Toimin nasta! Asiaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Puolustusvoimat

Hävittäjien käyttökelpoisuus ilmataisteluissa

 

Turun Sanomissa ja Hesarissa on korkea-arvoisilta evp upseereilta hyvin ristiriitaisia kirjoituksia.

Eilisissä Turun Sanomissa (2.3.2019) everstiluutnantti evp Tuomo Hirvonen kirjoittaa, että

"Sotahistorian tuntema viimeisin ilmataistelu hävittäjä hävittäjää vastaan käytiin 1983"

Hänen mukaansa kumpikin lentäjä laukaisee ohjuksensa lähes yhtä aikaa. Ohjuksen pystyy harvoin eksyttämään, jolloin koneet tuhoutuvat.

En nyt mene enempää hänen kirjoituksensa yksityiskohtiin, mutta ihan loogiseltahan tuo kuulostaa.

Uusi asejärjestelmä Suomelle

Suomen olisi nyt kannattavaa panostaa droneilla toteutettuun asejärjestelmään, joka on tyyppiä: "Beelzebub", ´Kärpästen Herra´.

Siinä pyrittään luomaan asejärjestelmä, jossa on paljon pieniä ja mutta erittäin edullisia omatoimisia aseita, joilla kaikilla kuitenkin on yhteinen "tahto". Kuin valtava kärpäsparvi, jossa kaikilla on sama tehtävä. Dronet voivat käyttötavasta riippuen liikkua niin ilmassa, maalla kuin vedessäkin.

Hirvonen on väärässä – ja valehtelee

Everstiluutnantti evp. Tuomo Hirvonen kirjoitti Savon Sanomissa 17.2.2019 julkaistussa mielipidekirjoituksessa täyttä soopaa. Keskityn vain räikeimpiin valheisiin ja vääriin väittämiin.

Ryöstö - voisimmeko kuitenkin miettiä puolustusta ?

Anteeksi. Ryöstö on vahva sana. Se viittaa rikoslain määrittelemään vakavaan rikokseen. Sitä en tarkoita. Tarkoitan tunnetta ja laillista tekoa, jonka kohteeksi pelkään joutuvani – ihan samoin kuin kaikki suomalaiset. Meiltä ollaan viemässä hurja määrä rahaa heppoisin perustein – perusteena vain fantasia, jota ei edes tohdita sanoa suoraan. Tarkoitan Suomen kenraalien halua ostaa 64 monitoimihävittäjää, jotka kenraalien mielikuvissa suojaavat meidät Venäjän hyökkäykseltä. Mielikuva on järisyttävän kallis.

 

Hävittäjähankinta - ei ole Nato kysymys?

Hävittäjähankinta - ei ole Nato kysymys?

( Lentäjien turvallisuus tärkeää, hävittäjien ” mersu” valittava)

 

Sähköautolla sänkipellolle - syrjäseutujen yksityisautoilun tulevaisuus

Vuonna 2030 Suomen henkilöautokannan tulisi koostua osin sähköautoista. Se, kuinka suurelta osin, riippuu tosin täysin siitä, keneltä kysytään. Lennokkaimmissa skenaarioissa on väläytelty yli 700 000 sähköauton lauttaa. Maltillinen puolikaskin tuosta on mittava lisäys nykytilanteeseen. Vaikka suuruusluokka on vielä tuntematon, varmaa on, että seuraavan 10-12 vuoden ajanjaksolla bensiini ja diesel käyttövoimina tulevat tekemään tilaa sähköautoille ja sähköhybrideille.

Hävittäjähankinta on monitahoinen ja iso asia

 

Ahon hallitus päätti 6.5.1992 hankkia Suomelle kolme laivuetta F/A 18 Hornet-hävittäjiä. Muistan hyvin tuon valtioneuvoston istunnon. Meille ministereille jaettiin paksu nippu esittelyasiakirjoja. Vaihtoehdot esiteltiin ministeriön virkamiesten toimesta. Käytiin normaali keskustelu. Päätösehdotus lopulta hyväksyttiin yksimielisesti.  Nykyrahassa hinta olisi runsaat kaksi miljardia euroa.

 

Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteet eivät kuulu vapaaehtoisiin harjoituksiin

Laki ei ole niin kuin se luetaan, vaan niin kuin se kirjoitetaan. Kirjoitettu laki koskee myös Puolustusvoimia eikä Puolustusvoimia koske vain Puolustusvoimien itsensä lukema laki. 

Puolustusvoimat on hierarkkinen organisaatio, jossa kaikesta viime kädessä vastaa Puolustusvoimien komentaja. Hierarkkisessa linjaorganisaatiomallissa vastuu kerääntyy kohti huippua. Alaiselle riittää, että noudattaa esimiehen käskyä.

Koko maan puolustaminen vaatii nykymäärän hävittäjiä

Julkisuuteen nousi yllättäen keskustelu Suomeen hankittavien hävittäjien määrästä. Itse olen saanut toimia pian jo kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa ja neljä vuotta myös ulkoasiainvaliokunnassa ja tätä kautta olen saanut seurata ns. HX-hanketta alusta lähtien ja varsin läheltäkin. Olemme käyneet hanketta läpi niin sotilaallisen toimintaympäristön nykytilan, Puolustusvoimien tehtävien ja Ilmavoimien toimintamallien sekä puolustukselle varattujen resurssien näkökulmasta.

Määritteleekö Pariisin rauhansopimus yhä Hornetien korvaajien määrän?

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu Suomen ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjäkoneiden määrästä. Poliittiseen historiaan perehtyneenä kiinnitin huomiota, että debatissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että puolustusvoimien toivoma noin 60 koneen luku juontaa itseasiassa Suomen syyskuussa 1990 irtisanoman Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä