Toimin nasta! Asiaa

Suomen maatalous kärsii syvenevässä EU-kriisissä

 

Maatalous oli vaikein asia Suomen neuvotellessa Euroopan unionin (tuolloin EY) jäsenyydestä. Silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto, kesk, oli murheellinen tultuaan viimeisestä neuvottelusta maaliskuun alussa 1994. Erityisesti Etelä-Suomea koskevan artiklan 141 pysyvyys jäi suullisen lupauksen varaan. Nyt se onkin käytännössä merkityksetön.

Saadakseen liittymisen läpi Keskustan puoluekokouksessa, kansanäänestyksessä ja lopulta eduskunnassa pääministeri Esko Aho, kesk, pani kaiken likoon. Ratkaiseva oli maatalouden kansallinen tukipaketti, jonka hallitus laati ennen Keskustan puoluekokousta, joka pidettiin kesäkuun puolivälissä 1994 Jyväskylässä.

Tukipaketissa maataloudelle luvattiin kansallista tukea 750 miljoonaa markkaa lieventämään EU-jäsenyyden rysäystä. Paketti syntyi hallituksessa tiukan väännön jälkeen. Sitä ajoi Keskusta kahdeksalla ministerillään. Kokoomuksen kuusi ja Rkp:n kaksi ministeriä olivat vastaan, koska he pelkäsivät sen kaatavan jäsenyyden.  Olin ratkaisijan paikalla.  Halusin puolustaa kotimaista maataloutta ja elintarviketaloutta. Asetuin Keskustan ohella tukipaketin taakse. Se ratkaisi.

EU-jäsenyys toteutui 1.1.1995. Heti maaliskuussa oli eduskuntavaalit, joissa Keskusta kärsi rajun tappion ja Sdp vielä rajumman voiton. Se johti Paavo Lipposen, sd, hallitukseen, johon tulivat myös tukipakettia vastustaneet Kokoomus ja Rkp sekä Vasemmistoliitto ja Vihreät.

Ensimmäisenä asiana Lipposen hallitus veti rahat pois tukipaketilta. Se oli sekä kosto Keskustalle että osa rajuja perusturva- ym leikkauksia, jotka hallitus teki viedäkseen Suomen talous- ja rahaliittoon. 

Lipposen hallitus petti viljelijät.  Alkoi maatalouden kiristäminen. Viljelijät ajettiin Brysselin byrokraattien kurimukseen ja se jatkuu yhä syventyen.

Joka 7. vuosi EU tekee uudet rahoituskehykset. Joka kerta maatalous on ollut kehysten suurin häviäjä. Tosin esim. Ranskan viljelijät ovat pärjänneet paljon paremmin kuin karun ja kylmän Suomen. Samoin mm. Hollanti, jolle luotiin oma rahoitusmalli eli meren pintaa alempana olevien alueiden tuki vastapainoksi vuoristoisuustuelle, jota useimmat muut eteläisemmät maat saavat.

10 vuotta sitten maatalouden tukea leikattiin erityisen voimakkaasti ja samalla kasvatettiin maaseudun kehittämisrahoitusta. Kaikenlaiset, turhatkin hankkeet saivat suomalaisilta viljelijöitä otetut rahat.

Vuosi 2014 oli Suomen viljelijöille EU-ajan synkin. Silloin mm. Baltian maat, Puola ja Unkari alkoivat saada täydet maataloustuet. Tuotanto kasvoi ja se näkyi markkinoilla. Maitokiintiöjärjestelmä lakkautettiin, mikä iski rajusti Suomen maitotiloille. Lisäksi EU langetti Venäjälle Krim-pakotteet ja Venäjä vastapakotteet, joista Suomi kärsi eniten koko EU:ssa. Vuosi 2014 oli tuhoisa elintarviketaloudellemme.

Vuonna 2016 EU:n pakottamana Suomi luopui satovahinkokorvausjärjestelmästä. Heti perään tuli erittäin sateinen kesä 2017 ja erittäin kuiva kesä 2018. Kymmenettuhannet ahdingossa olleet viljelijät ajautuivat kriisiin. Valtio ei enää luonnonvoimien tuhoja korvannut.

Nyt Sipilän, kesk, hallitus on kuumeisesti etsinyt keinoja pelastaa tuhannet viljelijät konkurssilta. Kaikki toimenpiteet edellyttävät EU:n hyväksyntää, minkä saaminen vie aikaa ja on tiukassa.

Viime ja tällä viikolla eduskuntaan tuli kaksi esitystä. Toisessa hallitus ehdottaa viljelijöille lainojen lyhytaikaista valtion takausta. Toisessa se ehdottaa satovahinkovakuutusten vakuutusmaksuveron tilapäistä poistamista. Molemmat ovat erittäin vähämerkityksellisä ongelmiin nähden eivätkä ratkaise maatilojen syvenevää kannattavuuskriisiä. Ongelmia lykätään.

Parhaillaan alkavat EU:n seuraavat rahoituskehysneuvottelut vv. 2021-2027. Komission pohjaehdotus on Suomen viljelijöille karmea. Rajut leikkaukset uhkaavat jälleen. Niitä viljelijät eivät kestäisi. Niistä taitavat neuvotella demariministerit ja Keskusta seurannee oppositiosta!

Maatalous ja siihen liittyvä elintarvikeketju työllistää noin 300 000 suomalaista. Se pitää maaseudun perusasuttuna. Se tuottaa meille puhtaan ruuan. Se takaa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. 

Viljelijät ja muut alkutuottajat ansaitsevat kohtuullisen palkan työstään. Nyt he eivät sitä saa ja näkymät ovat yhä heikommat. EU-aika on ollut ja on yhä kohtalokas.

Väitetään, että ilman EU-jäsenyyttä tilanne olisi vielä huonompi. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja turvallisuutta. Kansallisesti maataloudesta pidettäisiin huolta siinä, kun maanpuolustuksestakin.

Suomi tarvitsee lainsäädännön, jolla kaupan ja teollisuuden voitto-osuudesta taataan tuottajille oikeudenmukainen osuus kuluttajahintoja korottamatta. Itsenäinen Suomi voisi siitä päättää. Nytkin se on mahdollista, mutta Brysselin pelko ajaa ohi. Olisi otettava oppia eräiltä muilta jäsenmailta nimiä mainitsematta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitokset Toimi Kankaanniemelle!

Kankaanniemi kirjoitti:

"Erityisesti Etelä-Suomea koskevan artiklan 141 pysyvyys jäi suullisen lupauksen varaan. Nyt se onkin käytännössä merkityksetön."

Ei se ollut vain suullinen sopimus, vaan sopimus oli olevasti tehty huijaus ja huijauksen tekijät olivat suomalaisia. Tästä syystä asian julkisuuteen saattaminen vaatii rohkeutta, joten siitä kannattaa tehdä vaaliteema.

Ketkä ovat ne kansanedustajat, jotka kertovat julkisuuteen totuuden EU-maatalousneuvottelujen tuloksesta?

Olen tutkinut asian perinpohjin ja annan dokumentit kaikkien kansanedustajaehdokkaiden käyttöön puolueesta riippumatta.

Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi totuuden 16.1.2009 Huittisten Risto Rytisalissa järjestetyssä Etelä-Suomen maatalouden kriisikokouksessa.

Kolmen eri TV-kanavan uutistoimitusten kamerat olivat paikalla, mutta yksikään ei uutisoinut.
Onneksi paikalla oli myös videoalan yrittäjä, joka kuvasi tilaisuuden. Sain häneltä videon ja leikkasin siitä oleellisen osan kotisivulleni katsottavaksi.

Laitoin jo ennen tuota puhetta totuuden paljastavan Suomen liittymissopimuksen (Korfun sopimus) sisällysluettelon kotisivulleni, josta Kauniston puhe on peräisin.

Sisällysluetelo paljastaa, että kaikki maatalousartiklat 139-144 ovat saman otsikon "Neljäs osa Siirtymätoimenpiteet" -otsikon alla.

Tässä Kauniston puhe
http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20E...

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kansanedustaja Timo Kaunisto oli lukenut myös kotisivulleni laittamani sopimuksen syntymisen yksityiskohtaiset huijaustaustat. Nämä olivat tuolloin kirjoittamassani nettikirjassa.

Kauniston puheen jälkeen siirsin EU-maataloussopimuksen huijaukseen liittyvät tekstit erilliseksi osakseen osoitteeseen
http://jormajaakkola.fi/Petoksen%20taustoja

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sain joskus vinkin, että hallitus oli koko 1.3.1994 syntyneeseen EU-maatalousratkaisuun johtaneen maratonneuvottelun ajan hälytysvalmiudessa.
Toinen vinkki kertoi hallituksen kokousten ajankohdat kellon tarkkudella.
Niinpä tein kahdelle kansanedustajalle asiakirjapyynnön Valtioneuvoston kanslian arkistoon:

"Kunnioittaen pyydän saada kopiot hallituksen kokouspöytäkirjoista 20.2.-1.3.1994 koskien 27.2.1994 –1.3.1994 Brysselissä käytyjä EU-jäsenyysneuvotteluja."

Seurasi kaksi erilaista vastausta:

Toiselle vastattiin:
"Kyseiseltä ajalta ei ole olemassa pöytäkirjoja, sillä hallitus ei ole tuona aikana kokoontunut."

Toiselle vastattiin yksiselitteisesti:
"Kyseiset pöytäkirjat ovat salaisia."

Kiittelin molempia kansanedustajia. Salaamisvastauksen saaneen viestiin liitin tekstin: Älä kysele enempää, ettet joudu vaikeuksiin.

Valtioneuvoston arkisto siis ryhtyi salaamaan kiisteltyyn maatalouden 141-artiklaan liittyviä maratonneuvottelujen aikaisia pöytäkirjoja.

Nyt vaalien edellä kyseisiä pöytäkirjoja kannattaa kysellä, nimittäin aihe saattaa muuttaa puolueiden vaaliohjelmaa, kuten turvapaikanhakijoiden maahanmuuttokin.

Odotan, että joku kansanedustajaehdokas puolueista riippumatta tarttuu aiheeseen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #7

Keskustan kansanedustajaehdokkiden kannattaa Keskustan kasvojen pelastamiseksi laittaa kovat piippuun, koska kevättalven 1994 huijaukseen ovat keskeisesti osallistuneet pääministeri Esko Aho ja tämän erityisavustaja Esa Härmälä.

Härmälä oli Suomen maataloussopimuksen keskeinen ja ainoa EY-/EU-neuvottelija ja oli myös erillisessä pienryhmässä maatalousartiklojen tekstien laatijana. Härmälä nimittäin kuului konklaaviin eli 1.3.1994 suljettujen ovien takana olleeseen pieneen ryhmään, joka teki huijaussopimuksen. Näistä asioista ei Suomen media ole vielä kertonut mitään.

Kuinka ollakaan, neuvottelujen ja artiklojen laatimisen jälkeen Esa Härmälästä tuli isäntien isäntä eli MTK:n puheenjohtaja.

Molemmat, Esko Aho ja Esa Härmälä, ovat pettäneet viljelijät ja Keskustan kannattajat.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

En malta olla siteeraamatta keskeisen EY-/EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen kirjan "Suomen tie EU:n jäseneksi" (Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule, Oulu 1999) sivun 39 tekstiä:

"Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.
Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään."

--

Edellä olevan lisäksi Kuosmanen paljasti kirjassaan:

- kaikki maatalousartiklat, siis myös 142, ovat vain siirtymäkauden tukia

- miten (hyvin yksityiskohtaisesti) millaisilla sanoilla ja kieliopillisestikin kyseenalaisilla välimerkeillä huijaussopimus suljettujen ovien takana tehtiin.
Tekstit löytyvät tästä
http://jormajaakkola.fi/Petoksen%20taustoja

Kerrotakoon, että Kuosmanen ei itse päässyt tuohon konklaaviin, mutta jostakin hän oli tiedot kirjaansa saanut.
Suljettujen ovien takana olivat olleet Suomen puolelta vain maatalouden pääneuvottelija Esa Härmälä, jäsenyyden pääneuvottelija ulkomaankauppaministteri Pertti Salolainen, ulkoministeri Heikki Haavisto ja EY-suurlähettiläs Erkki Liikanen.

Jostakin kumman syystä Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä ja poistettiin mm. Tampereen kaupungin kirjastosta.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi Vastaus kommenttiin #7

Koko valtioneuvosto ei ollut koko ajan hälytysvalmiudessa eikä kokoontunut neuvottelujen tiimoilta. Meitä oli muistaakseni kuuden ministerin johtoryhmä, jonka kokoonpanossa olimme koolla tai vähintään valmiudessa. Saattaa olla, että "koolla olosta" ei edes tehty pöytäkirjoja, kun ei tehty päätöksiäkään.
Neuvottelijoilla oli mandaatti, johon omalta osaltani olin kantani eri yhteyksissä ilmoittanut.

Kaiken kaikkiaan jäsenyysneuvottelujen johtoryhmällä, jonka jäsen olin, oli paljon kokouksia, koska kaikki neuvotteluosiot käsiteltiin ja hyväksyttiin niissä. Ilmoitin useita eriäviä mielipiteitä.

Lopulta kesäkuun lopussa 1994 ilmoitin, että äänestän hallituksessa liittymissopimuksen hyväksymisesitystä vastaan. Tällöin pääministeri ilmoitti, että en voi jatkaa ministerinä ja heitti minut ulos ja oppositioon.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #11

Kiitos Toimi suoraselkäisyydestäsi!

Tarkistin asian. Hallituksen hälytysvalmiudesta ja kokousten kellonajoista kertoi Veli Sundbäck omassa osassaan, jonka Aleksander Stubb kokosi kirjaan
"Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan Unionissa 1989-2003
ISBN: 9513129616"

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kankaanniemi kirjoitti:
"Saadakseen liittymisen läpi Keskustan puoluekokouksessa, kansanäänestyksessä ja lopulta eduskunnassa pääministeri Esko Aho, kesk, pani kaiken likoon. Ratkaiseva oli maatalouden kansallinen tukipaketti, jonka hallitus laati ennen Keskustan puoluekokousta, joka pidettiin kesäkuun puolivälissä 1994 Jyväskylässä."

Tuokin on huijaus.
Hallussani olevien Ulkoministeriön arkistosta saamieni dokumentien mukaan kansallista tukipakettia laadittiin ja tarjottiin komissiolle vielä muutamaa päivää kansanäänestyksen jälkeen.

Kuinka monet kansanedustajat tiesivät tästä?

Kansanäänestyksessä ei oltu kysytty vain kansalaisen ”mustatuntuu”-mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:

”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”

- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

Hyvä lukija, hyväksytkö Sinä - myös vaikenemalla - Suomen valtiojohdon toiminnan seurauksena EU-kansanäänestyksessä tapahtuneen vaalipetoksen ja VALTIOPETOKSELLISEN päätöksenteon?

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tiesivätkö kansanedustajat, mikä oli neuvoteltu sopimus?

Jos tiesivät, halusivatko he liittymislain hyväksyessään mennä vaalipetoksellisessa EU-kansanäänestyksessä kansan selän taakse.

Koska petoksen asianosaisia eivät ole vain kansan vähemmistöön kuluvat; laman uhrit ja maanviljelijät, vaan myös tarkoituksella tehdyn 1990-luvun laman seurauksena julkisen sektorin leikkauksista kärsivät, on aiheellista lisätä sitaatti neuvotellun sopimuksen ytimestä - vallan kolmijaon luovuttamisesta (Lähde: Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994, Helsinki):

"Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa.”

Maatalouden päätösvallan luovuttaminen maan rajojen ulkopuolelle on alkuperäisen Hallitusmuodon 2 §:n vastaista, kuten Ora Meres-Wuori edellä olevassa sitaatissa kertoi.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Hyvä, pitkälinjalaisen tekemä yhteenveto, Toimi. Kiitos siitä! Ainoastaan tämä lause pistää silmään: "Silloin mm. Baltian maat, Puola ja Unkari alkoivat saada täydet maataloustuet". Lauseesta huolimatta Suomen maataloustukikokonaisuus edustaa edelleen omaa tasoa.

Virossa hehtaarituki on noin 150 euro/ha ja "Virossa pellon ostohinta on suurin piirtein sama kuin pellon vuokrahinta Suomessa"...(karkea heitto, jossa on vinha perä).

file:///C:/Users/toma/Downloads/75535-Artikkelin%2...

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kepu tulee mitä ilmeisimmin jäämään oppositioon koko seuraavan vaalikauden ajaksi. Joten maatalouden alasajo tullee saamaan lähitulevaisuudessa uutta vauhtia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sillä, mitkä puolueet ovat seuraavassa hallituksella, ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa maatalouden kohtaloon, sillä se on yksinomaan komission käsissä.

Keskustan kannattaa omien kasvojen pelastamiseksi laittaa kovat piippuun, koska kevättalven 1994 huijaukseen ovat keskeisesti osallistuneet pääministeri Esko Aho ja tämän erityisavustaja Esa Härmälä.

He ovat pettäneet viljelijät ja Keskustan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Seuraava hallitus voi alentaa kansallisia maataloustukia, ja EU kiittää.

Jani Kuusela

EU:n asettamat pakotteet Venäjälle ja Venäjän vastapakotteet EU:lle ovat osanaan selittämässä maatalouden, eli vilja, maito ja lihatuotteiden tuotannon ja jalostuksen supistumista.

Valio irtisanoo porukkaa. Oli uutisissa.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Harhautus, huijaus, petos, valtiopetos... kovia termejä, mutta ehkäpä sopivat kuvaan.

Keskusta huijasi viljelijät, Kokoomus ja Rkp kansan.

Sdp, Vas ja vihr pettivät valtaan päästyään viljelijät ja uudelleen kansan. Emu ja euro on oma lukunsa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Niinpä.

Sinä sen EU-ministeriryhmässä mukana olleena tiedät parhaiten ja olet tunnustanut.
Suuret kiitokset siitä!
Tässä osoite
http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11543...

Olen tuon jälkeen saanut rankat evidenssit euro-huijauksesta ja "lupauksista" yhteiseen puolustukseen.

Niitä en ole vielä julkistanut.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kiitos Sinulle Jorma.

Olet tehnyt valtavan ja ansiokkaan työn tärkeässä asiassa isänmaan hyväksi.

Eiköhän historian kirjoittajat joskus herää näitä asioita tutkimaan ja vahvistamaan totuudet.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Aina on neuvotteluihin lähdetty järjestelmää yksinkertaistamaan, mutta lopputulos on ollut lisää byrokratiaa.

Keski-Eurooppa haluaa lopettaa viljelyn pohjoisessa ja työntää ylituotantonsa meidän suihin.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kun ministerit P. Salolainen ja H. Haavisto palasivat 1.3.1994 myöhään illalla Brysselistä useita vuorokausia yhtäjaksoisesti jatkuneista neuvotteluista, joita Kreikan ministeri oli vetänyt ministereitämme nöyryyttäen, oli Salolainen innoissaan, mutta Haavisto murheissaan. Muistan tuon hetken erittäin hyvin.

Um Haavisto entisenä MTK:n puheenjohtajana ymmärsi sen, että neuvottelutulos oli maatalouden osalta onneton ja pettävällä pohjalla. Sen hän myös ilmaisi sekä sanoin että kehon kielellä.

Nyt 25 vuotta myöhemmin joudumme toteamaan, että ministeri Haavisto oli enemmän kuin oikeassa. Maatalous ja tuottajat ovat syvässä ahdingossa eikä käännettä näy. Päinvastoin.

Eiköhän asia tullut alkuperäisessä kirjoituksessani selväksi!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Näin on.

Tietenkin Heikki Haavisto ymmärsi huijaten tehdyn sopimuksen, mutta ei voinut sille mitään.
Presidentti Koivisto on kirjoittanut muistelmissaan, että sopimuksen teossa oli otettava käyttöön poliittiset voimat.
Poliittinen ei tarkoita demokraattista päätöksentekoa.

Tiedän asioita (sen lisäksi, mitä Antti Kuosmanen kirjoitti hävitettyyn kirjaansa) siitä, kun sopimus 1.3.1994 illansuussa syntyi. Asiasta kertoi minulle Toivo T. Pohjala.

Toivo oli jo etukäteen palaamassa Brysselistä Helsinkiin. Kööpenhaminassa oli koneiden vaihto, jolloin pääministeri Aho soitti hänelle ja pyysi tulemaan Kesärantaan. Aho oli puhelimessa lukenut sopimuksen Toivolle, jolloin Toivo oli sanonut: "Teitä on petetty, vai oletteko pettäneet itse itseänne!"

Kesärantaan päästyään Toivo kertoi saaneensa Ahon avustajalta luettavakseen faksiliuskan ja sanoneensa kuten Kööpenhaminassakin.

-

Sopimuksen teksti oli laadittu sellaiseksi, että sen mukaan molemmat osapuolet saivat olla voittajia.

Antti Kuosmanen kertoo, että sopimus oli rakennettu sidesanaparilla "ja/tai".
Toinen osapuoli käytti "ja"-sanaa ja toinen "tai"-sanaa.

Toivo kertoi minulle myös, että samana päivänä presidentin tehtävän aloittanut Martti Ahtisaari oli puolenpäivän aikaan presidentin juhlallisen vakuutuksen jälkeen soittanut liittokansleri Helmut Kohlille ja Kohl oli toimittanut viestin Klaus Kinkelille Brysseliin.

Varmaa ei ole, oliko sidesanayhdistelmä "ja/tai", jolla huijaus tehtiin, juuri Ahtisaaren idea.
Tutkiva journalisti voisi ottaa asiasta selvää.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan "Suomen tie EU:n jäseneksi" yksityiskohtaisesti 1.3.1994 saavutetun tulkinnallisen sopimuksen luvussa ”21.27. Maratonin tulokset”, sivulla 120:

”Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.

Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen." Toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support."). "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted" (sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut.

Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroiminen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or). Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut. Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan.”

--

Milloin Suomen valtamedia kertoo totuuden huijauksesta, josta Suomen viljelijät nyt kärsivät?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset