Toimin nasta! Asiaa

Muisteloita kaivoslain käsittelystä

 

Kaivoslaki puhuttaa. Syystäkin.

Olin eduskunnan talousvaliokunnan jäsen 2007-2011. Vaalikauden lopulla 25.2.2011 saimme lopulta valmiiksi mietinnön hallituksen esityksestä uudeksi kaivoslaiksi. Esityksessä oli 188 pykälää ja useita liitännäislakeja.

Käsittely jäi loppumetreille siksi, että talousvaliokunta oli poikkeuksellisen työllistetty koko tuon vaalikauden. Teimme mietintöjä ja lausuntoja enemmän kuin mikään muu valiokunta tuolla kaudella.  Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on aina ollut aktiivinen, mutta juuri tuolloin esityksiä syntyi valtavasti. Energia-, teollisuus-, EU-, kilpailu- ja vakuutusasioissa tapahtui paljon. USA:sta iskenyt pankkikriisi mullisti kaiken. Asiat olivat vaikeita ja yllättäviä.

Kaivoslakiesityksestä antoivat lausunnon perustuslakivaliokunta ja ympäristövaliokunta. Yllättäen molemmat täysin yksimieliset.

Kuulimme ison joukon asiantuntijoita nopealla tahdilla. Monilla edustajilla saattoivat lähenevät vaalit olleet jo mielessä. Näin aina käy ns. pitkien valtiopäivien lopulla. Lakiruuhka, vaalikiireet ja vaikeat asiat ovat huono yhdistelmä.

Suurin kiista käytiin koneellisesta kullankaivuusta. Oliko se tarkoituksella sisällytetty esitykseen, jotta huomio ei valiokunnissa kohdistuisi tärkeimpiin ongelmiin? Tätä en tiedä. Vanha konstihan tuokin on.

Vanha kaivoslaki oli vuodelta 1965. Se oli aikansa elänyt.  EU ja moni muu oli alkanut vaikuttaa tämäntyyppisiin asioihin yhä enemmän.

Uuden kaivoslain valmistelua johti TEM:ssä ylitarkastaja Suomela. Hän on erinomaisen lahjakas puhuja ja ehdoton alan asiantuntija. Kun laki saatiin voimaan, tämä herra siirtyi melko pian Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi. Mitään karenssiaikaa ei ollut.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Kankaan kanssa valmistelimme talousvaliokunnan mietintöön vastalauseen, johon Sdp:n valiokuntaryhmä lopulta yhtyi. Vastalauseessa esitimme valtaus- ja kaivosveroa, joka yhtiöiltä perittäisiin niille kunnille, joissa kaivostoimintaa harjoitettaisiin ja joissa ympäristö-, liikenne- ja infran rakentamisnäkökohdat ovat suuria. Pohjan tälle antoi erityisesti Sodankylän kunta lausunnossaan.

Kun vanha laki oli kelvoton, päädyin siihen, että uusi on hieman parempi kuin voimassa ollut. Siksi en äänestänyt vastaan. Muutama edustaja päätyi päinvastaiseen johtopäätökseen.

Lakiin jäi muutamia heikkouksia. Niihin olisi jo ollut tilaisuus puuttua, mutta enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitus ei ole nähnyt tarvetta tai osoittanut halua. Toivottavasti elinkeinoministeri Mika Lintilä tarttuu asiaan ja valmistelee korjaukset pikavauhtia. Tällaisia lakejahan voidaan aina muuttaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Uuden kaivoslain valmistelua johti TEM:ssä ylitarkastaja Suomela. Hän on erinomaisen lahjakas puhuja ja ehdoton alan asiantuntija. Kun laki saatiin voimaan, tämä herra siirtyi melko pian Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi. Mitään karenssiaikaa ei ollut."

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2012-03-05...

Ei mitään uutta auringon alla. Aina on kansaa höynäytetty - tavalla jos toisellakin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Lakeja voidaan totta kait aina muuttaa, mutta nykysysteemi on mennyt siihen, että lakeja tehtaillaan sitä vauhtia, että monet niistä ovat jo suseja syntyessään. Pitäisi valmistella huolellisemmin ja turha kiire pois, niin laatu paranisi ja vältyttäisiin isoilta munauksilta ja turhilta riitelyiltä lakituvissa.

Sipilän johtama hallitus on ollut siitä taas oiva osoitus, kun kovalla kiireellä on tehty paljon sutta ja sekundaa, kun yritetään nopeassa tahdissa tehdä paljon uusia lakeja.

On tietysti ollut joitakin hyviäkin asioita, kun on yritetty purkaa mm. turhaa byrokratiaa ja on purettukin.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

vihreät länkyttää tästä ja äänestivät kaikki sen puolesta. Tekopyhyttä ja farisealaisuutta. Toimi on oikessa. Asia pitää hoitaa asap. http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2609...

Ei ruveta siirtomaaksi!

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Lain hyväksymistä vastaan äänestivät Merja Kyllönen (vas), Lauri Kähkönen (sd), Esa Lahtela (sd), Reijo Laitinen (sd), Markus Mustajärvi (vas), Johanna Ojala-Niemelä (sd), Raimo Piirainen (sd), Tero Rönni (sd), Katja Taimela (sd), Esko-Juhani Tennilä (vas), Unto Valpas (vas), Pertti Virtanen (ps) ja Jyrki Yrittiaho (vas).

Kappas vain listalta löytyy 1 persu.

Kommenttisi Arto Luukkanen.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Ja niinkuin Toimi Kankaanniemi blogissaan kirjoitti laki oli parempi kuin vanha ja siitä syystä hän, niinkuin vihreätkin, äänesti sen puolesta.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Onko puoluetoverisi Toimi siis tekopyhä ja farisealainen? Hän äänesti myös lain puolesta? You seem to have put your foot in your mouth....

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Vanhoja asioita on turha valitella, kuka on äänestänyt mitenkin.

Pääasia on, että virheet korjataan.

Jos tekopyhyyttää pitää lähteä etsimään, niin jokainen puolue voi katsoa peiliin.

Mauno Vilminko

Vuodelta 1965 oleva kaivoslaki EI OLLUT KELVOTON vaan siittä piti tehdä kelvoton EU:n "suosioksi".
Uudesta kaivoslaista tuli sitten pelkkä torso.Penkokaapas hieman sitä 6.4.2005 asetettua työryhmän asian-
tuntemusta joka asetettiin valmistelemaan vuonna 1965 säädetyn kaivoslain uudistamista .-90 luvulla tapahtui
paljon muutakin.Meiltä panostajilta makuleerattiin räjähdysaine-kuljetusluvat EU:n yksipuolisella ilmoituksella,
tuosta vain.Se miten panostajaasetusta ja koulutusta muutettiin on ihan oma lukunsa.Meillä vanhanliiton amma-
tin haltijoilla oli kyllä äimistelemistä.No,nämä tästä.

Vuori-insinööri/Ylipanostaja. M.V.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Lakeja voidaan muuttaa, mutta kuka osaa arvioida niiden seuraukset. On selvää, että ulkomaiset kaivosyritykset tulevat vaatimaan korvauksia ja saavat mahdollisesti tukea vaateilleen maidensa hallituksilta. Suomi on tehnyt lukuisia kansainvälisiä investointisuojaa koskevia sopimukisa, joihin tullaan vetoamaan. Saattaa tulla kalliimmaksi muuttaa lait kuin kärsiä jokavuotiset verotulojen menetykset.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

En ole tarkistanut eikä muisti riitä siihen, mikä oli noiden 13 peruste esittää hylkäystä. Yksikään talousvaliokunnassa asiantuntijoita kuullut ja mietintöä hyväksymässä ollut ei äänestänyt vastaan.

On selvää, että EU:n yhteismarkkinat osaltaan vaikuttivat lain sisältöön. Kepu ja Kokoomus olivat pilkun tarkkoja noudattamaan unionin tahtoa. Ja ovat yhä... Suomen etu kakkossijalla!

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Just de! Muutethan sitä lakia!

Mauno Vilminko

Mikä olikaan motiivi äänestää lain hyväksymistä vastaan sdp ja vas ? Kenties äänten rokastaminen.
Juolahti vain mieleen.
Taisipa peräti kaikki vanhanliiton konkarit ( viranhaltijat ) antaa kieltävän lausunnon,kun lausuntoja pyydettiin
lähes kaikilta.Lausuntopyyntölistat olivat suorastaan järkyttävän laajat kun kävin lstoja läpi.No näin se demok-
ratia toimi.Melkein on helpompi vastata keiltä ja miltä ei pyydetty lausuntoa.

Vuori-insinööri/ ylipanostaja

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kaivoslain valtausmenettely ei kuulu nykyaikaan, kun pitäisi paremmin tasapainottaa erilaisia intressejä vaikkapa turismin ja kaivostoiminnan tarpeiden välillä. Koskematon luonto on tärkeä matkailuvaltti eikä mökkitonttien arvo yleensä nouse, jos ne ovat kaivoksen vieressä... Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi nostaa esiin myös tärkeän ongelman eli lainsäädäntötyön tason vaihtelun. On kovin tyypillistä, että vaalikauden lopulla lipsahtaa läpi lakeja, joita muulloin vielä korjailtaisiin. Eduskunnan pitäisi pitää tiukempaa seulaa ja vielä nykyitä selvemmin rajata käsiteltäväksi tulevien lakiesitysten määrää vaalikauden lopussa. Käsittääkseni nykyhallituskin on saanut "poikkeuslupia" joillekin esityksilleen, vaikka esitysten viimeinen jättöpäivä oli alun perin 5.12.2018 ja esitysten määrä tuonkin päivän osalta taitaa ylittää eduskunnan kantokyvyn.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nyt kun Iltalehden uutisen herättämänä pari kokoomuslaista kansanedustajaa pyrki nappaamaan irtopisteitä Kaivoslain muutostarpeiden kannattajina, lienee paikallaan muistuttaa, että Kaivoslain 621/2011 uudistustarpeesta on sanonut painavan sanansa itse eduskunta.

Hyväksyessään Suomen ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n eduskunta edellytti YKSIMIELISESTI ulkoasiainvaliokunnan lausumaehdotuksen mukaisesti, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. Tuo yksimielisyyden osoitus tapahtui viime vuonna.

Asiasta muistutti kirjallisessa kysymyksessään Paavo Arhinmäki (vas) viime syyskuussa.

Tuolloin (19.9.2018) elinkeinoministerin vastattavaksi jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Arhinmäki kysyi:

"Miten CETA-selvityksen laatija valittiin ja miten huolehdittiin siitä, että selvitys on mahdollisimman puolueeton ja mikä on eduskunnan edellyttämän kaivoslain uudistamisen arvioinnin aikataulu ja missä muodossa selvitys lain muutostarpeesta on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn?"

Kysymyksen alkulause liittyi siihen, että CETA-selvityksen kaivostoimintaa koskevan lausunnon laati Asianajotoimisto Borenius, joka Arhinmäen sanojen mukaan "on profiloitunut kaivannaisalan yritysten edustamisessa ympäristörikosoikeudenkäynneissä. Boreniuksen kokemus kaivannaisteollisuudesta on nimenomaan yritysten näkökulmasta, ei valtion, kansalaisten tai ympäristön näkökulmasta. Kyseenalainen maine yhtiölle on tullut erityisesti Talvivaaran ympäristöoikeudellisten asioiden hoitajana". > https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK...

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vastasi kirjalliseen kysymykseen 11.10.2018;
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Ministeri Lintilä mainitsi vastauksessaan mm näin:

"Kaivoslain 621/2011 kokonaisuudistus astui voimaan 1.7.2011. Tämän sektorilain soveltamisesta on tähän mennessä kertynyt kokemuksia pääasiassa malminetsinnän ja kullanhuuhdonnan osalta, jotka ovat toimintoina määrällisesti yleisempiä kuin varsinainen kaivostoiminta.

Ministeriö on kerännyt vuonna 2016 viranomaisilta, asianomaisilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta kokemuksia ja kommentteja kaivoslain toimivuudesta.
Saatujen kommenttien nojalla on lakiin tehty teknisluontoisia korjauksia.

Varsinaisen kaivostoiminnan osalta on todettava, että nykyisen lain mukaisia lupia on myönnetty rajallisesti, ja ne ovat liittyneet lähinnä toimivien kaivosten aluemuutoksiin.

Lisäksi kumottujen kaivolakien mukaisille kaivospiireille on annettu voimassaolevan lain siirtymäsäännösten mukaisesti päätöksillä lisämääräyksiä.

Nykyisen kaivoslain mukaista prosessia ei siis ole testattu toimivan kaivoksen perustamiseen."

Lue koko vastaus: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Voi herraisä sentään

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset