Toimin nasta! Asiaa

Tasan 32 vuotta sitten... eduskuntaan

 

Tasan 32 vuotta sitten oli maanantai 16.3.1987. Oli eduskuntavaalien toinen äänestyspäivä. Olin elämäni ensimmäisen kerran ehdokkaana yleisissä vaaleissa.  Puoleen yöhön mennessä selvisi, että keskisuomalaiset olivat antaneet 5121 ääntä. Se riitti kansanedustajan arvokkaaseen tehtävään.

 

Samoissa vaaleissa valituiksi tulivat myös nyt eduskunnasta luopuvat kansanedustajat Riitta Myller ja Seppo Kääriäinen sekä edelleen ehdokkaana oleva Jukka Gustafsson.  Ennen vuotta 1987 eduskunnassa olleista ehdolla nyt ovat kansanedustajat Erkki Tuomioja, Paavo Väyrynen, Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz. Näistä Myller, Tuomioja ja Väyrynen ovat olleet välillä muissa tehtävissä. Omalla kohdalla oli yksi nelivuotinen "vuorotteluvapaa".

 

Eduskuntatyö on muuttunut lähes täysin 32 vuoden aikana. Perustehtävät ovat säilyneet: lainsäädäntö, budjetti ja hallinnon valvonta. 

 

Suurimmat muutokset on tuonut Euroopan unionin jäsenyys ja tietotekniikan kehitys. Myös menetelytapoja on uudistettu. Puherajoitussopimus ja äänestysten sijoittaminen istuntojen alkuun ovat suuria muutoksia. Aiempina aikoina äänestyksiä oli milloin sattui, yöisinkin, jolloin istuntoja oli usein. Nyt yöistuntoja ei juurikaan ole. Istunnot ovat lyhyitä. 

 

Suurin ongelma nykyisin on syvällisten keskustelujen puute. Puheenvuorot ovat lyhyitä ja pinnallisia. Suurista ja monialaisista asiooista pitää sanoa mielipiteensä minuutissa tai enintään viidessä. Uusi puheenvuoro on mahdollinen, mutta se katkaisee ajatukset. Tätä menettelyä on syytä jatkossa pohtia.

 

Valiokuntatyö on säilynyt lähes ennallaan. Valiokuntien määrä ja vastuujako on uusiutunut. Valiokuntaneuvoksia on aiempaa enemmän. Valiiokuntatyötäkin on syytä arvioida ja kehittää, mutta perusta on kelvollinen.

 

Lisärakennus eli Pikkuparlamentti valmistui vuosituhannen vaihteen jälkeen. Se muutti työoloja merkittävästi. Sen myötä 200 edustajan joukko jakautui kahteen rakennukseen. Tilat olivat tarpeen, mutta tutustuminen työkavereihin heikkeni. 

 

Avustajajärjetelmä luotiin myös vuosituhannen vaihtee aikoihin. Se ei vieläkään vastaa tarkoitustaan. Tosin eri edutajat tarvitsevat ja käyttävät avustajaansa hyvin eri tavoin.  Se riippuu sekä edustajan omista kyvyistä että avustajan tasosta. 

 

Pian valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Uusia tullee noin 80.  Heillä menee lähes koko kausi opetteluun talon tavoille, ihmisiin, järjestelmiin, kulkuun sokkeloissa ja verkostoitumiseen.

 

Meille kokeneimmille, jos valituksi tulemme, kaikki on tuttua. Siksi vaikuttamismahdollisuudetkin ovat aivan toista luokkaa.  Edessä onkin varsin isoja haasteita niin taloudessa kuin muissakin asioissa. 

 

Isänmaan asialle parhaat voimat kautta maan.  Se olkoon tavoite!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Istuntokausille pitäisi ehdottomasi laittaa esim kahden kauden sääntö. Torstaisin kun seuraan teeveestä kyselytunteja, niin kyllä siellä pitkään olleet istuskelevat "unten mailla".
Esim Kauko JUhantalo esimerkki parhaasta päästä. Katsoin Tuomiojan tekemisiä tältä vaalikaudelta, niin taisi olla että on käyttänyt kuusi puheenvuoroa.
Useamman kauden talossa olleille on tullut suojatyöpaikka.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kahden kauden rajaus johtaisi kokemattomien valtaan. Kokeneet virkamiehet, "Helsingin herrat", pyörittäisivät koneistoa oman mielensä mukaan.

Kansa päättää, ketkä (ja kuinka pitkään) eduskunnassa ovat päätöksiä tekemässä. Näin on hyvä!

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Otan tässä urakaksi selvitystyön, kuinka toiminta-aktiivisuus eri mittareilla mitattuna hiipuu, jos on jo esim kolmatta kautta eduskunnassa. Aloitteet, puheet jne niistä se selviää kiistatta mikä vaikutus vuosien karttuessa on aktiivisuuteen.
Kyllä neljässä vuodessa oppii talon tavat, tai jos ei opi, niin on silloin väärässä paikassa.
On selvää, että uusi veri tuo pirteyttä oli mikä toiminta tahansa kyseessä.
Mutta perästä kuuluu, sanoi torventekijä.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Aloitteitten ja puheenvuorojen määrä ei korreloi mitenkään vaikutusvaltaan eikä edes osaamiseen. Usein, ei toki aina, se, joka tietää vähiten, puhuu eniten ja joskus päinvastoin.

Moniin kysymyksiin saa helposti vastauksen kysymällä suoraan ministeriltä tai tämän avustajalta tai soittamalla ministeriön virkamiehelle.

Aloitteista noin 90% hylätään tai jää asiasisällön osalta käsittelemättä.

Kokenut edustaja tietää, mikä on tehokain vaikuttamistapa. Se muuten on siinä vaiheessa, kun asiaa ministeriössä valmistellaan. Eduskuntavaihe on liki aina liian myöhäinen.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"Kokenut edustaja tietää, mikä on tehokain vaikuttamistapa. Se muuten on siinä vaiheessa, kun asiaa ministeriössä valmistellaan. "

No minulla ei ole muuta vaihtoehtoa vaikutamisessa kuin äänestää kerran per 4 vuotta. Mutta tosiaankin tärkein vaihe on kun lait kirjoitetaan paperille. Mutta kutka ja ketkä nuo lait kirjoittavat ja keidenkä nuoteilla. Vähintäänkin 99% lainsäädännöstä tulee hyväksytyiksi niin, että te ette tiedä niiden sisällöstä yhtään mitään. Mutta siellä vaan viisaina lakeja olette hyväksymässä ja vieläpä hyvällä palkalla.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ministeriön virkamiehet kirjoittavat ministerin poliittisessa ohjauksessa.

Jokainen lakiesitys ja budjettiesitys avataan tarkoin valiokunnassa. Jokaisesta kirjoitetaan tarkka mietintö.

Oletetaan, että jokainen edustaja ja avutaja osaa lukea. Ja viitsii myös lukea. Mikään ei mene kevyesti läpi.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Mitkä ovat tärkeimmät, hlökohtaiset poliittiset-ja yhteiskunnalliset saavutuksesi ja onko ollut mitään eroa niissä ja tavoitteissasi-ajoitpa sitten niitä KD:ssa, tai PS:ssä...?
( Olisiko sex-textailuista tullut KD:ssä "ongelmia", kuten Ikelle kokoomuksessa?)

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Olen joskus listannut asioita, joissa olen ollut ratkaisijan asemassa. Lista on pitkä. En lähde sitä tänne kirjoittamaan.

Pääosin on niin, että yksin kukaan ei vallankumousta tee.

Puolueen vaihto perustui EU-politiikkaan. Olen vahvasti liittovaltiokehitystä vastaan. Ps hyväksyy samat arvot ja tavoitteet kuin minulla on.

Täydellistä puoluetta ei ole.
Täydellistä ihmistäkään ei ole, en ainakaan minä. Sitä en tiedä, miten virheisiin eri puolueissa suhtaudutaan. Jokaisessa puolueessa on tosikoita ja myös niitä, jotka ymmärtävät huumoria. Itse viljelen huumoria. Jotkut tykkäävät, jotkut tuomitsevat. Sellaista elämä on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset