Toimin nasta! Kansamme parhaaksi!

Enemmistö- vai vähemmistöhallitus - molemmat mahdollisia Suomessakin

 

Eduskuntavaalien lähestyminen herättää keskustelua tulevasta hallituksesta. On selvää, että vaalien tuloksen pitää näkyä hallituspohjassa ja tulevan hallituksen politiikassa. Siksihän vaalit pidetään ja puolueet ovat olemassa.

 

Meillä saattaa tulla eteen samantapainen tilanne kuin on Ruotsissa 9.9.2018 pidettyjen valtiopäivävaalien jälkeen. Pian neljä kuukautta on kulunut eikä hallitusta ole onnistuttu muodostamaan. Kansan tahtoa eivät kaikki hyväksy.

 

Meillä toki erona Ruotsiin on se, että Suomessa ei ole tiukkaa blokkiasetelmaa. Meillä sosialistit, vihreät ja oikeisto ovat useamman kerran onnistuneet muodostamaan hallituksen. Siis äärivasemmisto ja äärioikeisto. Kun aatteet eivät paljon paina niin tämäkin on mahdollista.

 

Ensi keväänäkin voi siis hallitus syntyä monelta pohjalta. Etukäteen äänestäjät eivät tiedä, minkä muiden puolueiden kanssa oma rakas puolue voi yhteen mennä hallituksessa.  Äänestäjän kannalta olisi parempi, jos meilläkin olisi blokkiasetelma. Muutoin se on jäykkä eikä toivottava.

 

Vuonna 2011 Kokoomuksen saatua suurimman eduskuntaryhmän Jyrki Katainen muodosti kuuden puolueen hallituksen. Siinä olivat mukana myös Vasemmistoliitto ja vihreät eli ääriryhmät kovien oikeistovoimien kanssa. 

 

Kataisen hallituksen suurin ongelma ei ollut puolueiden kirjavuus, vaan mukana olleiden puolueiden suuri määrä. Kun jokaisella hallituspuolueella oli tosiasiassa veto-oikeus liki jokaiseen asiaan, päätöksiä ei syntynyt. Elettiin pysähtyneisyyden aikaa.  Uudistuksia ei tehty. Toisaalta jokainen puolue halusi pitää omien tahojensa puolta. Tämä johti holtittomuuteen.

 

Jos aika olisi ollut parempi, Kataisen hallitus olisi saattanut onnistuakin, mutta kun elettiin syvän taantuman aikaa, tuloksena oli valtava valtion ja kuntien velkaantuminen ja työttömyyden kasvu. Vaalikauden lopulla Stubbin hallitus, jossa tosin oli enää neljä puoluetta, ajautui riitoihin ja epäonnistumisen suohon.

 

Sipilän hallitus sai perinnöksi liki konkurssipesän. Onneksi tämän hallituksen muodosti vain kolme puoluetta. Ne pystyivät tekemään tiukan hallitusohjelman ja viemään läpi vaikeita päätöksiä. Kaikki päätökset eivät kiitosta ansaitse, mutta maailmantalouden vedon siivittämänä Suomi nousi Kataisen-Stubbin hallitusten jättämästä tilasta kasvuun, joka näkyy taloudessa,  työllisyydessä ja monessa muussa. Vain laaja köyhyys ja eriarvoisuus jäävät perinnöksi seuraavalle.

 

On todettava, että hallitukseen tulee ottaa enintään neljä puoluetta. Silloin se toimii ja kykenee tekemään vaikeitakin päätöksiä. Jos puolueita on enemmän kuin neljä, hallitusohjelmasta pitää tehdä äärettömän yksityiskohtainen, jotta riidoilta kauden aikana vältytään. Tämä taas jäykistää työskentelyn. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ei kyetä ottamaan huomioon.

 

Enintään neljä puoluetta kykenee tekemään strategisen hallitusohjelman ja elämään ajan muutosten mukana joustavasti. Se on ensiarvoisen tärkeää. Tähän perustuu osaltaan Sipilän hallituksen onnistuminen siltä osin kuin se on onnistunut.

 

Tohtori Lasse Lehtinen uneksii tänään Ilta-Sanomien kolumnissaan Antti Rinteen sosialidemokraattisesta vähemmistöhallituksesta. Jos siinä olisi vain Sdp, se lepäisi noin 40-50 kansanedustajan varman tuen varassa. Edes Vasemmistoliiton ja vihreiden tuki oppositiosta ei riittäisi enemmistöön.

 

Vähemmistöhallitus on Suomessa mahdollinen, mutta ei ole helppo juttu. Sen on saatava heti alkuun ohjelmansa tiedonantoäänestyksessä eduskunnan enemmistön hyväksymäksi. Se vaatii vaikeita neuvotteluja. Jos se tästä selviää, se joutuu neuvottelemaan etukäteen eduskunnassa oppositiossa olevilta ryhmiltä tuen kaikille tärkeille esityksilleen, mm. budjettiesitykselleen. Vääntö on kovaa ja hinta voi olla kallis. Tosin tätä helpottaa se, että oppositiossa olisi useita puolueita, joiden kanssa voi "huutokauppaa" käydä. Vakautta vähemmistöhallituksen politiikalla tuskin olisi.

 

Todettakoon, että esim. Tanskassa vain yhden puolueen, Kansanpuolueen, tuki pitää vähemmistöhallituksen pystyssä. Tanska menestyy, kun Perussuomalaisten veljespuolue on vahvassa asemassa, vaikka on oppositiossa. Tämä on yksi vaihtoehto Suomessakin ensi kaudella, kun Perussuomalaiset saavat vahvan tuloksen.

 

Viisainta on se, että Antti Rinne tai kukaan muukaan ei pyri vähemmistöhallituksen pääministeriksi. Noin 110 kansanedustajan enemmistön tukea nauttiva 3-4 puolueen enemmistöhallitus on tavoittelemisen arvoinen.

 

Kun vielä suuret ja kauaskantoiset uudistukset aletaan valmistelemaan parlamentaarisesti niin hyvä tulee. Demokratia ja parlamentarismi toimii ja tuottaa tulosta.

 

Isänmaa ansaitsee vakautta ja edessä olevat suuret ratkaisut vaativat pitkäjänteisyyttä.

 

Valoisaa, demokratiaa kunnioittavaa ja menestyksellistä vuotta 2019 jokaiselle!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Viljo Asikainen

Jotta vähemmistöhallitus voisi istua ja toimia yli seuraavan vuodenajan vaihteen pitäisi sen äänettömänä lojaalina tukena olla riittävä voima oppositiossa joka pidättäytyisi hallituksen kaatamiselta ja sen työn sabotoimiselta. Hallitus plus tämä voima oppositiossa muodostaisivat täten tavallaan enemmistöhallituksen. Tällainen tukivoima oppositiossa saisi riittävässä määrin tavoitteitaan läpi vähemmistöhallituksen toimesta jota se tästä hyvästä tukisi. Näin oli laita Kivimäen 1930-luvun vähemmistöhallituksella josta tuli vuosikymmeniin maan pitkäaikaisin hallitus.

Tällainen hallitusjärjestely tuskin onnistuisi tämän päivän Suomessa. Kuten Kankaaniemi visioi, voisi jättiläismäinen superjytky perussuomalaisille ehkä kuitenkin johtaa tällaiseenkin mahdollisuuteen. Kun muut puolueet ovat etukäteen kieltäytyneet hallitusyhteistyöstä perussuomalais-inhokin kanssa, voisi vaalien voittajana pääministeripuolueeksi nouseva muiden ratkaisujen puuttuessa perustaa vähemmistöhallituksen joka nojaisi oppositioon jäävän (periaatteellisista syistä jätettävän) perussuomalaisten lojaaliin tukeen. Jos ja kun pääministeripuolueeksi nousee SDP, voisi se näin menetellen säilyttää kasvonsa perussuomalaisten hallituskelpoisuuden kieltäjänä ja kuitenkin hallita perussuomalaisten avulla. Lasse Lehtisen unelma SDP:n vähemmistöhallituksestakin toteutuisi.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ruotsissa Ruotsibemokraatit saivat noin viidenneksen ääniä antaneiden äänistä, toisaalta 80 prosenttia ruotsalaisista äänestivät sellaisissa plogeissa olevia puolueita jotka ilmoittivat etteivät mene hallitukseen tai tue hallitusta joka tekee yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Eli siellä kansaa kuunnellaan kyllä mutta muuten pidän kyllä blokki tai kaksipuoluejärjestelmiä tuhoontuomittuina pidemmän päälle. Noissa järjestelmissä voit antaa äänesi vain kahdelle vaihtoehdolle ja jos et kannata niistä kumpaakaan niin mitään vaihtoehtoa ei ole jolla olisi mahdollisuus hallitusvastuuseen.
Toivottavasti Suomessa ei ikinä ajauduta blokkivaaleihin..

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanskassa viime vaalien jälkeen venstre, = keskusta Suomessa, muodosti yksin vähemmistöhallituksen, jossa puolet koko venstren kansanedustajista sai ministerin salkun eli 16. Lienee lajissaan maailmanennätys.Tanskan parlamentissa on 177 kansanedustajaa yhteensä. Siis 18%;n kannatuksella sai muodostettua hallituksen.
Vuoden kuluttua sitä täydennettiin kokoomuksella ja liberaaleilla.Silti se on edelleen vähemmistöhallitus. Jatkanee seuraaviin vaaleihin saakka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset