Toimin nasta! Asiaa

Perustuslaki on herkkä aihe

 

Kaksi viimeistä kirjoitustani täällä on koskettanut perustuslakia.  Kirjoitin 9.3. otsikolla Perustuslaki ja sote  -  mahdoton yhdistelmä?  Eilen 10.3. kirjoitin otsikolla Pääministerin menettely perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi?  Molemmissa oli kysymysmerkki perässä.

 

Totean, että en ole perustuslakiasiantuntija, vaikka ao. valiokunnan jäsenenä olen joskus ollut.

 

Monille pelkkä keskustelu perustuslaista ja koetuista tapahtumista näyttää olevan kauhistus. Tämä on vaikea ymmärtää. Sote ja hallituksen ero ovat isoja asioita. Niitä pitää pohtia.

 

Ensin mainittu kirjoitus synnytti vain pienen keskustelun. Kukaan ei sinänsä voi syyttää perustuslakia maku-soten kaatumisesta.  Kuitenkin monet asiantuntijat, viimeksi alivaltiosihteeri Päivi Nerg, ovat todenneet, että nykyinen perustuslaki mahdollistaa hyvin kapean solan, joka rajaa sote-uudistuksen luomista.

 

Olisi paikallaan, että tästä asiasta käytäisiin laaja ja syvällinen keskustelu. Perustuslaki suojaa yksilöä varsin vahvasti. Sen sijaan ns. yhteinen etu usein toteutuu heikommin.  Millainen tasapaino näiden välillä pitäisi olla? Tätä olisi paikallaan pohtia.

 

Kun kysymyksessä on pelkästään soten osalta noin 15-20 mrd euron vuotuisista rahavirroista, noin 200 000 työntekijästä ja meitä jokaista koskettavasta palvelujärjestelmästä, koskettaa uudistus jokaista monella tavalla.

 

Sote-uudistukselle löytyy sellainenkin malli, joka ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta silloin kaikki sille yleisesti halutut tavoitteet eivät toteudu.  Esim. kuntayhtymämallissa suora demokratia ei toteudu ja rahoituskin rasittaa kuntia, mikä saattaa johtaa ihmisten eriarvoisuuden edelleen kasvuun asuinpaikasta johtuen .

 

Eilinen kirjoitukseni pääministeri Juha Sipilän menettelystä hallituksensa eropäätöksen tekemisessä ja siitä seuranneesta tilanteesta maassa synnytti laajan keskustelun.  Tapahtui kuten toivoin.

 

En syyttänyt pääministeriä mistään.  Nostin vain muutamalla kysymyksellä esille ne näkökohdat, joita olisi syytä pohtia tulevaa varten.  Hallituksen ero ei ole mikään pikku asia.

 

Pääministeri ja tasavallan presidentti menettelivät niin kuin vakiintuneesti tapahtuu. Vain ajankohta viisi viikkoa ennen vaaleja oli erikoinen. Kysymykseni siitä, milloin hallituksen ero johtaa uusiin hallitusneuvotteluihin ja milloin voidaan menetellä kuten nyt tapahtui, jää vastausta vaille.

 

Jos maakunta-sote-uudistus olisi todettu kaatuneeksi silloin, kun perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa, olisiko menettely ollut sama.  Tosiasiassahan perustuslakivaliokunnan ehdot viimeistään osoittivat hankkeen epäonnistuvan.

 

On myös esitetty kysymys siitä, voiko hallituksen eroanomuksesta päätöksen tehdä pääministeri yksin. Nythän muut hallituspuolueet ilmoittivat olevansa asiasta eri mieltä. Tällaista menettelyä ei voine pitää erityisen demokraattisena.

 

Ymmärrän, että eduskuntavaalien läheisyys ja gallup-luvut polttavat eräiden puolueiden ja niiden kannattajien mieltä poikkeuksellisen kuumasti.  Tämä lienee vaikuttanut myös nähtyihin tapahtumiin.

 

Keskustelu on kuitenkin tärkeää. Esittämiini kysymyksiin ei ole tullut vastauksia. Tai on tullut täysin vastakkaisia.  Oikea taho perustuslain tulkitsijana on eduskunnan perustuslakivaliokunta.  En kuitenkaan aio olla aktiivinen sen suhteen.

 

Hyvin mielenkiintoinen on 12.3. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkosen koolle kutsuman eduskuntaryhmien edustajien neuvottelu.  Kaikkonen osoittaa kutsullaan todeksi sen, että asia ei ole lainkaan yksiselitteinen.

 

Kansanedustaja Paavo Väyrynen vaatii pääministerin eroilmoituksen perumista. Sitä en pidä tarpeellisena enkä tarkoituksenmukaisena.  Sen sijaan, kuten edellä kirjoitin, tulevaisuutta varten johtopäätösten tekeminen olisi paikallaan.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

On olemassa kahta eri laatua olevia perustuslakijärjestelmää.Toisessa suojellaan kansaa vallanpitäjiltä (esim Suomi),toinen järjestelmä suojelee vallanpitäjiä kansalta (Kiina,Saudi-Arabia).Kyse on joskus prosessista, missä punnitaan kenelle viimeinen sana kuuluu.Turkki on viimeisiä maaliin asti päässeitä.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Totta. Juuri noin on.

Meillä eräs ministeri puhui perustuslakitalebaneista. Kummankahan suojeluun sellaiset pyrkii? Hän ei tainnut kertoa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Toimi kun osaat soveltaa monen montaa asiaa käytäntöön. Kysympä onko nykysote perustulain yhdenvertaisuuden mukainen kun köyhän kunnan asukkaana
saatat joutuo pitkiin hoitojonoihin ja myös lääkäriin pääsyä pitää odottaa.
Taasen varakkaan kunnan asukkaana hoitoon pääsy on nopeaa ja lääkäriin pääsee nopeasti.
Oman lukunsa tuo tämä kuntien halu ulkoistaa vanhushoiva yksityisille nythän 295 kunnan päättäjät yksi kerrallaan tekevät ulkoistus-sopimuksia yli oman valtuustokautensa sitoen kuntalaiset 15 vuoden sopimuksiin kuten tuolla Länsipohjassa.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

On aivan selvää, että nykytila ei täytä perustuslain vaatimulsia. Sitä ei liene testattu.

Kun uutta lainsäädäntöä lupdaan, peristuslain mukaisuus selvitetään.vanhaa ei.

Joku heikon palvelun lunnan asukas voisi periaatteessa vaatia parempaa palvelua perustuslakiin vedoten. (Pl 106 ja 107 pykälät).

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Toimi Kankaaniemi, kirjoitat tuolla blogissasi, että "kuntayhtymämallissa suora demokratia ei toteudu"

Sen vuoksi kysyn, mikä estää valitsemasta sotepalvelukuntayhtymän toimielimen jäseniä vaaleilla, jotka pidettäisiin esim. kuntavaalien yhteydessä.
Näin toimimalla suora demokratia toteutuu. En tunne asiaa tarkemmin, mutta käsitykseni mukaan perustuslakivaliokunta ei ole lausunnoissaan sulkenut pois tuota edellä esittämääni mallia.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Jos kuntayhtymävaltuusto valittaisiin suoralla vaalilla, kunnat pitäisi vapauttaa kuntayhtymän rahoituksesta. Tämän jälkeen ei olisi enää kyse kuntayhtymästä, vaan alueiden itsehallinnosta. Se olisi iso muutos.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset