Toimin nasta! Asiaa

Liikenneväylät, elinkeinotuet ja eläkevarat - luovaa ajattelua tarvitaan

 

Valtio jakaa elinkeinotukia vuosittain noin neljä (4) miljardia euroa. Niitä maksetaan suorina avustuksina, epäsuorina tukina ja verotuksen kautta. Valtaosa niistä on perusteltavissa mm. kilpailukyky- ja aluepoliittisin perustein tai EU-rahoituksen vastinrahoina.  Osaa tuista on vaikea perustella. Niillä ei ole todellista merkitystä edes saajilleen. Osa on tehottomia ja osa saattaa jopa säilyttää vanhentuneita rakenteita tai muutoin ovat epätarkoituksenmukaisia.  Erityisesti uutta luovaan innovaatiotoimintaan ja uusiin aloihin kannattaa panostaa.

 

Työeläkerahastoissa ja -yhtiöissä on yli 202 mrd euron pääomat. Näistä varoista maksetaan nykyiset ja tulevat eläkkeet. Tämä on niiden ainoa tarkoitus.  Vuosittain eläkemaksuja peritään työnantajilta ja työntekijöiltä pyöreästi yhteensä 15 mrd euroa. Suunnilleen sama määrä maksetaan eläkkeinä kansalaisille.  Eläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Eläkevaroista noin puolet on sijoitettu kotimaahan ja toinen puoli ulkomaille ja järkevästi hajauttaen. 

Eläkevarojen sijoitustuotot ovat olleet hyviä. Vuoden 2010 lopussa määrä oli 136 mrd euroa. Nyt siis yli 202 mrd euroa.  Sijoitustuotto oli kahdeksassa vuodessa 66 mrd euroa eli noin kahdeksan mrd euroa vuodessa.

 

Liikenneväylien korjausvelka on nyt noin 2,5 mrd euroa.  Se on kasvanut noin 100-150 miljoonaa euroa vuodessa runsaan 20 vuoden ajan. Vain vuosina 2016, 2017 ja 2018 velkaa on hieman lyhennetty. Tänä vuonna lyhennyspanosta ei valtion budjettiin sisälly. Tärkeän kansallisvarallisuutemme väylästön kunto, kantavuus ja turvallisuus heikkenevät joka vuosi. Tämä on kestämätön tilanne ja suorastaan edesvastuutonta.

 

Esitän, että elinkeinotuista leikattaisiin asteittain vuonna 2019 100 me, vuonna 2020 200 me, 2021 300 me ja vuodesta 2022 alkaen 400 me (eli lopulta 10%) niistä tuista, jotka ovat tehottomimpia (tuulivoimatuki ensin, sitten muita asteittain ja laaja-alaisesti).  Näin menetellen yksikään ala tai toimintayksikkö ei kärsisi kohtuuttomasti ja kaikilla olisi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.  Näin säästyvät varat sijoitettaisiin liikenneväylien korjausvelan maksamiseen ensi sijassa elinkeinotoimintaa edistävällä tavalla. Yritysten ja työvoiman lisäksi hyötyisi koko kansantalous.

 

Esitän lisäksi, että tuleva hallitus tekisi eläkerahastojen/-yhtiöiden kanssa sopimuksen siitä, että jokainen niistä sijoittaisi viisi (5) prosenttia pääomistaan (yhteensä noin 10 mrd euroa 200 mrd eurosta) liikenneinfrarahastoon ja näillä varoilla rakennettaisiin uudet tarpeelliset liikenneyhteydet eli radat ja maantiet. Tämä olisi järkevä sijoitus, jolle annettaisiin valtion takuu. Nykyiset tai tulevat eläkkeet eivät vaarantuisi millään tavalla.  Muu 95% eli nykytasolla yli 190 mrd euroa eläkevaroista sijoitettaisiin edelleen kuten nykyisin tapahtuu ja pääomien kasvu jatkuisi vahvana, mikäli näin yleensä tulevina vuosina tapahtuu. 

 

Liikenneväylien merkittävä parantaminen lyhentäisi kuljetus- ja matkustusaikoja, lisäisi liikenteen sujuvuutta, parantaisi turvallisuutta, vähentäisi onnettomuuksia ja päästöjä sekä antaisi uuden ajan liikennevälineiden käyttöönotolle uusia mahdollisuuksia.  Säästöt koko kansantaloudelle olisivat merkittävät. Hyöty tulisi elinkeinotoiminnan vahvistumisen, työllisyyden kasvun ja tuottavuuden nousun myötä. Verotulot ja eläkemaksutulot kasvaisivat, jolloin sekä valtio, kunnat että eläkejärjestelmä vahvistuisivat.  Valtion vuotuisten budjettien rahoituksella hoidettaisiin edelleen perustienpito eli alempaiasteinen väylästö ja koko väylästön kunnossapito.

 

Toivon asiallista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta. Mikään hallitus ei ole tähän mennessä luonut järkevää rahoitusmallia suurille liikennehankkeille. Nykyinen vuotuinen budjettirahoitusmenettely on tullut tiensä päähän.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Suurten liikennehankkeiden valintaprosessikin on merkityksellinen järkevän varainkäytön kannalta. Pinnalle aina vain pulpahtava Pisara on tästä valitettavan huono esimerkki.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/732114-kau...
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ko...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

X

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Näistä varoista maksetaan nykyiset ja tulevat eläkkeet. Tämä on niiden ainoa tarkoitus."

Ei makseta, mutta osa tuloutuu eläkkeisiin, kun valtaosa maksetaan vuosittaisesta työeläkevakuutusmaksusta. Myös Suomeen sijoittaminen taitaa olla reilusti alle puolet.

"Esitän lisäksi, että tuleva hallitus tekisi eläkerahastojen/-yhtiöiden kanssa sopimuksen siitä, että jokainen niistä sijoittaisi viisi (5) prosenttia pääomistaan (yhteensä noin 10 mrd euroa 200 mrd eurosta) liikenneinfrarahastoon ja näillä varoilla rakennettaisiin uudet tarpeelliset liikenneyhteydet eli radat ja maantiet."

Vaikka tämä olisi varmaa tuloa, niin tuottovaatimus olisi varmaankin vähintään nyt sijoituksille keskimäärin saatava tuotto. Toisaalta epäilen, että tällä kuviolla on sellainen seuraus, että tulevat tietullit luovutetaan tällä yksityiseen omistukseen. Ehkä ensin työeläkevakuutusyhtiöille, mutta sitten ehkä siitä vielä hyville veljille. Ensin sähköverkot, sitten tiet ja rautatiet, sitten...?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Liikenneväylien korjausvelka on nyt noin 2,5 mrd euroa."

Jaksaa ihmetellä miten Suomi itsenäisenä omalla markallaan pystyi rakentamaan Suomen tiestön jota nyt ei "vakaalla" eurolla pystytä ylläpitämään.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Silloin, kun vielä elettiin ”auvoista” markka-aikaa, ja tiestöä, infrastruktuuria rakennettiin, taisivat kustannukset olla huomattavasti alemmalla tasolla. Taisivat myös liikennemäärät vielä niihin aikoihin olla huomattavasti pienempiä. Voidaanko euroa syyttää kustannustason kohoamisesta? Onko euro syypää liikennemäärien kasvuun, joka aiheuttaa raskaampaa kulutusta, johon ei näköjään pystytä vastaamaan ja korjausvelka jatkaa kasvamistaan. Ehdotukset liikenneväylien käyttäjien verotukseen siirtymisestä pidän kannatettavana, eikä silloin kysytä maksatko markalla vai eurolla.

Tässä yksi löytämäni liikennemäärien mittaus, jossa on mukana vielä sitä markka-aikaakin. Siitä huomataan kuinka kyseisellä alueella 15-vuodessa liikennemäärät ovat kasvaneet 1,3 - 1,5 kertaa suuremmiksi. Tätä vanhempaakin tietoa voisi sieltä entiseltä liikennevirastolta löytyä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Onko euro syypää liikennemäärien kasvuun"

Vastaavasti on tulojakin tullut lisää, mutta näitä ei heikossa suunnitelmataloudessa ole pystytty sijoittamaan maanteihin koska ideologia vaatii maailmanparannusta ja lahjoittamaan veroina kerätyt rahat muihin maihin. Kai olet tietoinen että autoilijoilta kerätään veroina lähes 8 miljardia mutta tiestön kunnossapitoon laitetaan vain n.1.5 mrd.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen Vastaus kommenttiin #6

En menisi noin hurjasti yleistämään verojen heittelyä sinne sun tänne. Verojen kohdistuminen, kun riippuu yleensä siitä kuka niistä asioista päättää. Eikä se aina miellytä kaikkia.

Tietosi on vuodelta 2013. Tässä on hieman uudempaa tietoa. ” Tieliikenteen verojen tuotto oli noin 5,5 mrd. euroa vuonna 2017. Tuotosta 62 % tulee polttoaineen hinnassa perityistä veroista.”

http://liikennejarjestelma.fi/talous-ja-tehokkuus/...

Silti vuonna 2018 korjausvelkaa oli edelleen se 1,4 miljardia. Mutta täältähän sitä budjettia viime vuodelta voi katsoa mihin niitä maksettuja veroja on kohdennettu.

https://www.lvm.fi/-/liikenne-ja-viestintaminister...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset