Toimin nasta! Asiaa

Hävittäjähankinta on monitahoinen ja iso asia

 

Ahon hallitus päätti 6.5.1992 hankkia Suomelle kolme laivuetta F/A 18 Hornet-hävittäjiä. Muistan hyvin tuon valtioneuvoston istunnon. Meille ministereille jaettiin paksu nippu esittelyasiakirjoja. Vaihtoehdot esiteltiin ministeriön virkamiesten toimesta. Käytiin normaali keskustelu. Päätösehdotus lopulta hyväksyttiin yksimielisesti.  Nykyrahassa hinta olisi runsaat kaksi miljardia euroa.

 

Historiallinen hävittäjähankintapäätös perustui parlamentaarisen puolustuskomitean mietintöön. Se oli yksimielinen lukuun ottamatta Vasemmistoliittoa, joka vastusti hankintaa. Kaikki muut puolueet olivat komiteassa katsoneet hankinnan tarpeelliseksi. Siis myös Sdp ja vihreät.

 

Neuvostoliitto oli hieman aiemmin hajonnut ja Venäjän tilanne oli erittäin sekava ja arvaamaton.

 

Konetyypin valinta oli valtioneuvoston vastuulla. Muistelen, että Sdp olisi ollut ruotsalaisen Jas-Gripenin kannalla. Hallituksessa kuitenkin päädyimme yksimielisesti F/A 18 Horneteihin, vaikka niiden hinta oli korkea. Ruotsalaiskone arvioitiin hieman keskeneriseksi. Venäläisen koneen huolto ja varaosien saanti olisi ollut epävarmaa. Muiden osalta vaikutti asiantuntijoiden arvio suorituskyvystä.

 

Myöhemmin tehtiin vielä asejärjestelmähankintoja. Ne ovat tärkeitä ja kalliita. Samoin ylläpito ja koulutus.

 

Hankinta oli silloisessa taloudellisessa tilanteessa, laman syvimpinä hetkinä, taloudellisesti vaikea. Teimme sen kuitenkin. Nyt sitä voi toki arvostella. Jälkiviisaus on jaloin viisauden laji.

 

Nyt valmistellaan Hornetien korvaamista uusilla koneilla. Jälleen on pohdittava mm. konetyyppiä, suorituskykyä, yhteensopivuutta, aseistusta ja hankinnan määrää. Kustannukset arvioidaan 7-10 mrd euron suuruisiksi, joskin suuremmastakin summasta on arvioita.

 

Sotilaalliset näkökohdat jätän suosiolla asiantuntijoiden pohdittaviksi. 

 

Lukumäärä vaikuttaa suoraan kustannuksiin. On selvää, että mitä enemmän hankitaan, sitä paremmin maata pystytään puolustamaan. Kolme laivuetta on melko tehokas määrä ja siten perusteltavissa. Mielenkiintoista on saada tietää, mikä on kolmen laivueen hinta, kun tarjoukset saadaan.

 

En kuitenkaan halua estää keskustelua tyypin lisäksi määrästä. Demokratiaan kuuluu tällaisten asioiden pohdinta. En myöskään tuomitse ketään epäisänmaalliseksi pohdintojensa perusteella.

 

Pääministeri kysyi keväällä 2017 mielipidettäni hävittäjähankinnan rahoituksesta.  Yllättävään kysymykseen en silloin osannut nopeasti vastata. Vieläkin se on vaikea.

 

Kun otetaan huomioon puolustusvoimien muutkin tarpeet, mm. neljä korvettia eli Laivue 2020 ja uudet gyber- ja muut tarpeet sekä normaali toiminta kotimaassa ja kasvavassa määrin kansainvälisesti, kysymys on iso. Koko ajan maailmalla kehitetään kokonaan uusia ja aiempaa tehokkaampia aseita ja niiden torjuntajärjestelmiä. Olisiko niihinkin varauduttava?

 

Talouskehitys on epävarma, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja monet muut tarpeet luovat kehykset, joihin kaikki päätökset on istutettava.

 

Arvelen, että hävittäjähankinnat on rahoitettava lainanotolla. Muiden menojen karsiminen ja/tai verotuksen kiristäminen tuskin on mahdollista.  Lainanottoa rajoittaa mm. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot. Niitä 2020-luvun päättäjät joutunevat rikkomaan. Niin tekevät liki kaikki muutkin euro- ja EU-maat Ranska ja Italia edellä kävijöinä.

 

Hävittäjien uusiminen on poikkeuksellisen iso päätös. Siitä on syytä keskustella monipuolisesti ketään syyttelemättä.  Ehkä lukumäärääkin seuraava hallitus pohtii vielä silloin, kun tarjoukset on saatu. Malttia siis. Olemmehan kaikki isänmaan ystäviä emmekä halua sotaa!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Perusteltu näkemys. Mutta arvelen, että nato-henki elää ja vaikuttaa nyt ohi pohjoismaisuuden.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Perussuomalaisten lopullineen kaanta ei ole "kiveen hakattu" kuten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.

Olin 6.5.1992 kolmen laivueen eli 64 koneen kannalla. Uskon, että se on edelleen puolustuksen ja ennaltaehkäisyn kannalta perusteltu. Mikä on riittävä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, onkin eri kysymys.

On paikallaan odottaa lisää tietoa asiasta ja tehdä päätökset ajallaan. Kustannukset ja rahoitus mukaan keskusteluun.

Turvallisuuspolitiikka ei ole huutokauppaa. Ei saa olla.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Armeija toimii hankinnoissaankin kuin valtio valtiossa-eduskunnan ja valtiojohdon res. majureiden ja muiden "alan miesten" tukemina, jotka ovat perinteisesti omineet maanpuolustusasiat ja jotkut "isänmaallisuudenkin."

Edellinenkin Hornet-hankinta oli melkoinen poliittinen peli-ja näytelmä ja hintakin tais loppukiidossa tulla tuplasti sen millä hankinta alussa poliitikoilta "ostettiin?"

Varsinaista teatteria ja huvinäytelmää oli aikanaan myös yrmykersantti Lipposen ja nuuka-Niinistön riehaantuminen-ilm. Naton vinkistä, taistelu-saatto-ja kuljetuskopterihankintaan, mutta jostakin löytyi sentään jäitä heidän Nato-kypäriinsä ja tilaukseen meni lopulta vain kuljetuskopterit.

Kuten Toimi tietää kristilliset ovat kannoissaan sotaisaa porukkaa ja sinivalkoinen sota-Jussi oli telkussa ihmeissään, etteivät perussuomalaisetkin...?!

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Jos oikein muistan, niin Lounais-Suomen sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti V. Vesterinen lähti eläkkeelle 1992 ovat paukkuen ja yhtenä syynä oli Hornet hankintojen määrä, minkä hän katsoi heikentävän kohtuuttomasti erityisesti maavoimia.

Pääesikunnan ruokalan pöydissä kuuli monenlaista mielipidettä asiasta. Puolustusministeri E. Rehnin tunnetuin aikaansaannos oli Hornet-kaupat. Taitavana puhujana hän taisi ylittää jopa odotukset.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Niin, Hornetitkin osoittautuivat hyödyttömiksi, eli ei tullut sitä sotaa, jossa niitä olisi voinut käyttää. Eikä olisi voinut tullakaan, koska "dog fight" oli tuolloin jo jäänyt kauas taakse ja ohjukset tulleet tilalle. Hävittäjät olivat jo tuolloin hyökkääjän ase.

ps. Suomessa oli toki niitä poliitikkoja, jotka olisivat halunneet lähettää suomalaiset lentäjät räjäyttelemään "rättipäitä" (anteeksi rasistinen termi) Horneteilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hornetit osoittautuivat hyödyllisiksi, eli ei tullut sitä sotaa, jossa niitä olisi tarvinnut käyttää. Nytkin Hornettien hankinnan kohdalla on kyse nimenomaan siitä, että sitä sotaa ei tulisi.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #47

...ja mistähän sodasta nyt on kyse?

Toki tunnistuslentoja varten tarvitsemme 4-6 mehdollisimman nopeaa ja nopeasti ilmaan saatavaa konetta.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Oletko pitänyt menneinä vuosina palovakuutusta tai muuta vakuutusta? Onko ollut tarpeen? Onko nyt vakuutusta? Tiedätkö mitä tulevaisuudessa tapahtuu?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #49

→ 49/TK:
Vakuutukset otetaan yleensä maksukyvyn ja riskin mukaan eli hinta on yksi määräävästä tekijöistä optimoinnissa. Lähestyvää muuttolintuparvea ei aina kannata lähteä tunnistamaan viidennen sukupolven hävittäjällä, halvempikin laite voi tulla silloin tällöin kyseeseen.

Pekka Pylkkönen

Oli tästä muuten mitä mieltä tahansa niin pakko sanoa että suomalaisilla on valtavan kokoiset pallit. Täällä kun väitellään siitä että tarvitsemmeko me 40 vai 60 hävittäjää 1200 hävittäjän Venäjää vastaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Oikea määrä olisikin kaiketi 120 konetta, mutta se rahoitus...
Putinista olen valmis lyömään vetoa, ettei hän ota riskiä menettää isoa osaa ilmavoimistaan. Vaan hänen jälkeensä tulevasta ei kukaan vielä tiedä.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Pylkkönen sinällään oikeassa ja ainoastaan liittolaissuhteet (ehkä) pelastaisivat Suomen mikäli Venäjä hyökkäisi.

Tarkoitus on kuitenkin tehdä Suomesta mahdollisimman epähoukutteleva kohde, ja siihen valitettavasti armeijaakin tarvitaan.. ilmavoimia myöten (se miten rajalliset rahavarat pitää keskittää on vakava kysymys toki). Liittolaiset tekisivät muutenkin jo Suomesta epähoukuttelevamman kohteen hyvin pienellä rahalla, mutta päättäjämme ovat valinneet typerästi ( toivon olevani väärässä ).

Täytyy kyllä sanoa että on melkoisen epävarmaa kuinka moni niistä reilusti päällekin 1200:sta koneesta edes liikkuu ilman työntöapua. Varmaan kuitenkin huolestuttavan moni sentään. Ilman liittoutumista/apuja ei ole kamalasti jakoja edes päälle sadalla koneella (joihin ei ole varaa). Mennään siis loogisen ratkaisukeskeisen ajattelun tasolta ihan väärään suuntaan jo valmiiksi - ei siinä mitään uutta tietenkään.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Aselajien välinen kisa on aina ollut tiukka. Ymmärrettävää.

E Rehn ajoi asiaa innolla ja väkevä valtiovarainministeri Viinanen tuki voimakkaasti.

Nykyinen puolustusministeri taas ajaa asiaa juurikaan valtiontaloudesta piittaamatta.

Onneksi hallitus pian vaihtuu ja asiaa harkitaan maltillisesti. Toivottavasti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pisteet Toimille tästä kirjoituksesta. Joskus tuntuu, että mitä vähemmän asiasta on tietoa, sitä suuremmalla suulla puhutaan?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Minun motiivi kirjoittaa on rahan rajallisuus. Suomi velkaantuu nousukaudessa.
Hävittäjät tulisi rahoittaa ylimääräisellä verolla, jos ollaan rehellisiä. Jos ei olla rehellisiä, niin kuin paljon tapahtuu, ei puhuta niiden maksamisesta, vaan otetaan velkaa velan päälle (se on kivuttominta).

Timo Heinoselta en saanut Twitterissä vastausta seuraavaan (18.12.2018):
Heitin ehdotuksen 40 hävittäjää ja miljardilla enemmän ohjuksia. (Säästöä tulisi arviolta 1 miljardi, vaikka ottaa huomioon, että yksikköhinta nousee pienessä hankinnassa.)

Onko vaihtoehtoisia tapoja käsitelty puol.valiokunnassa ja kenen aloitteesta, jonkun kansanedustajanko? Armeija tuskin itse esitti muuta vaihtoehtoa kuin 64 konetta."

Samoin näihin kysymyksiin ei ole saanut vastausta:
1) Millainen Suomen puolustuskyky olisi konkreettisesti i) rajatussa konfliktissa ja ii) täydessä sodassa:
A) 64 hävittäjällä
B) 40 hävittäjällä, joiden lisäksi jäisi rahaa miljardi ostaa tavallista enemmän ohjuksia olennaiseksi osaksi ilmatorjuntaa. Velanottoa tulisi 1 mrd vähemmän.

Mitä hyökkäyksessä tapahtuisi, ja mitä Suomen puolelta tehtäisiin ja millä aseilla.
2) Jos vihollisella on vastassa 1,5 kertainen määrä hävittäjiä, onko Suomi alakynnessä jos Suomen ohjuspuolustus kykenee tiputtamaan lähes 100 % ilmatilaamme tulevista vihollisen hävittäjistä?
3) Miten pitkä on aika, jonka hävittäjä tehdessään rynnäkön on vihollisen näkökentässä antaen aikaa vihollisen sotilaan ampua hävittäjää kohti olalta ammuttava ohjus.
4) Eivätkö hävittäjät ole alttiita vihollisen ohjuspattereille?
5) Yksikin hävittäjä parvesta riittää paikantamaan vihollisen. Sen jälkeen koordinaatit on tiedossa ja hävittäjän hyökkäyksen ohella saadaan lähetettyä ohjus vihollisen asemiin kylvämään kauhua. Paljon nopeammin kuin hävittäjien lento varikolle tankkaamaan ja uusi lento.
Onko tässä ajattelussa jokin virhe?
6) Suomen saa polvilleen ohjuksilla pääkaupunkiin. Kännyköitä räpläävä kansa lamaantuu hetkessä, kun keskeiset paikat on täynnä sirpaleita ja roinaa.
Miksi ei siis hankita ballististen ohjusten torjuntakykyä?
Eiköhän väite, että koko Suomea ei sitten puolusteta, jos ei hankita 64 hävittäjää ole puolitotuus, koska
puolustuksen kulmakiviä ovat
a) panssarien torjunta
b) pääkaupungin (ainakin sen) ohjuspuolustus, ja
c) hävittäjät.

HS 27.11.2017
"Ballististen ohjusten torjuntaan kykenevä järjestelmä maksaa liikaa suhteessa sen tuomaan hyötyyn."
"Ei se ballististen ohjusten räjähde kovin suurta vaikutusta tee, jos siinä ei ole mitään kriittistä alla." (Eversti Keränen)

-No, entäpä jos kohteena on keskusliikkeiden (K- ja SOK) keskusvarastot, eduskuntatalo, Rautatieasema, metron solmukohta-asema (Rautatieasema), Helsinki-Vantaan lentokenttä, presidentin linna, puolustusministeriö. Suomi halvaantuisi hetkessä ja valmius neuvottelupöytään tekemään myönnytyksiä nousisi kertaheitolla.
"Ihmiset pitää saada suojaan, materiaali hajauttaa ja ilma-alukset ilmaan." (Eversti Juha-Pekka Keränen).
"Ballististen ohjusten tyypillisiä maaleja ovat tykistöjärjestelmät, ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmät, joukkokeskittymät, lentotukikohdat ja komentopaikat."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465027.html
___________________________
Ilmatorjunnan eversti evp Ahti Lapin mukaan alivoimaisella osapuolella maasta ammuttavat ohjukset ovat kustannustehokas vaihtoehto osana ilmapuolustusta, jolloin hävittäjiä riittäisi pienempi määrä.

Ohjusten pudotusteho on varsin suuri. Tällä vuosituhannella käydyissä sotatoimissa (Afganistan, Irak, Georgia, Libya, Ukraina ym) hävittäjillä on on varmuudella ammuttu alas vain yksi kone, ilmatorjunnalla useita kymmeniä.

Ohjuksilla ei tule Suomelle miestappioita.

Vaihtoehtoinen malli olisi 40 hävittäjän osto, säästöä tulisi 2 miljardia. Tästä 1 miljardilla ostettaisiin ohjuksia täydentämään hävittäjien puolustuskykyä.

Hävittäjistä ei ole hyötyä, kun hyökkääjä tuhoaa ensitöikseen lentokentät ja hävittäjien luolat.

Kuorma-auton lavalla kuljetettavat ohjukset ovat liikkuvia ja vaikeammin tuhottavia kuin lentokentät.

Maasta ammuttavat ohjukset ovat toimintavalmiina 24/7. Hävittäjillä voidaan hetkellisesti tuottaa tappioita viholliselle, jos vastustajan ilmaylivoima ei sitä estä.

Suomelta puuttuu korkeatorjuntakyky, kun BUK-M1:t poistettiin käytöstä 2016. Krimin valtaus aiheutti pakotteet, joiden takia Venäjältä ei voi ostaa uutta.
Paljonko korkeatorjuntaohjusten hankinta tulee maksamaan? Miljardin? Puhutaan hävittäjät 10 + laivat 1,2 + ohjukset 1, yhteensä 12,2 miljardin kokonaismaksimihinnasta.

Laivat ovat kallis lavetti eli alusta meritorjuntaohjuksille, joita voitaisiin operoida maalta käsin. Näin sanoi minulle armeijan upseeri.

Pentti Sainio kertoo kirjassaan Armeijan hukatut miljardit (2016), miten pitkällä ollut ATACMS-tykistöohjusten hankintasuunnitelma yllättäen peruttiin 2014. Syy peruuntumiseen: Hornetien lisävarustelut ovat syöneet koko ajan rahaa. Ei ole toimittu kustannustehokkaasti. Putket oli hankittu, mutta ei ammuksia. Nyt ammuksia vihdoin hankitaan 2019.

Kesäkuussa 2017 kansanedustaja Kari Uotila (vas) muistutti eduskunnassa, että puolustusministeri Anneli Taina (kok) ajoi taisteluhelikoptereita välttämättöminä. Niistä saatiin aikaiseksi julkinen keskustelu, ja niitä ei hankittu eikä niitä kukaan ole kaivannut.

Se, millaista nykyaikainen sodankäynti on, ei ole salaisuus, josta ei voitaisi keskustella. Se ei ole enää miehitetty kone vastaan miehitetty kone ilmataistelua.

Esko Nurminen, varatuomari, res.kers

http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2660...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#12

Kansa kohisee ja odottaa vastauksia näihin kysymyksiin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja syntyikään se suuri maanpuolustuksen ymmärrys, jota kommentissasi tuot esiin? Kommenttini on osoitettu Esko Nurmiselle?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Mitä jos vastaisit esittämiini kysymyksiin eikä harrastaisi vain henkilön leimaamista tietämättömäksi.
Velkaa velan päällekö on ratkaisusi?
Ystävällisesti kommentoiden E.N.

- Nyt käytetään argumenttia, että tarvitaan vähintään 64.
Jussi Niinistö: jos olisi 100, olisin rauhallinen.
Näkyikö tällaista kommenttia aiemmin vai syntyikö se nyt vasta, kun määrää alettiin kyseenalaistaa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

On nuo maailman kirjat sekaisin kun Perussuomaiset lyöttäytyvät punavihervassareiden kansa samaan völjyyn. Isänmaanpuolustus saa taipua lompakon edessä.
Muutoin mieluumin 100 kpl monitoimihävittäjiä kuin 64 ja eiköhän ne löydy tuolta USA suunnalta Lockheed Martin F-35A/B luokista

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kyse lienee ihan miten rajallisella rahalla saa parhaimman ja uskottavimman puolustuksen Venäjän varalta.
Kyllä minulle 100 tai enemmänkin konetta kävisi, mutta elämme jo nyt velaksi ja otamme siis koneetkin velalla. 64 konetta voi olla ok-kompromissi. Itselleni kävisi kompromissiksi myös vaikka 40 konetta (Nurminen sitä ehdotti ylempänä) ja NATO-jäsenyys samalla (mutta kummankin pitää sitten toteutua). Mieluummin tietenkin 64 konetta ja NATO-jäsenyys, mutta pitäähän sitä olla joustavuuttakin parhaan ratkaisun saamiseksi...

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kiitos Esko!

Esität hyviä kysymyksiä ja näkemyksiä. Niihin en osaa vastata. Esitä ne puolustusministeri Jussi Niinistölle, joka on puoluetoverisi.

Sen on havainnut, että yllättävän monet upseerit ja varsinkin evp. upseerit ovat eri mieltä virassa olevien kenraalien kanssa esim. hävittäjien tarvittavasta määrästä. Siis tyytyisivät pienempään määrään kuin 64.

Virassa olevat lienevät lojaaleja isompinatsaisia kohtaan. Eikä tämä perustu vain aselajien väliseen kitkaan.

Tarvitaan siis monipuolisia näkemyksiä ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Puolustusministeri elää kenraalien seurassa ja taitaa puhua sen mukaan.

Oletko Esko samaa mieltä?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä arviosi taisi mennä metsään!

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Pekka taitaa olla näitä mykkä-perustelu -miehiä niin kuin Ilkka Kanerva, J Niinistö, kokoomuksen Timo Heinonen ym.
Ei paljon argumentoida.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Täsmälleen samaa mieltä.

Avainsana on Nato-yhteensopivuus, mutta se saavutettaisiin yhtä hyvin ostamalla 40 hävittäjää JA täydennykseksi ohjuksia.

Keskustelu meni mynkään, kun Roope Uusitalo ei esittänyt tätä yhdistelmää, vaan vain pelkän määrän pienentämisen.

Nyt kun yhdistelmä on esitetty, odotan asiantuntevia kommentteja esim. Pekka Lukkalalta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Suomi ei tarvitse, eikä Suomella ole varaa hävittäjiin. Gustav Hägglund jo ehdotti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Ruotsi hoitakoon ilmavoimat ja Suomi maavoimat.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#21

Ei pidä Suomen luopua omasta tiedustelu- ja ilmataisteluosaamisestaan. Suomen etua valvovat parhaiten suomalaiset, ja niin kauan kuin lentokoneet ovat käytössä tässä maailmassa, myös meillä täytyy olla niiden käyttöön liittyvää osaamista.

Puolustusnäkökulmasta Suomesta käytetään ilmaisua "merivaltio", koska varsin merkittävä osa maamme rajoista on rannikolla. Ilmavalvonta- ja tiedustelulennot ulottuvat myös merialueille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen kannattaa satsata ilmatorjuntaan ja tarvitseeko kaikkia puolustustarvikkeita ulkomailta tilata, Suomi voisi kehittää ja valmistaa omia ilmatorjuntaohjuksia, aina tarvitse olla avuton joka asiassa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Oman ilmatorjuntakaluston ja -verkon kehittäminen olisi erinomainen asia. Vähemmillä resursseilla saataisiin nostettua puolustuskykyä ja kotimainen aktiviteetti paranisi. Kaikki hyvät puolet kotimaisessa puolustusteknologiassa. Kansantalouden näkökulmasta kotimainen tuotanto on aina ilmaista, ulkomaisen joutuu aina maksamaan viennillä.....tai kaivoksien ja/tai muun kansallisomaisuuden myynnillä.

Käyttäjän UskoYlitalo kuva
Usko Ylitalo

En nyt tietenkään osaa noista aseasiosta paljoa sanoa, mikä on paljon ja mikä riittävästi, mutta eihän se suuri asearsenaalikaan aina auta. Ei tarvinnut Gadh Intiassa paljoa aseita, mutta suuren maailmanvalta Englannin oli ”kruununjalokivestään” luovuttava, vaikka ei varmast aseita puuttunut!

Lähdettävä oli myös atomiasemaa USAn Vietnamista, vaikka varmaan asearsenaalia piisasi.
Eikö myös Suomen entisten ja nykyisten kristillisten kannattaisi jo tuon kristillisyydenkin nimissä kannattaa rauhan säilyttämistä jotenkin muuten paremmin, kuin suurella hävittäjämäärällä, vaikka rukoilemalla?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Vuonna 1992 emme luottaneet Ruotsin Jaseihin. Ehkä ei ole vieläkään syytä.

Israelin ohjustorjuntajärjestelmät ovat varmasti maailman huippua. Mikä lienee hinta! Lennokit saattavat olla myös tehokkaita eivätkä aiheuttaisi omia miehistötappioita.

Onko oikean isänmaallisuuden mitta juuri hävittäjien määrä? Voisiko olla esim. ohjustorjunnan teho osaksi?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Kyllä esim Helsingin suojana on jo ohjustorjuntajärjestelmä, mutta puuttuu kyky torjua ballistisia ohjuksia.

Lisää hyökkäysohjuksia ja lisää ohjustentorjuntakykyä!

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hx-hävittäjä hankinnalla Suomi valmistautuu sotaan, jota ei ole enää olemassa, tai kyse on aivan jostain muusta motiivista hävittäjähankinnassa.....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maallikkojen on turha käydä huutokauppaa siitä kuinka monta hävittäjää tarvitaan. Puolustusvoimat ovat ainoa todellinen asiantuntija tässä asiassa. Sen perusteluja pitää toki lukea ajatuksella.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Puolustusvoimat ei argumentoi.
Puhuu vain neljän hävittäjän parvista ym.

Kun esim. saisi yksilöityjä vastauksia minun esittämiin kysymyksiin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hävittäjähankinta on Suomen puolustuksen kannalta merkityksetön ja resurssien tuhlausta. Ei ole olemassa puolustuksellista skenaariota jossa hx-hävittäjillä olisi osaa. Toki jos valmistaudumme taisteluun tasaveroista vihollista vastaan kuten Ruotsi, on hävittäjillä tehtävä, mutta emmehän me ole Ruotsia vastaan valmistautumassa.

Olen vuosien ajan etsinyt skenaariota, jossa hävittäjillä olisi osa Suomen puolustuksessa, enkä ole sitä löytänyt.....koska sellaista ei ole. Kuvitelma siitä että yksikään hävittäjä olisi toimintakuntoisena torjumassa Venäjän hyökkäystä on naivi ja järjetön, ja kertoo totaalisesta sotateknologian nykyisen tilan ymmärtämättömyydestä.

Hävittäjähankinnassa on kyse aivan muusta kuin Suomen puolustuskyvyn nostamisesta:

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2496...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Horneteilla on ollut koko ajan ratkaiseva merkitys Suomen ilmatilan valvonnassa. Ja niin tulee olla jatkossakin. Sota pitää estää. Kyse ei ole siitä, että niitä tarvittaisiin vasta ilmisodassa. Tietyssä mielessä sota on käynnissä koko ajan. Puolustusvoimat tanssii masurkkaa, jossa nappuloita siirrellään joka päivä. Hybridisodankäynti on osa siitä, mutta rajavalvonta ja ilmatilavalvonta samoin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Onneksi olkoon Toimi, että olet saanut osallistua Hornetin hankintapäätökseen, joka on ollut menestystarina Suomen maanpuolustuksen kannalta. Siitä päätöksestä olen teille vastuussa olleille kiitollinen. On viisautta poliitikoilta älytä olla panematta hanttiin silloin jos parhaat asiantuntijat ovat yksimielisesti suosittelemassa jotain pitkälle menevää erikoisasiantuntemusta vaativaa. Kysymyksiä heille saa varmasti esittää, ja asiantuntijan pitää kyetä esittämään perustelut.

Nyt emme edes tiedä, mikä viidestä ehdokkaasta päätyy HX-hankkeessa perinpohjaisen arvioinnin kautta ykkössuositukseksi. Hintatarjoukset kuulemma saadaan valmistajilta tässä kuussa. Mutta ei asia vielä ole siinä, kuten projektin aikataulusta ilmenee.

Toivon sydämestäni, että tälläkin kerralla poliitikot malttaisivat uskoa, mitä Hornetin seuraajaksi suositellaan Suomen parhaiden asiantuntijoiden arvioinnin pohjalta. Ehdotus tehdään parhaan ymmärryksen pohjalta ajatellen sitä, mikä on viisain valinta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen kokonaismaanpuolustuksen kannalta.

Jos koneita ostetaan vähemmän kuin mitä tarvitaan, päätös olisi vastuuton. Se tehdään silloin tahallaan tarpeetonta riskiä ottaen, suomalaisten hengen kustannuksella mahdollisen pahan päivän tullen. Ei sitä virhettä niin vain parsita, jos myöhemmin järki voittaa.

Toivottavasti Suomi ei joudu koskaan sotaan meidän elinaikanamme. Sitä ehkäisee ennalta, jos meitä vastaan ei kannata hyökätä siksi, että hyökkääjälle tulisi siitä kohtuuttomat tappiot saavutettuun hyötyyn nähden. Sitä se pelote tarkoittaa – ei se sitä tarkoita, että meidän pitäisi kyetä sodassa voittamaan suurvalta.

Aseet ja asejärjestelmät ovat sodan oloissa ainoa keino torjua aseellisia hyökkäyksiä suomalaisia vastaan, jotta me selviäisimme siitä katastrofista mahdollisimman vähin menetyksin. Ei meidän siviilien tarvitse vaivata päätämme teknisillä yksityiskohdilla, se on sotilasilmailun ammattilaisten työtä. Eivät he tule esittämään päätöksentekijöille vain toiseksi tai kolmanneksi parasta ratkaisua, vaan heidän mielestään parasta – myös ottaen huomioon hinnan.

Paljonko saa maksaa, että suomalaiset selviävät sodasta elossa? Minusta on outoa, jos siinä pitäisi nuukailla vieläpä silloinkin vaikka on varaa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Onko nyt varaa?

Velkaa vain otetaan ja otetaan.
Nousukausikin on ohi, Hypon arvion mukaan.

Velkaa ei kyetä lyhentämään.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Suomi on uhrattavissa, koska olemme outoja ja syrjässä. Kun poliitikko saa cocktailin nenän alle kaukaisissa kokkareissa, hän hyvin helposti suostuu kaikkeen mitä ehdotetaan. Olemme jo hävittäneet ison miina-arsenaalin, vähentäneet varmuusvarastoja, ja nyt olemme tekemässä itsestämme hyökkäysalustan. Meitä valmistellaan hyvin loogisessa marssijärjestyksessä teuraalle.

Kaipa poliitikkojen ura on liian lyhyt nykyään, se kasvattaa vastuuttomuutta. Ja kunnon machiavellisti tuhoaa sen, mitä ei voi hallita, olipa se vaikka oma pesä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Ovatko armeijan hankinnat aina yksinomaan alan asiantuntijoiden, armeijan kenraalien päätettävissä, ilmoitettavissa ja tilattavissa olevia-jopa miljardihankintoja, kuten ylipäällikkökin on aina jälleen korostanut, kuten aikanaan taistelu-,saatto-ja kuljetuskopterihullutuksessakin?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Ilta-Sanomat otsikko:_"Elisabeth Rehn kertoo kokemastaan painostuksesta Hornet-kauppojen aikaan: ”Uhkailut tulivat reippaasti” – varoittaa nykypoliitikkoja peukaloimasta hävittäjämääriä"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005971751.html

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Maanpuolustuspolitiikasta kaikilta osin päättävät poliitikot eduskunnassa. Siellä arvioidaan uhat, tarpeet, painotukset, aikataulut ja rahoitus.

Hallitus panee täytäntöön eduskunnan päätökset. Mm. hankkii hävittäjät vanhojen tilalle. Virkamiehet valmistelevat asiantuntijoiden avulla päätösesitykset.

On tärkeää, että asiat selvitetään kaikilta osin. Siksi ei ole viisasta hätiköidä.

Jussi Halla-aho puhui viisaasti. Lukekaa tarkoin, mitä hän sanoi. Ei hän sanonut, että pitää hankkia vähemmän kuin 64 hävittäjää. Hän sanoi, että lukumäärä ei ole taivaasta pudonnut. Näin asia on.

Tavoite on ja tulee olla 64 hävittäjää, mutta luku vahvistuu, kun hanke etenee. Tähän olemme eduskunnassa sitoutuneet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Eli vaihtoehto 40 hävittäjää JA niiden täydennykseksi miljardilla ohjuksia (ehkä jopa 1.000 kpl) jää käsittelemättä.
Säästö olisi 1 miljardi euroa.

No, tätä täytyy sitten rummuttaa seuraavalle eduskunnalle.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Esko hyvä, puhu suoraan Jussi Niinistölle. Hän on hieman toisissa aatoksissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olisiko syytä sopia nyt etukäteen jo rauhan aikana sellaiset radikaalisti uudistetut pelisäännöt, että asiantuntijoiden suosittelemaa hävittäjämäärää vastustavat ja sitä leikkaamaan haluavat, tai yleisesti muutenkin kaikkia puolustusmäärärahoja eri syistä vastustavat saavat niin halutessaan puolustusmäärärahojen osuutta valtion budjetista vastaavan suhteellisen verohelpotuksen yksilöllisesti sillä ehdolla, että sodan uhan tai sodan sattuessa he sitoutuvat samalla peruuttamattomasti jättäytymään vaille kaikkea sitä suojaa, jonka kokonaismaanpuolustus antaa suomalaisille?

Maksaminen tai maksamatta jättäminen olkoon siis täysin jokaisen oma valinta, mutta ao. palvelut rajataan koskemaan vain niitä, jotka ovat osuutensa maksaneet. Kenenkään ei tarvitse ruikuttaa rahanmenoa, vaan ne maanpuolustukseen menevät roposet saisi halukas pitää itsellään, kunhan hyväksyy elinikäisen rahan vastineesta kieltäytymisehdon.

Puolustusmäärärahojen vastustajat eivät ole halukkaita maksamaan, eivätkä soisi maanpuolustuksen suojaa muillekaan – joten miksi heidän pitäisi päästä siitä kuitenkin henkilökohtaisesti hyötymään?

Jos jonakin päivänä sitten yleisen hälytysmerkin nouseva ja laskeva ääni alkaa soida ja kaupungeissa asukkaat rientävät turvaan väestönsuojiin, joiden painavat ja paineen kestävät teräsovet sitten lukitaan – nämä nuukailijat olisi kai silloin johdonmukaista lukita ulkopuolelle, vai kuinka? Nauttimaan niistä varoistaan, joita heidän ei ole tarvinnut maksaa.

Ei tarvitse maksaa mitään, jos ei ikinä halua hyötyä puolustusvoimien ja väestönsuojelun palvelusta, olipa historiallinen aika millainen tahansa. Oman osuutensa maksaneet saavat sitten pahoina päivinä aseellisen maanpuolustuksen ja väestönsuojelun täyden turvan, ja itsensä siitä ulos rajanneet voivat sitten pärjäillä omillaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Eikös tämä olisi reilu peli?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset