Toimin nasta! Asiaa

Jälkimietteitä toisen asteen maksuttomuudesta

 

Eduskunta hylkäsi toisen asteen maksuttomuutta koskeneen kansalaisaloitteen. Selvittelylausuma hyväksyttiin. Aika näyttää, mitä selvitetään ja päätetään.

 

Omassa jälkikasvussa oli taannoin kolme yhtä aikaa toiselle asteella. Matka kotoa kouluun oli jokaisella noin 30 km eli 3 x 2 x 30 km päivä. Tarkkaa matkakustannusta en muista, mutta lienee ollut satasissa kuukaudessa.  Lisäksi oppikirjat ja muu materiaali. Kolmen vuoden opiskelusta perheen tili laihtui useita tuhansia euroja. 

 

Kaksi poikaa harrasti talvella jääkiekkoa ja kesällä motokrossia. Lähin jäähalli oli runsaan 30 km:n päässä. Naapurikunnan junioreille harjoitteluaika oli usein lauantaiaamuna klo 5-7.  Motokrossirata oli peräti 50 km:n päässä.  Nämä harrastukset synnyttivät melkoiset kustannukset.  Tarkkoja lukuja en osaa enää arvioida. Tuhansissa toki liikuttiin.

 

Meillä oli varaa maksaa kaikkien kustannukset, vaikka iso asuntolaina ja muut menot pitivät talouden tiukoilla.  Opiskelusta lukiossa ja ammattiopistossa ei tullut meieleenkään tinkiä. Harrastuksetkin koettiin tärkeiksi.

 

Mietin noita asioita, kun pohdittiin toisen asteen maksuttomuutta. On nimittäin paljon perheitä, jotka vastaavassa tilanteessa joutuvat jättämään jopa opiskelut väliin lapsiltaan. Se on ikävää näille lapsille ja nuorille ja suuri menetys koko kansantaloudelle.

 

Eduskuntakeskustelussa nousi esille toimeentulotuki, jolla opiskelu voidaan rahoittaa. Se on kuitenkin aika ikävää, jos perhe joutuu sen hakijaksi tästä syystä. Jotkut saattavat mieluummin jättää opiskelun kuin hakea viimesijaista tukea.

 

Lapsilisä maksetaan jokaisesta lapsesta perheen tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Lapsilisää maksetaan noin 1,3 mrd euroa vuodessa.  Huomattava osa menee perheille, jotka sitä eivät tarvitsisi.

 

Peruskoulu on meillä maksuton kaikille niin rikkaiden kuin köyhien perheiden lapsille.  Hyvä niin. Mutta kun lapsi pääsee peruskoulusta ja siirtyy toiselle asteelle, hänelle lankeavat melko isot maksut. Kuitenkin toisen asteen opinnot ovat ehdoton edellytys jatko-opintoja ja työelämää varten. 

 

Kannattaisi sittenkin vielä harkita, olisiko viisasta turvata kaikille suomalaisille 15-18 vuotialle lapsille ja nuorille mahdollisuus opiskella toisen asteen tutkinto. Parin sadan miljoonan vuosittainen panostus ei ole kohtuuton, kun sitä verrataan esim. lapsilisämääräpanostukseen.

 

Meillä on yli 100 000 lasta, jotka elävät köyhissä perheissä. Näistä osa jää peruskoulun varaan. Osa syrjäytyy ja heistä tulee yhteiskunnan varojen käyttäjiä eikä kasvattajia. Tähän ei ole varaa. 

 

Lapsilla ja nuorilla on elämä edessä. Heihin kannattaa panostaa. Nyt, kun syntyvyys on pudonnut jo selvästi alle 50 000, meillä ei ole varaa päästää yhtään heistä syrjäytymään.  Tilalle sitten tuodaan kallista halpatyövoimaa. Ei ole viisasta.

 

Ehkä kaukaa haetulta tuntuu, mutta mieleen tulee se, että olemme valmiit panostamaan hävittäjähankintaan jopa 10 mrd euroa. Emmekö voisi panostaa nuoriin murto-osan tästä?

 

Hyvätuloiset hyötyisivät myös maksuttomasta toisesta asteesta, mutta maksavathan he aika paljon verojakin ja voisimme ehkä periäkin kustannukset heiltä verotuksen keinoin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Ilkka Huotari

Eikö suurin ongelma tässä ole lukion (tai 2. asteen) kalleus?

Ei lukio ollut kovin kallis silloin, kun minä sen kävin. Nyt se on kallistunut huomattavasti.

Ratkaiskaa tämä, niin mitään "2. asteen maksuttomuutta" ei tarvita.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

En vähättelisi ammattiopistoakaan. Jotkut amiksen ammateista on jopa opinnoiltaan helposti lukiota kalliimpia kun kirjat ja välineet joutuvat hankkimaan itse (näin esim vaikkapa kampaamo linja tai raksa). Oikeastaan kaikkein halvin ammatillinen opinto on merkonomilla, vaikka senkin kustannukset ovat nousseet. Merkonomi tarvitsee nykyään noin 6-10 pakollista kirjaa (riippuu kaiketi opistosta), laskimen ja oman tietokoneen. Harmittaa kyllä, että kun puhutaan toisen asteen opinnoista, yleensä muistetaan vain lukiot. Lukioita on sentään useampia, mutta ammattiin opiskelevan on jo muutettava pois kotoa opiskelupaikkakunnalle 16 -vuotiaana, sillä ammatillisia oppilaitoksia on harvemmassa ja niitä edelleen pyritään keskittämään kasvukeskuksiin.

Ilkka Huotari

Joo, en suinkaan vähättele. Itse asiassa tuota juuri tarkoitin kun laitoin: "(tai 2. asteen)". Kalliita on muutkin.

Kirjojen hinnat lukiossa syy.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39f53c2a-840d-4...

Ratkaisuja olisi.

Pekka Ranta

Parilla sadalla miljoonalla voisi tehdä paljon enemmän, jos ne kohdennetaan köyhyysrajalla oleviin perheisiin. Varmaan tälläkin hetkellä tällaisten perheiden tukemiseen menee kohtuullisesti resursseja.
Tulee mieleen seuraavanlaisia ideoita

1) kodinhoitajapalvelut ei vain kriiseihin vaan myös työelämässä oleville, jotta kotona olisi yksi aikuinen. Se toki hyödyttää enemmän pienten lasten kanssa, mutta kun perheessä homma lähtee usein lapasista jo ala-aste iässä ja lapsista tulee liian rajattomia kotona mm. media ja pelit ja se sitten heijastuu sitten nuoruusikään peruskoulun jälkeenkin.

2) koulukirjojen ja tietokoneiden jakamista kohdennetusti sosiaalisin perustein.

3) Kesätyöpaikat,

4) oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja rahoittaminen

5) Harrastustoiminnan rahoittaminen sosiaalisin perustein

Onko muuten joku muuttumut että juuri nyt tämmöinen ehdotus nousi juuri nyt pinnalle? Aika pitkään pärjättiin nykysysteemillä.

Tietysti kansalaisaloite aiheutti keskustelun ja demarit ovat ajaneet oppivelvollisuuden pidentämistä, mutta siinä peruste on selkeämmin syrjäytymisen ehkäisy eikä köyhyys.

Mutta onko oikeasti joku suuri ongelma havaittu, joka vaatii systeemin muuttamista?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Totta kai paras ratkaisu olisi köyhyyden ja vähävaraisuuden poistaminen ainakin lapsiperheiden osalta. Jos se on rahasta kiinni niin kysymyksessä on paljon suurempi summa.

Kirja- ja materiaalikustannukset vaihtelee. Moniĺle maaseudun nuorelle matkat ovat lisäksi suuri meno kuten kirjoitin.

Vähävaraisuus, toisen asteen jääminen ja syrjäytyminen ovat usein ketju. Se tulee kalliiksi. Se voi vielä jatkua rikolisuutena ja muina elämäntapaongelmina.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miksiköhän oppikirjat ovat nykyisin kovin kalliita.

Lukion vakiokirjat näyttävät olevan jopa kalliimmat, mitä haastavan kansainvälisen IB-lukion englanninkieliset paksut tiiliskivet.

Joku rahastaa välistä hyvin.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hyvä kysymys. Syntyvyyden laskiessa painosmäärät pienenevät ja hinnat saattavat nousta.

Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat ostavat kirjat yksitellen. Tinkimismahdollisuutta ei ole.
Jos kunta ostaisi ne esim. Kuntahankinnat Oy:n kautta kilpaillutettuna (vieläpä yhdessä peruskoulujensa hankintojen kanssa), hinnat putoaisivat varmasti tuntuvasti.

Kilpailevia kustantajia sentään on vielä muutama.

Satu Heinonen

Muistan itse lukioaikana kymmeniä vuosia sitten, että käytettyjen oppikirjojen, vaikka vain vuoden vanhojen, käyttäminen tehtiin käytännössä mahdottomaksi, kun kirjaan tehtiin pieni muutos ja otettiin uusi painos. Näin pakotettiin oppilaat ostamaan uusi kirja. Rahastiko kustantaja vai kirjan tekijä? Onneksi meidän lukiossa opettajat tiesivät, että vuoden vanhaa kirjaa voi käyttää ihan hyvin.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Varmasti molemmat rahastavat kirjan vanhentamisella.
Oppimateriaalit pitäisi olla verkosta ladattavissa ilmaiseksi.
Opetushallitus ostaisi sinne kirjoittajilta artikkeleita ja kustantajat voisivat myydä tulostettuja kirjoja ilman tekijänoikeusmaksuja. Niitä voisi käyttää myös e-kirjoina.
Näin kaikissa oppilaitoksissa olisi samansisältöiset kirjat.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Pitää kertoa mahdollisuudesta hakea toimeentulotukea toisen asteen opintoihin. Kaikki eivät tiedä siitä ja saattavat keskeyttää opinnot rahapulan vuoksi.
Silloin tukea saisivat sitä eniten tarvitsevat.
Tästä puhutaan liian vähän.
Ilmaiset opinnot olisivat ihanne, mutta ennen niitä pitää käyttää nykyisiä tukia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hienoa se olisi jos asiat toimisivat niin kuin olisi parasta. Valitettavasti Kela ei myönnä toimeentulotukea jos vanhemmat saavat vielä lapsilisää. Nykyään pyritään välttämään useita päällekkäisiä tukia jotta järjestelmä olisi mahdollisimman kustannustehokas eli halpa. Lisäksi vielä opintolainankin saadakseen pitää olla 18 -vuotias. Järjestelmää ei ollenkaan suunniteltu palvelemaan toiseenasteen opintoja vaan korkea-asteen tarpeisiin.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

"Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos et saa opintotukea, koska
et ole saanut opintolainaa pankista
olet käyttänyt loppuun opintotukiaikasi
opintotukesi on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi
sinulle ei ole myönnetty opintotukea tai se on lakkautettu muun syyn vuoksi.
...
Opintolainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:
vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että henkilö ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään
henkilö on lastensuojelun jälkihuollossa
lainan nostaminen olisi kohtuutonta täysi-ikäisen lapsen ja vanhempien taloudellisen tilanteen vuoksi (esim. toimeentulotukiasiakkuus)
asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet (esim. entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat).
Kela käyttää näissä tilanteissa aina tapauskohtaista harkintaa."
https://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Aika ikävää se on, jos perhe joutuu turvautumaan viimesijaiseen tukeen eli toimeentulotukeen. Monelle kynnys hakea on korkea. Osa saattaa luopua lapsen kouluttamisesta ennemmin kuin mennä ns. "sossun luukulle". Varsinkin, jos luukulla on käytävä kolme vuotta ja jos lapsia sattuu olemaan useampia, niin jopa kymmenen vuotta.

Arvostammeko koulutusta? Korostammeko sen tärkeyttä? Olemmeko valmiit siihen panostamaan? Haluammeko kaikille lapsille tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet? Juuri tästäkö pitää tinkiä?

Toisen asteen opiskelijat ovat pääsääntöisesti 15-17 vuotiaita eli juridisesti lapsia. He elävät tuossa nivelvaiheessa tärkeää aikaa tulevan elämän valintoja tehdessään ja suuntaa etsiessään. Virheet ovat kauaskantoisia.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Kaikki eivät tiedä toimeentulotuen mahdollisuudesta.
Siitä pitäisi kertoa enemmän.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Toimeentulotuella saattaa olla hieman ikävä kaiku, joten toisen asteen opiskelukuluihin voitaisiin harkita opintoseteliä. Opintoseteli voitaisiin myöntää vanhempien allekirjoittamalla hakemuslomakkeella. Ehdotan tätä menettelyä täyden maksuttomuuden sijaan, koska on yleishyödyllistä se, että tavallisesti vanhemmat osallistuvat lasten koulunkäynnin maksamiseen. Se on yleismaailmallinen käytäntö, josta Suomen ei kannata kokonaan poiketa. Meidän maamme kansalaisina ja oman maan puolesta toimiessamme kannattaa myös kannattaa omaa maatamme ja myös katsoa, että kaikesta koulutuksesta on hyötyä myös Suomen kannalta. Hyötyjen suhteen tulee nähdä myös vaivaa, silloin hyöty tuntuu arvokkaammalta. Suurin osa vanhemmista pystyy maksamaan koulutuksen kuluja ja siten tuntuma lasten koulunkäyntiin pysyy vanhemmilla paremmin.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hyvä ehdotus sinänsä, mutta...

Tietysti tarveharkintaisen setelin hakeminen ja myöntäminen edellyttäisi perheen tulojen ja varallisuuden selvittämistä ja byrokratiaa. Ajauduttaisiinko taas joihinkin tulorajakiistoihin ym?

Nina Puustelli

Hyviä mietteitä Toimi, näiden äärellä meidänkin perhe parhaillaan ja muistelin omaa ja sisarusparveni nuoruutta. Vanhemmat sisarukseni kävivät lukion 90-luvulla ja aivan eri summissa mennään tänä päivänä. Useimmat oppilaitokset vaativat kannettavan tietokoneen ostamisen, sekä koulumatkoihin että kirjoihin menee iso summa joka kuukausi. Itse kävin High Schoolin Floridassa. Yhdysvalloissa on koulu kaikille ilmaista 18 vuoden ikään asti, vaikka tosiaan sen jälkeen opiskelun kustannus onkin lähes tähtitieteellistä.
Nyt perheemme on joutunut välillä hakemaan toimeentulotukea. Kela kuitenkin laskee tyttäremme 69 euron opintotuen tuloksi, mutta ei huomioi koulunkäynnin kustannuksia, jotka ovat monin verroin suuremmat per kuukausi kuin opintotuki. Hirvittää ajatella niiden perheiden tilannetta, joilla on taloudellisesti vieläkin tiukempaa kuin meillä, eikä juuri mitään tukiverkostoa, kuten isovanhempia, jotka välillä auttavat. Meillä on Suomessa paljon hyvää, mutta myös paljon korjattavaa, sillä suunta mihin ollaan menossa on hälyttävä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset