Iloa, eloa ja älyä! Kansamme parhaaksi!

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomalainen työelämä

Kun pääministeristä tulee siivooja

Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?

Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä. 

Johdonmukaisuutta à la Sipilän hallitus: tee pätkätöitä ja perusta perhe!

Hallitus on suuressa viisaudessaan nähnyt, ettei suomalainen työelämä ole vielä tarpeeksi epävarmaa. Sipilän posse päättikin lyödä pöytään parit innovatiiviset huononnukset, jotka lisäävät työmarkkinoiden dynamiikkaa, tai jotain sellaista. Huononnukset kohdistetaan erityisesti nuoriin aikuisiin, joiden heikko asema työmarkkinoilla onkin kätevä institutionalisoida lainsäädännöllisesti.

Sukupolvien välinen kuilu suomalaisessa työelämässä (“ennen oli miehet rautaa”)

Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että ns. babyboomerit, 1940-50-luvuilla syntyneet ovat työllistyneet hyvin koko elämänsä ajan. Vastakkaisesti taas sitten, että seuraavia sukupolvia, jolloinkin 80-90-luvuilla syntyneitä ja siitä eteenpäin, ei ole työllistynyt niin hyvin.

Nuoremmilla on lyhyempiä työsuhteita, ja heidän keskuudessaan puhutaan myös syrjäytymisestä. Mitä oikein onkaan tapahtunut?

Naistenpäivä ja lastentekotalkoot

Huomenna on Naistenpäivä. Meillä naisilla on suurin vastuu ja päätösvalta siitä, kuinka paljon lapsia syntyy. Miksi me naiset synnytämme lapsia yhä myöhemmin, yhä vähemmän tai emme lainkaan?

Eduskunnassa käsiteltiin tänään lapsiasianvaltuutetun kertomusta. Siinä esitettiin paljon hyviä ja tärkeitä asioita, jotka meidän on otettava vakavasti.

Mikään puolue tai kukaan kansanedustaja ei halua ainakaan tunnustaa tehneensä mitään päätöstä, joka heikentää lasten tilannetta.

Hienoa että lakkoillaan

Ammattiyhdistysliike ampuu hiirtä norsupyssyllä ja elinkeinoelämä kuvaa päivän lakon aiheuttamia ongelmia norsuksi. Kun joku alkaa osoittaa mieltään, puheet muuttuvat helposti koviksi. Lakkohan on yksi tapa riidellä ja silloin kun siirrytään riitelemisen tilaan, tunteitakin roiskahtelee. 

Seuraava sukupolvi on entistä vähä-älyisempi

Ei ole vain löysä heitto, että suomalaisista on tullut vähemmän älykkäitä ja meistä on tulossa kovaa vauhtia myös vähemmän koulutettuja. 

Alkuvuodesta julkaistu älykkyystutkija James R. Flynnin viimeisin tutkimus osoitti jälleen, että suomalaisten älykkyys on ollut laskussa jo 90 -luvulta alkaen. Samaa viestiä vahvistavat puolustusvoimissa varusmiehille tehtävät lähtötason testit.

Julkisen sektorin on alennettava työpaikkojensa koulutusvaatimuksia

Työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ollut pinnalla pitkään. Asiantuntija- ja selvitysryhmät ovat monesti julkilausuneet, että Suomessa pitäisi siirtyä ulkomailla yleisesti käytettyyn malliin, jossa työelämään siirrytään jo kandidaattitutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutus lähemmäksi työelämää järkeistämällä harjoittelukulttuuria

Koulutuskeskustelussa kyräillään jatkuvasti siitä, miten opinnot saataisiin vastaamaan työelämän tarpeita. On seksikästä sanoa, että vain asenne ratkaisee, mutta eiköhän se ole kokemus joka lopulta rekrytointinälkäpelin ratkaiseeKokemusten keräämisen mahdollistamista on helpotettava. Koulutussopimuksen käyttöönotto toivottavasti mullistaa ammattikoulukentän parempaan suuntaan, mutta mitä meidän pitäisi tehdä korkeakoulusektorin kanssa?

Terve järki ja oikeudenmukaisuus

Ollakseen viisas käytännössä ei tarvitse olla loistavan älykäs, ja myöskään loistava älykkyys ei automaattisesti tuo mukanaan käytännön viisautta. Ilman tuota viisautta saadaan lähinnä vahinkoa aikaan. Käytännön viisaus on kenties outo termi, - maalaisjärjestä perinteisesti puhutaan Suomessa, mutta tuo käsite alkaa olla jo hitusen vieras tai vanhentunut. Kenties terve järki on paras termi. Talous ja politiikka monesti unohtavat tuon terveen järjen, mieluummin tukeudutaan sääntöihin ja kannustimiin kuin ihmisten haluun ja viisauteen tehdä asioita oikein.

Raha ei ole ainoa kannustin - vaikka toki yksi

Nobelistimme Bengt Holmström on todennut, että hänen ollessaan Nokian hallituksessa vuosina 1999–2012 johdon palkkiot menivät kohtuullisista täysin kammottaviksi.

Laajentaisin keskustelua pelkästään yritysjohtajien kannustimista työelämän ja yhteiskunnan kannustimiin yleensäkin.

MITÄ TYÖELÄMÄÄN TULEE...

Eivätkö rahan lisäksi kannustimia ole:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä