Kuntakenttä murroksessa – kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Maakuntauudistus, jos se toteutuu, vie kunnilta merkittävän osaan tehtävistä/vastuista ja tuloista. Kunnille jää suurimpana kokonaisuutena opetus- ja sivistystoimi, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä osa elinvoimatehtävistä, joihin voidaan lukea myös asuminen, liikenne ja maankäyttö sekä kunnallistekniset tehtävät. Kunnilla on ns. yleinen toimiala eli niillä on oikeus ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole säädetty valtion tai jonkin muun vastuulle.

 

Suurin osa terveydenhuollon tehtävistä kunnat jo nyt hoitavat yhteistyössä yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Tältä osin sote-uudistus ei tuo suurta muutosta. Järjestämis- ja rahoitusvastuu toki siirtyisi kunnilta pois.  Sosiaalitoimen tehtävät ovat suurelta osin yhä yksittäisen kunnan hoidossa. Pelastustoimi on jo maakuntia vastaavilla alueilla.

 

Kun kunnille jää suurimpana vastuualana perus- ja toisen asteen koulutus, paranee kuntien talouden ennakoitavuus.  Lapsi- ja oppilasmäärä ja sen kehitys on melko hyvin tiedossa usean vuoden eteenpäin. Sen sijaan erityisesti sairaanhoidon ja lastensuojelun siirtyminen leveämmille harteille poistaa kunnilta suurimmat taloudelliset epävarmuudet.

 

Jos maakunta-sote-uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä ei tästä johtuen vähene. Saattaa käydä jopa niin, että määrä jäätyy nykytasolle em. syistä.

 

Kuntien suurta lukumäärää vähennetään vain kahdella tavalla. Taloudellinen kehitys, ml. väestökehitys, voi viedä kuntia pakkoliitoksiin. Tätä voivat nopeuttaa valtionosuus- ja verojärjestelmiin liittyvät uudistukset, jotka ovat eduskunnan vallassa. Toinen tapa on se, että kunnan päättäjät toteavat, että kunnan jatkaminen itsenäisenä ei ole tarkoituksenmukaista ja tekevät liitospäätöksen. 

 

On toivottavaa, että yhtäkään kuntaa valtion toimenpitein ei ajeta pakkoliitokseen. Se olisi isku sellaisen kunnan asukkaita vastaan.  Ihminen on tärkeämpi kuin organisaatio. 

 

Rohkeutta peräänkuulutan kuntapäättäjiltä. Arvioikaa, mikä on vastuullanne olevien ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeää ja tehkää ajoissa viisaita päätöksiä!

 

 

Ps.  MItä tulee kaupunki nimitykseen, voisivat kaikki kunnat päättää muuttaa itsensä kaupungiksi. Näin loppuisi häiritsevä jako kaupunkipolitiikkaan ja kuntapolitiikkaan. Tasa-arvoa kannattaa edistää. Jos se on nimikkeestä kiinni niin muutettakoon! 

toimikankaanniemi
Perussuomalaiset Jyväskylä

Olen ollut kansanedustaja vv. 1987-2011 ja 2015 alkaen edelleen. Ministerinä (UM ja STM) olin vv. 1991-94. Olin kaikkien ministerivaliokuntien ja monien työryhmien jäsen. Eduskuntatyössä ollessani olen ollut liki jokaisen valiokunnan jäsen tai varajäsen jossakin vaiheessa.
Olen valtiovarainvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Lisäksi olen Eduskunnan ja Kansaneläkelaitoksen tilintarkastaja sekä Finnfund Oy:n hallintoneuvoston jäsen.
Tulin ylioppilaaksi Vammalan yhteislyseosta ja opiskelin Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon pääaineena kunnallisoikeus. Opiskelun jälkeen olin kunnallisvirkamiehenä noin 12 vuotta 1975-87.
Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana olin vv. 2001-2014. Lisäksi olin Keski-Suomen maakuntavaltuutettu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuutettu saman ajan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja Kehitysyhtiö Jykes Oy:n hallituksen jäsen sekä Vitapolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja olin 2013-2014.
Nykyisin olen Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsen. Edelleen olen Suomen Kuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä Kuntaliitto Holding Oy:n ja Suomen Kuntasäätiön hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu