Toimin nasta! Asiaa

Sisäministeri torppaa turvapaikanhakijoiden pikakäännyttämisen

 

Lupasin tammikuussa tehdä kirjallisen kysymyksen hallitukselle siitä, olisiko Suomella ollut/olisiko edelleen oikeus käännyttää turvallisesta maasta (mm. Ruotsista) Suomeen pyrkineet/pyrkivät turvapaikan hakijat rajalta takaisin.

 

Sain vastauksen kysymyksiini. Alla on sisäministeri Kaj Mykkäsen, kok, vastaus.

 

Pääministeri Juha Sipilä, kesk, sanoi videohaastattelussa, joka löytyy Youtubesta, että Suomi olisi voinut käännyttää hakijat takaisin.  Sisäministeri Mykkänen on siis täysin päinvastaista mieltä.  Ex-kansanedustaja Mikko Kärnä, kesk, oli puolestaan asiasta samaa mieltä kuin ministeri Mykkänen.

 

Sisäministerin vastauksen kaksi viimeistä virkettä kertoo, että hallituksen mukaan Suomi ei voi asettaa mitään määrällistä rajaa, vaan kaikki  - jopa miljoonat -  kansainvälistä suojelua koskevat hakijat on otettava vastaan. Pitänee siis vastaisuudessa varautua suuriinkin joukkoihin ja siitä seuraaviin taloudellisiin ja muihin vaikutuksiin! 

 

Jokainen voi tehdä johtopäätökset. Olisiko syytä muuttaa sopimuksia ja lakia? Jospa kaikki puolueet nyt ottavat asiaan kantaa!

 

Tässä sisäministeri Kaj Mykkäsen vastaus.

 

 Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 569/2018 vp

 

 Vastaus kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta rajalta

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen/ps. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 569/2018 vp:

 

Olisiko Suomella ollut ja onko nykyisin oikeus käännyttää Ruotsista Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat rajalta takaisin Ruotsiin ja

onko Suomen otettava vastaan rajaton määrä turvallisesta maasta tulevia turvapaikanhakijoita, ja jos ei ole, mikä on tämä raja?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

EU:n vastuunmäärittämisasetuksen 604/2013 eli ns. Dublinasetuksen pääperiaate on, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa. Tämä valtio voi olla EU:n jäsenvaltio, tai asetusta soveltava Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein. Asetus ei aseta velvoitteita turvapaikanhakijalle itselleen (esimerkiksi velvoitetta jättää hakemus tietyssä valtiossa), vaan se velvoittaa määrittämään vastuuvaltion sen jälkeen kun hakemus on jätetty. Vastuuvaltio on velvollinen ottamaan henkilön vastaan tai takaisin ja käsittelemään hakemuksen.

 

Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittää se valtio, jossa ensimmäinen hakemus on jätetty. Jos henkilö esimerkiksi kulkee koko Euroopan läpi ja jättää ensimmäinen hakemuksen vasta Suomessa, vastuuvaltion määrittää Suomi. Vastuuperusteet ovat seuraavat ja niitä sovelletaan alla olevassa järjestyksessä.

 

  • valtio, jossa hakijalla on (tietyin edellytyksin) perheenjäseniä

  • valtio, joka on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan tai viisumin (voimassaoleva tai tietyn aikarajan sisällä umpeutunut)

  • valtio, jonka ulkorajan hakija on luvattomasti ylittänyt kolmannesta maasta käsin

  • jos viimeksi mainittu ei sovellu ja hakija on tullut jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai alueelle tulon olosuhteita ei pystytä selvittämään, valtio, jossa hän on oleskellut vähintään 5 kuukautta

  • jos hakija on asunut edellä mainitulla tavalla vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se valtio, jossa hän on viimeksi asunut

  • viisumivapaa maahantulo (ulkorajan yli)

 

Jos mikään edellä luetelluista vastuuperusteista ei sovellu, vastuussa on valtio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty. Jos hakija tämän jälkeen jättää hakemuksen jossain muussa valtiossa, on vastuuvaltion otettava hakija takaisin. Asetus sisältää myös erityissäännökset vastuuvaltion määrittämisestä silloin, kun hakija on yksintullut alaikäinen.

 

Vuonna 2015 Euroopassa kolmansien maiden kansalaisten oli mahdollista siirtyä hallitsemattomasti jäsenvaltioista toiseen. Henkilöitä ei aina rekisteröity mahdollisen luvattoman EU:n alueelle tulon yhteydessä, ja ensimmäinen hakemus jätettiin usein muussa kuin siinä valtiossa, johon henkilö ensimmäiseksi saapui. Tämän takia hakemuksen käsittelystä vastaavan valtion määrittäminen oli tuolloin hyvin vaikeaa. Yllä lueteltujen vastuuperusteiden mukaan ensimmäinen maa, jossa henkilö on rekisteröity ja/tai hakemus on jätetty, ei mitenkään automaattisesti ole hakemuksen käsittelystä vastuussa. Käytännössä näin usein on, koska mikään muu asetuksen vastuuperuste ei sovellu.

 

Pelkkä EU:n sisärajojen kautta tapahtuva kauttakulku ei myöskään tuo maalle vastuuta hakemuksen käsittelystä. Jos ulkomaalainen esimerkiksi kulkee koko Euroopan läpi, saapuu Ruotsista Suomeen ja jättää ensimmäisen hakemuksen vasta Suomessa, Suomi ei voi palauttaa häntä Ruotsiin ja tämä taas sitä edelliseen kauttakulkumaahan jne. Suomen velvollisuutena on ottaa hakemus vastaan ja määrittää sen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Jos mikään yllä lueteltu vastuuperuste ei sovellu, vastuu hakemuksen tutkimisesta on Suomella.

 

Suomen lainsäädäntö sekä Suomea sitovat kansainväliset ja EU-velvoitteet edellyttävät, että maamme viranomaisille esitetty turvapaikkahakemus tutkitaan. Euroopan unionissa turvapaikka-asioita koskee yhteinen politiikka ja yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, jonka on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan oltava Geneven yleissopimuksen mukaista.

 

Turvapaikkamenettelystä on säädetty EU:n niin sanotulla menettelydirektiivillä (Euroopan parlamentin ja neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2013 antama direktiivi 2013/32/EU), jonka mukaan jäsenvaltioiden on käsiteltävä jokaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön minkä tahansa jäsenvaltion alueella tai rajalla tai kauttakulkualueella tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus.

 

Tämä direktiiviin perustuva velvoite sisältyy myös ulkomaalaislakiin. Suomella on siten velvollisuus ottaa vastaan ja käsitellä sen alueella, rajalla, aluevesillä tai kauttakulkualueilla tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, riippumatta siitä, onko henkilö saapunut Suomeen Euroopan unionin ulko vai sisärajan ylittäen, ja mistä valtiosta käsin. Tämän velvollisuuden noudattamiselle ei myöskään voida asettaa mitään määrällistä rajaa.

 

Helsingissä 7.2.2019

 

Sisäministeri Kai Mykkänen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Katson tuon ministeri Mykkäsen antaman vastauksen osin ristiriitaiseksi.

Vastauksessa sanotaan; Pelkkä EU:n sisärajojen kautta tapahtuva kauttakulku ei myöskään tuo maalle vastuuta hakemuksen käsittelystä.

--Tuohan ei voi tarkoittaa muuta kuin, että Suomi ottaav vastaan sisärajan kautta ilman vapaan kulkuoikeuden ja asiamukaisia matkustusasiakirjoja tulevat vastaan vapaaehtoisesti (schengen sopimus).

Edelleen vastauksessa sanotaan; Jos ulkomaalainen esimerkiksi kulkee koko Euroopan läpi, saapuu Ruotsista Suomeen ja jättää ensimmäisen hakemuksen vasta Suomessa, Suomi ei voi palauttaa häntä Ruotsiin ja tämä taas sitä edelliseen kauttakulkumaahan jne.

--- Miten niin ei voi rajavalvonnalla estää schengen sopimuksen vastaisesti maahan Ruotsista tänne pyrkiviä turvapaikanhakijoita esim. Irakin, Afganistanin ja Somalian kansalaisia, sillä esimerkiksi näiden maiden kansalaisilta vaaditaan asianmukaiset matkustusasiakirjat (viisumi, voimassa oleva passi schengen alueella liikkumiseen?
https://um.fi/dokumentti/-/asset_publisher/KsMUNdY...
https://um.fi/dokumentti/-/asset_publisher/KsMUNdY...
https://um.fi/dokumentti/-/asset_publisher/KsMUNdY...

Tässä linkki mitä matkustusasiakirjoja vaaditaan kustakin maasta Suomeen matkustettaessa;
https://um.fi/viisumin-tarve-ja-suomen-hyvaksymat-...

Kaiken edellä kerrotun lisäksi UM kertoo nettisivullaan; "Vaikka et tarvitsisi viisumia Suomeen, tarvitset maahan tullessasi voimassaolevan passin tai muun Suomen hyväksymän matkustusasiakirjan. Sen on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta sen jälkeen, kun suunnittelet poistuvasi Schengen-alueelta.

Lisäksi passin tai muun matkustusasiakirjan pitää olla alle 10 vuotta vanha.

"jos viimeksi mainittu ei sovellu ja hakija on tullut jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai alueelle tulon olosuhteita ei pystytä selvittämään, valtio, jossa hän on oleskellut vähintään 5 kuukautta"

Onhan jokseenkin kummallista, ettei Suomessa ministeriö ja vastuullinen ministeri noudata esim. schengen sopimusta ja vapaan liikkuvuuden rajoituksia. No eipä tietenkään sitä voida toteuttaa jollei oteta käyttöön myös monen jäsenmaan jo käyttöön ottamaa sisärajavalvontaa. Tänne siis pääsee vastakin tulemaan ihan ilman minkään valtakunnan henkilöllisyyspapereitakin. Puhumattakaan siitä, että olisi kulkuoikeus. Kyllä maalaisjärki ainakin itselleni sanoo niin, että Ruotsin ollessa eu-jäsenmaa ja turvallinen sellainen, niin se on ennen Suomea velvollinen ottamaan tänne pyrkiviltä turvapaikkahakemus käsittelyyn tai sitten siirtämään sen maalle, jonka katsoo olevan siihen velvollinen. Suomi se ei ainakaan Ruotsin kautta pyrkiville ole muutoin kuin vapaaehtoisuuteen nojaten. Siis hallituksen halutessa vapaaehtoisesti Suomen veronmaksajille kustannuksia.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Olen huomannut, että kaikki tässä turvapaikkasirkuksessa perustuu tulijoiden puolelta vapaaehtoisuuteen, valtiolla on ainoastaan velvollisuuksia.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ristiriita on ilmeinen. Lieneekö tarkoituskin?

Suomen hallitus tulkitsee kv-sopimuksia ja EU-päätöksiä Suomen kansan etujen vastaisesti. Näinhän ministeri Mykkäsen vastaus osoittaa. Tätä myös punavihreä oppositio vaatii.

Muissa maissa rajatarkastuksia on pantu pystyyn, tulijoita on rajalta käännytetty ja se on myös tehonnut. Me olemme hyötyneet siitä, kun muissa maissa on meidän hallitusta viisaampia hallituksia.

Pääministeri Juha Sipilä totesi videohaastattelussa, että Suomi olisi voinut käännyttää pyrkijöitä rajalta turvalliseen Ruotsiin, mutta hänen hallituksensa toimi päinvastoin. Toisaalta hän "kutsui" turvapaikan hakijoita kotiinsa asumaan. Ota tästä selvää!

Vieraat ovat aina tervetulleita kotiini käymään, mutta asumaan ja ylläpidettäviksi asuntooni en heitä ole halukas ottamaan! Jotain rajaa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset