Toimin nasta! Asiaa

Perustuslaki ja sote - mahdoton yhdistelmä?

 

Voimassa oleva Suomen perustuslaki astui voimaan 1.3.2000.  Se valmisteltiin 1990-luvulla huolellisesti komiteassa.  Pienehköjä tarkistuksia on tehty myöhemmin.

 

Perustuslakia ei yleensä arvostella. Sitä noudatetaan. Noudattaminen tarkoittaa sen jatkuvaa tulkintaa. Tulkinnan tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta asiantuntijakuulemisen ja aiemman tulkinnan pohjalta. Periaatteessa toimiva järjestelmä.

 

Vuoden 2000 perustuslakia laadittaessa ja käsiteltäessä kahdessa eri eduskunnassa keskusteluun eivät erityisen vahvasti nousseet toisen luvun säädökset.  Perusoikeudet oli hyväksytty jo aiemmin osaksi vanhaa Hallitusmuotoa, josta ne siirrettiin uuteen perustuslakiin.

 

Uuden perustuslain "henki" ja sen myötä myös kirjain korostavat yksilön oikeuksia. Yhteinen etu jäi jonkin verran toissijaiseksi.  Näin tulkitsen.  Ihmis- ja perusoikeudet ovat tärkeitä. Mutta niin on yhteiskunnan yhteinen kokonaisetukin.

 

Sote-uudistusta viimeisten kahdeksan vuoden aikana rakennettaessa on törmätty kerta toisensa jälkeen perustuslakiin, erityisesti 19 pykälään.  Kun näin on aina tapahtunut, herää kysymys, suojaako Suomen perustuslaki yksilöä niin vahvasti, että yhteinen etu ei voi edes kohtuullisesti toteutua. Kysymys on herkkä, mutta aiheellinen pohdittavaksi.

 

Eduskunnassa on käytännössä yksimielisyys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tarpeesta. Uudistamisen sisällössä on erilaisia painotuksia.  Tämä on tullut ilmi, kun kahden viime vaalikauden aikana kaikki puolueet ovat olleet mukana uudistusta rakentamassa ja aina lopputulos on ollut sama. 

 

Suomen väestön ikääntyminen, maan sisäinen muuttoliike ja osaltaan myös maahanmuutto merkitsevät historiallisen suuria muutoksia. Tämä johtaa jo nyt monilta osin kriisiytyneiden vanhus- ja muiden sote-palvelujen heikkenemiseen.  Jos uudistusta ei tehdä, vanhustenhoidon karmeita laiminlyöntejä ilmenee yhä enemmän, kustannukset kasvavat reippaasti ja eriarvoisuus kärjistyy kohtuuttomaksi.

 

Kokoamalla terveyspalvelut alueittain yhden järjestäjän vastuulle mahdollistetaan henkilöstön, toimitilojen, laitteiden, tietojärjestelmien, hankintojen jne järkevä ja joustava käyttö ilman keinotekoisia rajoja ja byrokratiaa.  Sosiaalipalvelujen osalta on syytä harkita tarkoituksenmukaista mallia mm. lastensuojelun ja vanhustenhoidon osalta. Nyt sote-järjestäjiä on satoja, isoja ja pieniä ja kaikilla liian heikot voimavarat. 12-15 aluetta olisi sopiva laajassa maassamme turvaamaan palvelut kustannustehokkaasti. 

 

Kun siis sote-uudistus on välttämätön, on syytä palata keskusteluun myös perustuslaista ja sen tulkinnasta. Onko kansan ja eduskunnan tahto se, että uudistus, joka sisältää noin 20 mrd euron vuotuiset kustannukset, noin 200 000 työntekijää ja meille jokaiselle elintärkeät terveyspalvelut, törmää kerta toisensa jälkeen perustuslakiin ja sen tulkintaan? 

 

Voi olla, että perustuslaista löytyy hyvin kapea kanava, jota hyödyntäen sote-uudistus onnistuu, mutta sellaista eivät Kataisen/Stubbin (Kok+Sdp+Vihr+Vas+Rkp+Kd) eikä Sipilän/Orpon/Soinin (Kesk+Kok+Ps/Sin) hallitukset löytäneet. Kenen etuja tuollanen kapea kanava ajaa?

 

Paljon on rahaa poltettu ja työtä tehty. Suurelta osin hukkaan. Näin ei voi jatkua.

 

Nykyinenkään sotejärjestelmämme ei läpäisisi perustuslain siivilää, jos tällainen järjestelmä nyt luotaisiin.  Sitä ei kuitenkaan tutkita niinkuin tehdään jokaiselle uudistusesitykselle.

 

 

Ps. Syy Sipilän hallituksen maku-sote-hankkeen epäonnistumiselle oli perustuslaillisten ongelmien ohella se, että Keskusta halusi käsittämättömän laajan maakuntahallinnon, jolle se halusi kaikki mahdolliset ja mahdottomat tehtävät. Kokoomus puolestaan halusi toteuttaa niin laajan valinnanvapausmallin kuin mahdollista.   Molemmat näkivät, että tällaista poliittista asetelmaa ei tule ehkä koskaan näiden tavoitteiden läpisaamiseksi.  Siksi molemmat halusivat tehdä kaiken kerralla ja kiireellä. Ahneus kostautui. Kumpikaan ei saanut eikä tule koskaan saamaan haluamaansa! Hyvä niin!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tanskalainen omalääkärijärjestelmä,missä yksityispraktiikka pitävät lääkärit hoitavat perusterveydenhuollon, menisi heittämällä läpi perustuslain seulasta.Lue Risto Pelkosen ajatuksia tämän päivän Turun Sanomista.
Tanskassa ei ole jonoja samalla lääkärimäärällä suhteessa väkilukuun kuin meillä.
Ongelmana meillä vaan on, että meillä työterveyshuollon verenpaineenmittaajista ei ole yksityipraktiikan pitäjiksi.
Kyllä nykyjärjestelmäkin voisi täyttää perustuslain vaatimukset.Lisäätään lääkäreitä.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Suora vertailu Suomen ja Tanskan (tai minkä muun maan) välillä ei ole relevanttia. Otetaanpa vaikkapa maan pintä-ala ja asukastiheys huomioon.

Lisää lääkäreitä olisi helppo ratkaisu, jos se riittäisi. Tosin ehkä aika kallis ja saattaisi vaatia pakkottamista mennä myös kauas maaseudulle ylikuormitetuksi lääkäriksi.

Kyllä meillä rakenteet on uudistettava. Ei siitä pääse mihinkään.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Risto Pelkosen ja mm. Aki Lindenin tyylisten, todellisten asiantuntijoiden asiantuntevuutta todella tarvitaankin soten jatkotyöskentelyssä?!
...Mistä tietää vaikka Aki Linden vielä olisikin seuraava sote-ministeri...?!

( Risto Pelkonen muuten varoitteli aikanaan mm. "hengellisistä eheytyksistä" homosta heteroksi, jota puolestaan lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen pontevasti kannatti?!)

- Mikä lienee Toimi Kankaanniemen kanta, miehen jolla on Soinin sanoin: "Arvot kohdallaan...?"

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Sekä Pelkosta että Lindeniä on kuultu. No, hallitus tuskin on kuunnellut.

Noihin arvoihin totean, että en ole täydellinen enkä jakele neuvoja niiden suhteen. En myöskään 'eheytymisen' osalta. Jätän asiantuntijoille.

Käyttäjän alokkila kuva
Ari Lokkila

Perustuslakia sote-uudistuksien karille menoista on turha syyttää. Vika löytyy poliitikkojen korvien välistä. Tilanne olisi huomattavasti parempi, jos perusterveydenhuolto olisi aikoja sitten siirretty sairaanhoitopiireille. Sote-palveluiden kustannuksista terveydenhuollon osuus 56% ja sosiaalihuollon 44%.

Mielestäni 18 sote-aluetta on sopivä määrä. Perustelut tähän löytyy blogistani: http://alokkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270570-so...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset