*

Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Vaihtoehtobudjetit saatiin - kiitos Ps ja Keskusta!

Oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja Keskusta tekivät vaihtoehtobudjetit. Olen käynyt ne läpi siltä osin kuin ne netistä löytyvät.

Ps:n esitys yllätti. Se on laaja ja perusteellinen, 32 sivua. Keskustalta löytyi vain muutama liuska tekstiä ja 3 x 365 miljoonaa euroa eli vain suuria könttäsummia.

Uutta velkaa Ps ottaisi saman määrän kuin hallitus (noin 7 mrd euroa), Keskusta 365 miljoonaa vähemmän. Keskusta on unohtanut, että ensi vuosi on karkausvuosi!

Verotuksen osalta molempien perussuunta on sama. Tuloverokevennyksiä pienituloisille, lisää taakkaa hyvätuloisille. Sen luulisi kelpaavan myös hallituksen vasemmistopuolueille! Mielenkiintoista on se, että Keskusta on nyt perumassa vuosi sitten läpi ajamiaan energiaveron rajuja kiristyksiä, - 204 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroa Keskusta kiristäisi, Ps ajaa mm. "Wahlroos-veroa".

Ps esittää menolisäyksiä tarkoin kohdennettuina rahoittamalla ne joko uusilla verotuloilla tai budjetin sisäisinä siirtoina.

Esimerkiksi Keski-Suomen polttavimmat kohteet, joihin hallitus ei lupaa rahoitusta, saisivat Ps:lta rahaa, Keskustalta rahoitusta ei löydy tai ainakin se jää pimentoon. Näitä ovat Keuruun varuskunta (puolustusmenot), valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen (väylähankkeet) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keskustan kansanedustajat ovat kirjoittaneet syksyn aikana näistä lukuisia lehtikirjoituksia, mutta missä ovat rahat ja teot, kun eivät löydy puolueen vaihtoehtobudjetista?

Kuntien talousahdinkoon Ps vastaa jättämällä hallituksen rajut 631 miljoonan euron leikkaukset tekemättä, Keskusta iskisi kuntiin 266 miljoonan euron leikkauksella mikä on 365 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen leikkaus.

On todettava, että edellisen pääministeripuolueen vaihtoehtobudjetti on ylimalkainen. Informatiivisuus puuttuu. Vaikka siinä lainataan puoluetta lähellä olevan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tilastoa, jäävät vaihtoehdot pimentoon. Sen sijaan Ps uutena suurpuolueena on tehnyt yllättävän huolellista työtä, josta selviää todellinen yksilöity vaihtoehto.

Erinomaista on se, että kumpikaan puolue ei rakenna vaihtoehtoaan virtuaaliverotulojen varaan kuten Sdp teki oppositioaikanaan. Ehkäpä Keskustan lupaus 20 000 uudesta työpaikasta on tässä talouskriisitilanteessa virtuaalista. Näistä 8 000 tulisi kuntiin, joiden taloudesta puolue kuitenkin leikkaisi. Ps ei latele tällaisia tarkkoja lukuja.

Kiitos molemmille oppositiopuolueille sekä puhemies Heinäluomalle, joka mahdollisti vaihtoehtojen asianmukaisen lähetekeskustelun eduskunnassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kiitoksia Toimi hyvästä ja asiallisesta kirjoituksesta. On mukava lueskella politiikan ammattimiesten kirjoituksia - ihan oikeista asioista.

Oikeita tietoja meille plokkaajille lisää!

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kiitos!

Nyt teen irtioton tästä eurolandiasta ja tarkkailen pari viikkoa maailman menoa kaukaa hymyn maasta!

Kommentointi tuskin onnistuu. Moni asia voi olla eri tavalla, kun palailen.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tämän Suomen sisäisen veroparatiisin purkamisehdotusta ei media jostain syy halua nostaa esille. Oisko syynä se,että mediatalojenkin isoissa omistajissa on verovapaita säätiöitä?

(lainaus alkaa)

Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29–45 miljoonaa euroa vuosina 2004–05. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12–15 miljardia euroa.5

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta,että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä.6 Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi esimerkiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, esimerkiksi 15 %.Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei esimerkiksi haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muualta kuin pääomatuloista.

5 Ks. Säätiöiden valtiontuki ja valvonta, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 210/2010.

6 Esimerkiksi vuonna 2001 Suomen varakkaimpien säätiöiden "top 10" oli seuraava: Svenska Kulturfonden, Sigrid Juselius Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto, Stiftelsen för Åbo Akademi, Tampereen Vuokratalosäätiö (VTS-kodit), Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Brita Maria Renlunds Minne, Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f., Emil Aaltosen Säätiö sekä Föreningen Konstsamfundet r.f. Näiden varallisuus oli noin 100–830 miljoonaa euroa. Ks. Manninen, Maarit (2005), Säätiöt Suomessa, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Julkaisuja 7/2005, s. 40.

(lainaus loppuu)

Reijo Tossavainen

Vaihtoehtobudjetin teko ja sen käsittely eduskunnassa oli kaikin puolin positiivinen kokemus. Se myönnettiin myös useissa hallituspuolueita edustavien edustajien puheissa.

Vuoden verran voi pohtia kokemuksia ja jatkaa käytäntöä...

Toimituksen poiminnat