*

Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Sopeutumiseläkeoikeus koskee noin 66 nykyistä kansanedustajaa

 

Kansanedustajien erikoinen eläkejärjestelmä on peräisin pääosin 1980-luvulta.  Silloin säädettiin sopeutumiseläke eduskunnasta tippuneille ja poisjääneille.  Se sidottiin eduskunnassa oloajan pituuteen ja palkkion tasoon. Erikoista oli se, että pääomatulot eivät vaikuta sen suuruuteen, kun taas palkkatulot vaikuttavat. Kerrotaan, että maanviljelijä-edustajat hoitivat tämän kohdan aikanaan itselleen myönteisesti.

 

Vuonna 2011 alkaneen vaalikauden alusta sopeutumiseläkkeestä luovuttiin ja tilalle luotiin sopeutumisraha. Sen ehdot ovat selvästi tiukemmat kuin eläkkeen. Viime ja tällä vaalikaudella aloittaneet ja tulevaisuudessa eduskuntatyön aloittavat ovat vain sopeutumisrahajärjestelmän piirissä.

 

Ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat jätettiin sopeutumiseläkkeen piiriin. On väitetty, että etuuden poistaminen taannehtivasti olisi perustuslain (omaisuudensuojan) piirissä. Lieneekö näin? Tätä ei liene arvioitu perustuslakivaliokunnassa. 

 

Vanhan sopeutumiseläkkeen piirissä on nykyisessä eduskunnassa laskelmani mukaan noin 66 kansanedustajaa.  Sitä maksetaan nyt runsaalle 30 entiselle edustajalle.  Osa entisistä kansanedustajista ei sitä saa, koska heillä on ansiotuloja, jotka leikkaavat oikeuden.

 

Kun entinen tai nykyinen kansanedustaja täyttää vanhuuseläkeiän, hänen oikeutensa sopeutumiseläkkeeseen päättyy ja muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Joka vuosi muutama edustaja täyttää tuon iän. Näin "ongelma" poistuu vähitellen, mutta hitaasti. Noin 30 vuoden kuluttua sopeutumiseläkeläisiä ei enää ole.

 

Meillä on muutama kansanedustaja, jolla on täyttynyt 15 vuotta eduskuntatyötä ja joka on selvästi alle vanhuuseläkeiän, jotkut jopa alle 50 vuotiaita. Jos he ovat vielä viime vaalikausina olleet ministereinä, heillä on vanhan ja yhä voimassa olevan lain mukaan oikeus bruttona noin 6000 euron/kk sopeutumiseläkkeeseen jopa pari vuosikymmentä. Ns. rivikansanedustajan eläke on tässä tapauksessa noin 4000 euroa/kk bruttona. Jos eduskuntavuosia on alle seitsemän, oikeutta ei ole. Osaeläkkeen saa 7-14 vuoden eduskunta-ajalta.

 

On paikallaan, että vanha sopeutumiseläkejärjestelmä puretaan. Se on kohtuuttoman antelias ja erittäin epätasa-arvoinen  Nyt voimassa oleva määräaikainen sopeutumisrahajärjestelmä on vähintäänkin riittävä. 

 

Mielenkiintoista on se, mikä on perustuslakivaliokunnan kanta taannehtivaan eläke-etuuden heikentämiseen tai poistamiseen.  

 

Toinen mielenkiintoinen asia on se, miten heikennykseen tai poistamiseen suhtautuvat ne nykyiset noin 66 kansanedustajaa, joita asia henkilökohtaisesti ja suoraan koskee.  Nykyisille ministeri-kansanedustajille muutos on erityisen merkittävä. Heitä on seitsemän. Ehkä he jatkavat eduskunnassa vanhuuseläkkeeseen asti tai työllistyvät hyväpalkkaiseen työhön eduskuntakauden jälkeen.

 

Puhemies Maria Lohela lupasi sopeutumiseläkkeen poistamisen, mutta asia jäi hoitamatta. Nyt puhemies Paula Risikko lupaili viedä asian maaliin. 

 

Hallitus ei tee esitystä eduskuntaa ja kansanedustajia koskevista asioista. Tämä asia etenee, jos eduskuntaryhmät niin sopivat ja ryhmien puheenjohtajat lakialoitteen tekevät.  Odotellaan ja toivotaan korjausta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Nyt kirjoittaa mies jolla on oma lehmä ojassa.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Eikö? Vähän huijaat ja johdatat asiat syrjään. Viittaan viimeiseen kommentiisi.
"Vuosituhannen vaihteessa Lipposen-Niinistön-C Anderssonin ym hallitus leikkasi kansaneläkkeen pohjaosan pienehköä työeläkettä saavilta eläkeläisiltä. Leikkaus (n. 420 mk/kk) tehtiin kolmen vuoden aikana niin, että joka vuosi leikattiin indeksikorotus pois. Näin kenenkään nimellinen eläke ei alentunut. Menettelyä perusteltiin sillä, että eläkkeen perustaso on perustuslain omaisuudensuojan piirissä.

Jos nyt maksussa olevat kansanedustajien sopeutumiseläkkeet leikataan pois tai niitä alennetaan, joudutaan tulkitsemaan perustuslakia. Se valta on yksinomaan perustuslakivaliokunnalla. Selkeää ennakkoratkaisua ei liene. 1950-luvulta on joitakin pohdintoja.

Asiaa mutkistaa myös Euroopan ihmisoikeussopimus, jossa on jotakin mainintoja.

Ehkäpä pian saamme selvitykset asiasta."

Tämähän ei liity mitenkään teidän eläkkeisiin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"On väitetty, että etuuden poistaminen taannehtivasti olisi perustuslain (omaisuudensuojan) piirissä."

Onkohan meillä tehty muuten taannehtivaa etuuksien heikentämistä?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toisaalta taannehtivan lainsäädännön kieltäminen kokonaan ei ole järkevää, koska sellaista periaatetta voisivat poliitikot käyttää hyväksi säätämällä lailla itselleen kaikenlaisia etuuksia ja ottamalla niitä käyttöön.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hallitus ja eduskunta puuttui poliisien kirjallisella sopimuksella sovittuun 58 vuoden eläkeikään. Ymmärtääkseni perustuslakivaliokunta otti kantaa asiaan ja siihen voitiin puuttua taannehtivalla lainsäädännöllä. Tuon sopimuksen piirissä olevia poliisimiehiä ei ole paljon, mutta omakin eläkeikäni nousi Kevan antamien tietojen mukaan 1 v 9kk. Minua ei olisi haitannut eläkeiän nostaminen, jos sen saisi tässäkin tapauksessa itse päättää jatkaako vai ei, mutta nämä hallituksen pakkopullat ovat saissee. Olen sitä mieltä, ettei sopeutumiseläkkeen poistolle ole näin ollen mitään perustuslaillista estettä, kun sopimusoikeuden piirissä olevaan eläke-etuuteenkin kyettiin taannehtivasti puuttumaan.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Vuosituhannen vaihteessa Lipposen-Niinistön-C Anderssonin ym hallitus leikkasi kansaneläkkeen pohjaosan pienehköä työeläkettä saavilta eläkeläisiltä. Leikkaus (n. 420 mk/kk) tehtiin kolmen vuoden aikana niin, että joka vuosi leikattiin indeksikorotus pois. Näin kenenkään nimellinen eläke ei alentunut. Menettelyä perusteltiin sillä, että eläkkeen perustaso on perustuslain omaisuudensuojan piirissä.

Jos nyt maksussa olevat kansanedustajien sopeutumiseläkkeet leikataan pois tai niitä alennetaan, joudutaan tulkitsemaan perustuslakia. Se valta on yksinomaan perustuslakivaliokunnalla. Selkeää ennakkoratkaisua ei liene. 1950-luvulta on joitakin pohdintoja.

Asiaa mutkistaa myös Euroopan ihmisoikeussopimus, jossa on jotakin mainintoja.

Ehkäpä pian saamme selvitykset asiasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jörn Donnerin mukaan sopeutumiseläke on perverssiä, moraalitonta ja sairaalloista - ja sitähän se kyllä onkin.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Onhan etuja aina karsittu, Eläkkeitä pienennetty. Kela korvauksia pienennetty.

Miksi kansanedustajien eläkkeet olisi pyhiä?

Jos nyt sitten kumma kyllä olisi perustuslain vastaisia, niin sitten vaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä säätämään uusi laki joka poistaa ylenmääräiset edut.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Oliko sopeutumiseläke perustuslain mukainen lakia vahvistettaessa? Onko tästä perustuslakivaliokunnan lausuntoa? Tosin kun kansanedustajat pääsevät itse säätämään lakeja itseään koskeviksi, niin taitaa aina olla perustuslain mukaisia vai kuinka? Ko. valiokuntakin koostuu aina eduskunnan puolueiden edustajista.

Koskeekohan perustuslaki pienen ryhmän etuoikeuksien hyväksymistä ja varsinkin lain itsensä laatimina vai onkohan kyseessä kuitenkin jotain moraalitonta verrattaessa tavallisen kansalaisen saamiin työttömyys- ja eläke-etuihin?

Luulenpa kansalaisten odottavan sopeutumiseläkkeen lakkauttamista, sillä se on saatu oman edun tavoittelun tuloksena eli on moraaliton ja ehkäpä enemmänkin. Eduskunnasta pudonneet kansanedustajat voivat vallan hyvin asettua tavallisten kansalaisten asemaan, jolloin työttömien kanssa samaan asemaan työpaikan puuttuessa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Myös sopeutumisrahalain säädös on moraaliton säädös tavallisen kansalaisen saamiin etuihin verrattuna. Moraalista ei ollut tietoakaan, kun itse kansanedustajat saivat laatia itseään koskevaa työttömyyslainsäädäntöä. Milloinhan tavallinen kansalainen saisi samankokoiset edut? Ja niin vähin palveluvuosin kuin kansanedustajat omin lainsäädännöllisin keinoin?

Jokainen kansanedustaja tietää tai ainakin pitää olla tietoinen, että seuraavissa vaaleissa voikin jäädä rannalle. Miksi siis heillä pitäisi olla oikeus säätää itselleen parempia etuja kuin muilla kansalaisilla on mahdollista saada "turvaa" samanlaisessa työttömyystilanteessa?.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

On huolestuttavaa, että pitkäaikainen kansanedustaja ei ymmärrä tai tiedä mitä tarkoittaa taannehtiva lainsäädäntö.

Ote blokista:"Ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat jätettiin sopeutumiseläkkeen piiriin. On väitetty, että etuuden poistaminen taannehtivasti olisi perustuslain (omaisuudensuojan) piirissä. Lieneekö näin? Tätä ei liene arvioitu perustuslakivaliokunnassa. "

Taannehtivuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Taannehtivuus tarkoittaisi tässä tapauksessa sitä, että tehdään sellainen laki, minkä mukaan jo maksettuja etuuksia pitäis maksaa takaisin. Ei siis sitä, että tehdään laki joka muuttaa olemassa olevia etuuksia.

Onko melkein kaikki lainsäädäntö siis taannehtivaa, koska uudella lailla muutetaan jotain olemassa olevaa lakia? Ei tietenkään.

Rikoslaissa on erikseen taannehtivan lainsäädännön kielto. Se tarkoittaa sitä, että jokin asia ei ole rangaistava, jos sitä ei ole laissa. Jos asia tulee laittomaksi lainsäädännöllä, siitä ei voi syyttää taannehtivasti, vaan siitä hetkestä eteenpäin,kun laki astuu voimaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Asiaa kirjoitat. Miksihän ei muuten sopeutumisrahalain yhteydessä laadittu samalla siirtymäsäännöstä korvaamaan sopeutumiseläkelain säädännön ja siirtymäsäännöksen nojalla sopeutumiseläkettä saavien siirtyväksi sopeutumisrahalain piiriin. Käsittääkseni tämä olisi ollut mahdollista maaliskuun 2011 jälkeen voimaan tullutta lainsäädäntöä valmistellessa ja hyväksyttäessä. Toki tuota eläkettä saavista olisi joutunut "lakkautuslistalle", mutta olisi ollut oikeutettua ainakin moraalisesti katsottuna (oman edun tavoittelun poistamista).

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Putosit eduskunnasta 2011 EK-vaaleissa. Tuliko nostettua sopeutumiseläkettä?

PS.: "Olen yksi sopeutumiseläkkeen saaja. Saan 24 eduskuntavuoden jälkeen bruttona noin 4000 e/kk. Ansiotulot siis pienentävät eläkettä."

http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kyllä.

Käytin taannehtiva-termiä epätarkasti, mutta uskon fiksujen lukijoiden ymmärtävän merkityksen. Kysymys ei ollut takaisin perinnästä, vaan saadun etuuden katkaisemisesta/pois ottamisesta.

Esim. Muhonen ja Hanska kirjassaan Eläketurma käsittelee eläkkeiden perustuslain suojaa ja ehdottaa täydellisen suojan murtamista. Kirjan arvosteluissa mm. Mikko Kautto ja Jukka Rantala ottavat asiaan myös kantaa.

Perustuslakivaliokunta asian ratkaisee, jos nyt puhemies Risikon johdolla asiassa edetään kuten toivon.

Kun vuonna 2010 kansanedustajien eläkelakia silloisen puhemiehen Sauli Niinistön johdolla ja ryhmäpuheenjohtajien tekemän lakialoitteen pohjalta käsiteltiin, asia ei ollut perustuslakivaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli sen normaaliin tapaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Helppohan sitä on paheksua kun etu oli jo käytössä, ja on käytettynä.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Taannehtivä termiä ei voi käyttää epätarkasti. Joko asia on taannehtiva tai se ei ole. Käytit taannehtiva termiä turhaan.

Kirjoituksia ei kannata tehdä siten, että olettaa lukijoista jotain. Pitää siis kirjoittaa täsmällisesti.

Hyvä sinänsä, että tarkensit mitä tarkoitit.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Katsotaanpa mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on lausuttuna perutuslain suojasta eläkkeisiin (1993 vp -StVM 58 -HE 96 ja LA 55). http://docplayer.fi/63247522-Ta-seka-professori-mi...

"Eläkeoikeuksien perustuslainsuojassa on kysymys nimenomaan kansalaisen ansaitsemaksi katsotun konkreettisen taloudellisen edun, ei sen sijaan esimerkiksi tietyn voimassa olevan eläke-järjestelyn suojaamisesta. Valtiosäännön mukai-nen lähtökohta siten on, että tavallisella lailla voidaan säätää eläkejärjestelmän sisällöstä myös palvelussuhteessa oleviin vaikuttavasti. Tavallisella lailla järjestettäviin, jollei jostakin erityisestä syystä muuta johdu, kuuluvat muun muassa säännökset eläkeiästä, eläkekertymästä ja eläkkeiden tavoitetasosta. Tarkoitetunlainen erityinen syy voisi muodostua lähinnä siitä, että eläkejärjestelyn muutokset toteutetaan tavalla, joka joiltain osin saisi aikaan ansaittuina pidettävien eläke-etujen kohtuuttoman heikentymisen."

Kansanedustajan sopeutumiseläkkeen kumoamisessa (siirtymäsäännös sopeutumisrahalakiin) ei suinkaan ole kohtuuttomasta heikennyksestä vaan kyse on kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta niin eläkeiän kuin työttömyysetujen suhteen.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Tuo laki kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä on vuodelta 1967. Silloin oli vallassa SDP, SKDL ja Keskustapuolue. Silloin mentiin tyylillä jokaiselle jotakin. Taisi tulla maataloustuet, lomitus jne. Vasemmisto taisi saada työttömyyturvan, työsuojelulait ja uuden työsopimuslain yleissitovuuksineen 1970. Näistä muistakin kärsitään vielä nykyisinkin.

Siinä olisi tutkivalle journalismille selvitettävää, kuka tuota sopeutumiseläkettä esitti. Epäilykseni kallistuu SDP:n tai SKDL:n suuntaan.

Suhtaudun hieman epäilevästi siihen, että sopeutusmiseläke voitaisiin poistaa ilman perustuslain mukaista säätämisjärjestystä. Näin vaan on, vaikka sopeutumiseläke tuntuu väärältä. Tosin sen kustannukset vuositasolla eivät heilauta valtiontaloutta mihinkään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset