natoon?

Venäjän rajanaapureista Norja, Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat Naton jäseniä eikä mitään jyrkkää vastakkainasettelua ainakaan noiden maiden rajoilla näy.
Natomaa Viron rajakaupungista Narvasta on lyhyempi matka Pietariin kuin omilta rajoiltamme. Silti natofobistien mukaan Suomi Naton jäsenenä olisi uhka Pietarille. Miksei siis Viro?

Norjan ja Venäjän raja on yhtä rauhallinen kuin omamme. Viron ja Venäjän raja kulkee suurimmalta osaltaan vesistöä pitkin, mutta Pihkovassa on Venäjän armeijan ykkösnyrkki 76. kaartin ilmarynnäkködivisioona. Se on vielä ollut täysivahvuinen - moni muu venäläisdivisioona on supistunut prikaatiksi.
Rajalla tuo joukko-osasto ei näy ja ainakin osa siitä on taistelemassa Ukrainassa.
Kaliningradin rajoilla ei myöskään mitään vastakkainasettelua näe, vaikka aluetta väitetään vahvasti aseistetuksi. Kuurinkynkäällä Nidassa rajalle pääsee kävelemään ja rajan havaitsee lähinnä kylteistä. Mitään estettä kävelyyn rajan yli ei ole. Etelässä puolalaiset ovat sentään rakentaneet rajalleen kevyen aidan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuten eräs virolainen mummo asian ilmaisi, niin ne vähäiset joukot Baltian maissa on nitistetty, jos tilanne niin vaatii, ennenkuin ne ehtivät vetää sukkia jalkaansa. Suomi on toinen juttu, koska meillä on tehokkaat puolutusvoimat.

Toisen maailmansodan jälkeen ei ole juuri ollut perinteisiä sotia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Viron mummolla näyttää olevan yhtä huonot tiedot Natosta kun Pihtiputaan mummolla.

Onneksi Putinin kenraaleilla on mummoja paremmat tiedot Natosta ja he ymmärtävät, että sen jälkeen kun vastapuolella "sukat on saatu jalkaan" peli vasta alkaa.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

"Meidän tehokkaat puolustusvoimat" koostuvat todellisuudessa 300 000 reserviläisestä, joista itse olen yksi - viisi prosenttia kansalaisista itse asiassa vastaa koko Suomen puolustuksesta.

Kuitenkin noin puolet kansastamme ei halua antaa maamme puolustajille parasta mahdollista tukea, jota toisi Naton jäsenyys. Mökinmummo haluaa mielummin uhrata oman lapsenlapsensa kuin ärsyttää Putinia. Itänaapurin pelko kun on yksi suurimmista syistä Naton vastustukseen lyhytnäköisyyden lisäksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #20

”Itänaapurin pelko kun on yksi suurimmista syistä Naton vastustukseen”.

Matti Vanhasen eilisessä haastattelussa tämä tuli selväksi. Venäjä ei meitä uhkaa, jos pysymme sotilaallisesti liittoutumattomia. Mutta jos lähettäisimme jäsenhakemuksen Natoon, siitä seuraisi Venäjän sotilaallisia toimenpiteitä? Olisivatko nämä toimenpiteen Venäjän puolella vai Suomen puolella on oleellista.

On selvä, ettei Venäjän halua 29 länsimaan auttavan Suomea jos Venäjä hyökkäisi Suomeen. Epäloogista on, että Venäjä ei uhkaisi liittoutumatonta Suomea mutta uhkaisi liittoutunutta Suomea, vaikka on kertonut, ettei uhkaa Natoa.

Venäjän uhka olisi siis vain silloin kun hakemus on sisällä mutta jäsenyyttä ei vielä ole vahvistettu. Toini Kankaanniemi vertasi tätä tilannetta ”tuontiauton verotukseen”. Ymmärsin niin, että hakemus sisältäisi jo turvatakuun.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kerros -92 ministerinä mitä hallitus sopi tuolloin Maastrichtin sopimuksessa joka tuli voimaan 1.11-93 ? Pilari II Yhteinen puolustus.

Kun EU perustettiin II-maailmansodanjälkeen oli kyse valtasuhteista.
Varsovanliitto ITÄ-LÄNSI EU/Nato?

Mitä oli takana Lissabonin-sopimuksessa-08 Natosta ja puolustuksesta?

Entä Nato-kokous Brysselissä -13 keväällä?
Mukana hallituksesta
-kokoomus
oppositiosta
kepu ja persut.
lähde:
Meppi Jäätteenmäen blogi.
(olipa sopiva kokoonpano kun nuo oli seuraavassa hallituksessa kaikki kolme puoluetta)
Islannin lennot,persu puolustusministerin kutsumat Nato joukot harjoittelemaan tänne -15.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hyviä kysymyksiä.

Suomi ei ollut neuvottelemassa Maastrichtin sopimusta.

Lissabonin sopimuksesta pitää kysyä Paavo Lipposelta, joka oli tuolloin vallassa ja halusi Suomen kaikkiin ytimiin. Natoonkin?

Ps ei ollut hallituksessa 2013 enkä ollut eduskunnassa. Tuomioja lienee paras tietäjä tuolta ajalta.

Asian vierestä...

Tuomioja halusi Sauli Niinistön Sdp:n presidenttiehdokkaaksi. Mistä tämä kertoo, olisi hyvä tietää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Lissabonin sopimuksesta pitää kysyä Paavo Lipposelta, joka oli tuolloin vallassa

Ai oli vai? Muistaakseni Lipponen jäi eläkkeelle -07.
-03-07 oli eduskunnanpuhemies joka ei osallistu päätöksentekoon.

-08 oli Vanhasen II-porvarihallitus (kepu,kok,rkp,vihr)
Vanhanen sopi tuon EU .Mutta oli itse poissa kun eduskunnassa äänestettiin siitä.
Esitys tuotiin eduskuntaan muutamaa päivää ennen äänestystä ja kesälomat oli edessä.Tuskin yksikään oli lukenut tai ymmärtänyt sopimuksesta mitään kun Kyllä nappia painoi.

Ja kuten sanoinkin -13 Nato-kokoukseen osallistui oppositiosta persut ja Kepu,
Hallituspuolue kokoomuksen kanssa (Kataisen hallitus)

Äänestäjilläkin on parempi muisti kuin päättäjillä nykyään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #22

Kalkela, ei sopimuksia tehdä yhden päivän aikana. Ei edes yhden vuoden. Lissabonin sopimustakin on neuvoteltu ja osin sovittu/päätetty vuosien kuluessa joiltakin osin. Tästä on saatavissa yksityiskohtaista tietoa EU:n sivuilta.
"Toimielinten välisen pattitilanteen kestettyä kaksi ja puoli vuotta 21. ja 22. kesäkuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti hallitustenväliselle konferenssille yksityiskohtaiset valtuudet allekirjoittaa Lissabonin sopimus 13. joulukuuta 2007. Sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009"
http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/dis...

Wiki kertoo Lissabonon sopimuksen synnystä näin;
"Sopimus allekirjoitettiin Lissabonissa 13. joulukuuta 2007.[1] Sopimuksen ratifiointia hidasti Irlannin kielteinen kansanäänestystulos 12. kesäkuuta 2008, mutta 2. lokakuuta 2009 järjestetyssä uudessa kansanäänestyksessä sopimus hyväksyttiin 67 %:n enemmistöllä.[2] Tšekki ratifioi sopimuksen viimeisenä EU-maana 3. marraskuuta 2009.[3] Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009.[4]" https://fi.wikipedia.org/wiki/Lissabonin_sopimus

Jopa Yle on uutisoinut Lissaonin sopimuksen synnystä.
"Kuusi vuotta kestäneet neuvottelut, kädenvääntö ja jumitus loppuivat lokakuussa 2007, kun Euroopan unionin huippukokous sopi EU:n uudesta perussopimuksesta." https://yle.fi/uutiset/3-5810950

Lissabonin sopimus siis ratifioitiin Vanhasen II hallituksen aikana. (Kesk., Kok., Vihreät, RKP)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #26

Ja kukahan oli pääministeri -03-07? Kenen hallitus?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #30

Kannattaa lukea koko kommentti, myös viimeinen lause, eikä kysellä turhia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Suomi ei ollut neuvottelemassa Maastrichtin sopimusta.
Haluatko valokuvan kera EU sivuilta ketkä allekirjoitti Maasrichtin sopimuksen -92 Suomesta? Voimaan sopimus 1.11-93
Jolloin sovittiin myös rahaliitto EMU liittyminen.
lähde:
Eurooppa-tiedote

Lissabonin sopimus runnottiin läpi omien periaatteidensa vastaisesti ...
sampoterho .
US-09

11. kesäkuuta 2008 Lissabonin-sopimus eduskunta
Kyllä151
EI 27
Tyhjä 21

Lissabonin-sopimus joka oli 3000 sivuista teosta, joka on täynnä viittauksia muihin säädöksiin ja lakeihin.

Oppositiosta sopimusta tukivat kolme kristillisdemokraattien edustajaa.
Neljä vastusti tai oli poissa.
Kankaanniemi vaihtoi puoluetta kristillisistä ,persuihin -15.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yksi yhteenvetokommentti Vaalistolle ja Villikarille. Turvallisuuspolitiikka punnitaan vasta kriisi- ja sotatilanteessa. Rauhan aikana kaikki turvallisuuspolitiikat toimivat yhtä hyvin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Se tilanne saattaa tulla aika nopeasti päälle:

Olin Rajavartiostossa Immolassa joulukuussa 1981 kun Puolaan julistettiin sotatila. Välittömästi meidät sijoitettiin 6-tien itäpuolelle ja itse toimin pst-tykin johtajana. Luulimme, että kyseessä on harjoitus, mutta kun "kovia" ja miinoja alettiin jakaa niin oltiin aika hiljaista porukkaa.
Mitään ei tapahtunut, mutta olisihan ollut mukavaa jos ammusjakelun yhteydessä olisimme saaneet olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia rynnäkköhelikoptereita vastaan, joita Natolla kyllä riittää. Nyt tuo ilmasuoja perustui vain siihen, että oltiin metsän suojassa näkymättömissä.

Ukrainassa olin myös muutama kuukausi ennen kriisiä 2014. Todella rauhallista - sitten Venäjä miehitti Krimin ja lähetti FSB:n everstin Igor Vsevolodovitš Girkinin terrorisoimaan Itä-Ukrainaa. Sota jatkuu edelleen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Turvallisuuspolitiikka punnitaan vasta kriisi- ja sotatilanteessa. Rauhan aikana kaikki turvallisuuspolitiikat toimivat yhtä hyvin."

Aivan oikein. Siksi juuri varautuminen kriisi- ja sotatilanteisiin on tehtävä rauhan aikana. Tyhmin mahdollinen strategia on uskoa, että kun meitä ei tällä hetkellä uhkaa mikään, uhkaa ei ole myöskään jatkossa ja että varautumalla uhkaan, aiheutamme itse sen.

Toisin sanoen lapsellisen typerää on uskoa, että Suomi säilyy kriisien ulkopuolella kertomalla olevansa puolueeton.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset