Ukraina http://vilenin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132719/all Mon, 29 Apr 2019 20:27:46 +0300 fi Krimiläisaktivistin tuomiota pidetään poliittisena http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena <p>Huhtikuun 19. päivänä Jevgeni Karakašev tuomittiin Rostovissa kuudeksi vuodeksi vankilaan syytettynä &rdquo;kiihottamisesta terrorismiin&rdquo;. Tuomio tuli Facebookia vastaavassa venäläisessä sosiaalisessa mediassa, Vkontaktessa jaetusta vanhasta videosta, jossa &rdquo;Primorjen partisaanit&rdquo; selittivät toimintaansa.</p><p>Tämä virkavallan kaltoin kohtelema kuuden nuoren ryhmä julisti vuonna 2010 lyhyeksi jääneen sissisodan Venäjän kaukoidässä. Syyte tuli myös viesteistä chatissa, jossa oli 25 osanottajaa.</p><p>Karakašev on kotoisin Krimin Jevpatorijasta, jonka Venäjä valloitti keväällä 2014. Karakašev on anarkisti, ja hän on osallistunut kampanjaan läheisen suolajärven suojelemiseksi. Kampanjan yhteydessä Jevpatorijan kaupunginjohtajaa Andrei Filonovia vastaan saatiin nostettua syytteet laittomista maakaupoista.</p><p>Lisäksi Karakašev on toiminut Krimillä vangittujen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin ja anarkisti Aleksandr Koltšenkon puolesta. Nämä tuomittiin 20 ja 10 vuodeksi vankeuteen Krimin venäläismiehityksen vastustamisesta. Sentsov on tunnetuimpia Venäjän vangitsemia krimiläisiä. Hänen puolestaan ovat vedonneet Aki Kaurismäki ja lukuisat muut elokuvaohjaajat.<br /><br /><em>(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena</a>)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhtikuun 19. päivänä Jevgeni Karakašev tuomittiin Rostovissa kuudeksi vuodeksi vankilaan syytettynä ”kiihottamisesta terrorismiin”. Tuomio tuli Facebookia vastaavassa venäläisessä sosiaalisessa mediassa, Vkontaktessa jaetusta vanhasta videosta, jossa ”Primorjen partisaanit” selittivät toimintaansa.

Tämä virkavallan kaltoin kohtelema kuuden nuoren ryhmä julisti vuonna 2010 lyhyeksi jääneen sissisodan Venäjän kaukoidässä. Syyte tuli myös viesteistä chatissa, jossa oli 25 osanottajaa.

Karakašev on kotoisin Krimin Jevpatorijasta, jonka Venäjä valloitti keväällä 2014. Karakašev on anarkisti, ja hän on osallistunut kampanjaan läheisen suolajärven suojelemiseksi. Kampanjan yhteydessä Jevpatorijan kaupunginjohtajaa Andrei Filonovia vastaan saatiin nostettua syytteet laittomista maakaupoista.

Lisäksi Karakašev on toiminut Krimillä vangittujen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin ja anarkisti Aleksandr Koltšenkon puolesta. Nämä tuomittiin 20 ja 10 vuodeksi vankeuteen Krimin venäläismiehityksen vastustamisesta. Sentsov on tunnetuimpia Venäjän vangitsemia krimiläisiä. Hänen puolestaan ovat vedonneet Aki Kaurismäki ja lukuisat muut elokuvaohjaajat.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena)

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena#comments Ihmisoikeudet Ukraina Venäjä Mon, 29 Apr 2019 17:27:46 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena
Venäjä alkaa myöntämään passeja Luhanskin ja Donbassin alueiden asukaille http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli tämä päätös vahvistuu todeksi, on tämä todellakin mielenkiintoinen peliliike Venäjältä. Tämä on selvä signaali siitä että Venäjä haluaa noudattaaa hajoita ja hallitse politiikkaa Ukrainan suuntaan. Syrjäytetty presidentti Janukovits&nbsp;aikoo palata Ukrainaan heti kun uusi presidentti on vannonut virkavalansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeus matkustaa on kaikilla kansailasilla ja tätä oikeutta ei ole ollut kapinnalisalueiden kansalaisilla. Mutta passien myöntämisen jälkeen Venäjä saa lisää kansalaisia ja siten myös muodollisen oikeutuksen siviilien &quot;puolustamiseen&quot; Ukrainan valtion alueella.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://kremlin.ru/acts/news/60358">http://kremlin.ru/acts/news/60358</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Mikäli tämä päätös vahvistuu todeksi, on tämä todellakin mielenkiintoinen peliliike Venäjältä. Tämä on selvä signaali siitä että Venäjä haluaa noudattaaa hajoita ja hallitse politiikkaa Ukrainan suuntaan. Syrjäytetty presidentti Janukovits aikoo palata Ukrainaan heti kun uusi presidentti on vannonut virkavalansa.

 

Oikeus matkustaa on kaikilla kansailasilla ja tätä oikeutta ei ole ollut kapinnalisalueiden kansalaisilla. Mutta passien myöntämisen jälkeen Venäjä saa lisää kansalaisia ja siten myös muodollisen oikeutuksen siviilien "puolustamiseen" Ukrainan valtion alueella.

 

http://kremlin.ru/acts/news/60358

 

]]>
17 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille#comments Sisällisota Ukraina Venäjä Wed, 24 Apr 2019 14:16:24 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille
Google kumartaa Venäjän markkinoita - viis kansainvälisestä laista http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270889-google-kumartaa-venajan-markkinoita-viis-kansainvalisesta-laista <p>Googlen Venäjällä ylläpitämissä karttatiedoissa Krim näytetään osana Venäjää.</p><p>Google sanoo &quot;kunnioittavansa Venäjän lakeja&quot;. Siksi se sanoo muuttaneensa karttanäkymäänsä niin, ettei Krim enää ole osa Ukrainaa.</p><p>Näin kertovat Interfax ja Tass. Venäjän perustuslaki tuomitsee valtakunnan rajojen esittämisen väärässä muodossa separatistiseksi toiminnaksi ja esittäjän ulkomaiseksi agentiksi.</p><p>Tapahtunut näyttää osoittavan, että maailman suurimpiin megakomplekseihin kuuluva Google pyllistää mieluummin kansainväliselle laille, joka määrittää valtioiden viralliset olemassaolevat rajat, kuin asettuu alttiiksi Venäjän mahdollisille toimille, jotka voisivat rajoittaa tai uhata sen liiketoimintaa maassa.</p><p>Ks.: <a href="https://meduza.io/en/news/2019/03/05/google-maps-corrects-bug-that-marked-crimea-as-ukrainian-for-russian-users">https://meduza.io/en/news/2019/03/05/google-maps-corrects-bug-that-marked-crimea-as-ukrainian-for-russian-users</a></p><p>​</p><p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Googlen Venäjällä ylläpitämissä karttatiedoissa Krim näytetään osana Venäjää.

Google sanoo "kunnioittavansa Venäjän lakeja". Siksi se sanoo muuttaneensa karttanäkymäänsä niin, ettei Krim enää ole osa Ukrainaa.

Näin kertovat Interfax ja Tass. Venäjän perustuslaki tuomitsee valtakunnan rajojen esittämisen väärässä muodossa separatistiseksi toiminnaksi ja esittäjän ulkomaiseksi agentiksi.

Tapahtunut näyttää osoittavan, että maailman suurimpiin megakomplekseihin kuuluva Google pyllistää mieluummin kansainväliselle laille, joka määrittää valtioiden viralliset olemassaolevat rajat, kuin asettuu alttiiksi Venäjän mahdollisille toimille, jotka voisivat rajoittaa tai uhata sen liiketoimintaa maassa.

Ks.: https://meduza.io/en/news/2019/03/05/google-maps-corrects-bug-that-marked-crimea-as-ukrainian-for-russian-users

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270889-google-kumartaa-venajan-markkinoita-viis-kansainvalisesta-laista#comments Google Google maps Krim Ukraina Venäjä Wed, 06 Mar 2019 13:53:35 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270889-google-kumartaa-venajan-markkinoita-viis-kansainvalisesta-laista
"Malliesimerkki Venäjän häikäilemättömästä valtapolitiikasta" http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270815-malliesimerkki-venajan-haikailemattomasta-valtapolitiikasta <p><strong>Iltasanomat :</strong> &quot;Krimin valtaus viisi vuotta sitten oli malliesimerkki Venäjän häikäilemättömästä valtapolitiikasta. IS:n toimittaja Jouko Juonala oli paikalla seuraamassa, kuinka se tehtiin. &quot; <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006023692.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006023692.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006023692.html</a><br /><br /><br /><strong>Ilta-Sanomien julkaisujen luotettavuus</strong></p> <p>&quot;<em>Ilta-Sanomat ei vastaa sivujen sisällöstä, oikeellisuudesta, täsmällisyydestä tai luotettavuudesta eikä tietojen käytön välittömästi tai välillisesti aiheuttamista vahingoista.</em>&quot;</p> <p>Lähde : <a href="https://www.is.fi/info/art-2000000000031.html" target="_blank">Ilta-Sanomien käyttöehdot</a></p> <p><br />&nbsp;</p> <p>Ruotsin Maahanmuuttovirasto kehitti 1980 luvulla reformointiprosessin joka on suuntautunut maiden joilla on raja Venäjän kanssa sisäiseen vaikuttamiseen ja Euroopan Unioniin liittämiseen. Söderköpings process nimellä tunnettu reformointiohjelma käynnistettiin virallisesti vuonna 2001 Ruotsin ollessa Euroopan Unionin puheenjohtajamaa. Sillä ei ollut keskitettyä hallintoelintä. Vuonna 2007 kaikki asiat käsiteltiin vuosikokouksissa, työkokouksissa tai ryhmätapaamisissa.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Söderköpings process vietiin Euroopan Unioniin 2008 Ruotsin ja Puolan toimesta; Carl Bildt (Ruotsi) ja Radoslaw Sikorski (Puola). Se nimettiin uudelleen 2009 Östliga Partnerskapet joka tunnetaan Euroopan Unionissa Eastern Partnership (EaP) -nimellä.<br />&nbsp;<br />&nbsp;</p> <p>Dokumentaatioissa mainitut sen aikaiset reformaation kohdemaat ovat <em>Eesti, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Valkovenäjä, Ukraina, Armenia, Azerbaijan ja Georgia</em>. Ruotsin hallituksen dokumentaatiosta käy ilmi että myös <em>Länsi- ja Itä-Balkanin maat</em> kuten esimerkiksi <em>Kreikka ja Turkki</em> ovat reformoinnin kohdemaita, sekä maita Välimeren etelärannikolla - Pohjois-Afrikassa. Listalla reformaation kohdemaihin kuuluu NATO -maita, joka tietenkin aiheuttaa kitkaa Euroopan Unionin ja NATOn välillä.<br />&nbsp;</p> <p><br />Huomioi listalla kaikki maat joissa on ollut tai on levottomuuksia samalla tavalla niin kuin Ukrainassa oli ennen sisällissotaa. Jugoslavian kriisillä 1990 -luvun alkupuoliskolla Länsi Balkanilla, on samankaltai-<br />nen tapahtumaketju kuin Ukrainan kriisillä. Myös Gerogian kriisinä tunnetut levottomuudet johtuivat Östliga partnerskapet reformaatioprosessin vaikutuksesta maan sisäisiin asioihin. Kriisien syy on Euroopan Unionin laajeneminen itään päin ja millä menetelmillä sitä laajennetaan. Ei siitä että &quot;<em>Venäjä hyökkäsi Georgiaan</em>&quot; tai &quot;<em>Venäjä hyökkäsi Ukrainaan</em>&quot; tai &quot;<em>Venäjä hyökkää naapurimaihin</em>&quot; tai &quot;<em>Venäjä hyökkää Suomeen milloin tahansa</em>&quot; viitaten edellisiin.<br /><br />&nbsp;</p> <p>Alunperin Ruotsin Maahanmuuttovirastossa kehitettyyn prosessiin kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että kriisin sattuessa reformaation kohdemaassa Itä-Euroopassa, pakolaiset otetaan vastaan eri Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa. Kulttuurillisesti, poliittisesti, uskonnollisesti, ja niin edelleen Euroopan maat ovat suhteellisen lähellä toisiaan joten se ei olisi ongelma.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Mitä ei kyetty ottamaan huomioon on Lähi-Idän ja Afrikan levottomuudet ja niistä johtuva tunnettu valtava pakolaisvirta ja &quot;pakolaisvirta&quot; Eurooppaan Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta - joka johti nykyiseen pakolaiskriisiin. Lähi-Idän ja Afrikan kulttuuri, politiikka sekä uskonnot poikkeavat huomattavasti tyypillisesti Eurooppalaisesta kulttuurista, politiikasta ja uskonnoista.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Ukrainan ja muiden maiden kriisen syy Euroopassa on Euroopan Unionin laajeneminen itään päin ja menetelmät joilla sitä laajennetaan. Kun tarkastelemme Euroopan Unionin laajenemista itään päin tänään kartalta, kohdemaat joilla on raja Venäjän kanssa ja joiden sisäisiin asioihin on vaikutettu ja vaikutetaan jollain tavalla, ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Valkovenäjä, Ukraina, Moldova, Romania, Bulgaria, Turkki, Gerogia, Azerbaidzan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Kazakstan.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Krimin niemimaan liittäminen Venäjään johtui siitä että Venäjä ei halunnut Isisksen leviävän Krimin niemimaalle ja sieltä Venäjälle ja Eurooppaan. Kun Krimin niemimaa oli varmistettu,&nbsp; aloitti Venäjän sotatoimet Isistä vastaan.<br /><br />&nbsp;</p> <p>Lähteitä muunmuassa</p> <p><a href="http://www.temaasyl.se/Templates/Page.aspx?id=1222" target="_blank">Tema asyl&amp;integration : Söderköpingsprocessen</a><br /><a href="http://www.consilium.europa.eu/sv/policies/eastern-partnership/" target="_blank">Europeiska rådet, Europeiska unionens råd : Det östliga partnerskapet</a><br /><a href="http://www.regeringen.se/internationella-organisationer-och-samarbeten/ostliga-partnerskapet/" target="_blank">Ruotsin hallitus : Östliga partnerskapet</a><br /><a href="https://eeas.europa.eu/diplomatic-network/eastern-partnership_en" target="_blank">Euroopan Unioni : Eastern Partnership</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Eastern_Partnership" target="_blank">Wikipedia : Eastern Partnership (EAP)</a><br /><a href="https://www.occrp.org/en/daily/7736-telia-turkcell-sell-shares-in-controversial-azeri-operator" target="_blank">Organized Crime And Corruption Reporting Project 06.03.2018.</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Telia_Company" target="_blank">Wikipedia, Telia Company</a><br /><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/20/pestya-venalaisrahaa-virrannut-suomeen-suurin-summa-nordean-kautta" target="_blank">YLE, MOT -ohjelma 23.07.2018</a><br /><br /><br />Tärkeä tietää ja noudattaa<br /><br />Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa: <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arviointiohje_rauha_suomen_kanssa" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arviointiohje_rauha_suomen_kanssa">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arviointiohje_rauha_suomen_kanssa</a> sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" target="_blank">Suomen Kansan Perustuslaki - lähinna 1&sect; - 12&sect; johdonmuksiessa järjestyksessä, sanantarkasti tai sovellettuna asiaan josta on kyse.</a><br /><br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltasanomat : "Krimin valtaus viisi vuotta sitten oli malliesimerkki Venäjän häikäilemättömästä valtapolitiikasta. IS:n toimittaja Jouko Juonala oli paikalla seuraamassa, kuinka se tehtiin. " https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006023692.html


Ilta-Sanomien julkaisujen luotettavuus

"Ilta-Sanomat ei vastaa sivujen sisällöstä, oikeellisuudesta, täsmällisyydestä tai luotettavuudesta eikä tietojen käytön välittömästi tai välillisesti aiheuttamista vahingoista."

Lähde : Ilta-Sanomien käyttöehdot


 

Ruotsin Maahanmuuttovirasto kehitti 1980 luvulla reformointiprosessin joka on suuntautunut maiden joilla on raja Venäjän kanssa sisäiseen vaikuttamiseen ja Euroopan Unioniin liittämiseen. Söderköpings process nimellä tunnettu reformointiohjelma käynnistettiin virallisesti vuonna 2001 Ruotsin ollessa Euroopan Unionin puheenjohtajamaa. Sillä ei ollut keskitettyä hallintoelintä. Vuonna 2007 kaikki asiat käsiteltiin vuosikokouksissa, työkokouksissa tai ryhmätapaamisissa.
 
 
Söderköpings process vietiin Euroopan Unioniin 2008 Ruotsin ja Puolan toimesta; Carl Bildt (Ruotsi) ja Radoslaw Sikorski (Puola). Se nimettiin uudelleen 2009 Östliga Partnerskapet joka tunnetaan Euroopan Unionissa Eastern Partnership (EaP) -nimellä.
 
 

Dokumentaatioissa mainitut sen aikaiset reformaation kohdemaat ovat Eesti, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Valkovenäjä, Ukraina, Armenia, Azerbaijan ja Georgia. Ruotsin hallituksen dokumentaatiosta käy ilmi että myös Länsi- ja Itä-Balkanin maat kuten esimerkiksi Kreikka ja Turkki ovat reformoinnin kohdemaita, sekä maita Välimeren etelärannikolla - Pohjois-Afrikassa. Listalla reformaation kohdemaihin kuuluu NATO -maita, joka tietenkin aiheuttaa kitkaa Euroopan Unionin ja NATOn välillä.
 


Huomioi listalla kaikki maat joissa on ollut tai on levottomuuksia samalla tavalla niin kuin Ukrainassa oli ennen sisällissotaa. Jugoslavian kriisillä 1990 -luvun alkupuoliskolla Länsi Balkanilla, on samankaltai-
nen tapahtumaketju kuin Ukrainan kriisillä. Myös Gerogian kriisinä tunnetut levottomuudet johtuivat Östliga partnerskapet reformaatioprosessin vaikutuksesta maan sisäisiin asioihin. Kriisien syy on Euroopan Unionin laajeneminen itään päin ja millä menetelmillä sitä laajennetaan. Ei siitä että "Venäjä hyökkäsi Georgiaan" tai "Venäjä hyökkäsi Ukrainaan" tai "Venäjä hyökkää naapurimaihin" tai "Venäjä hyökkää Suomeen milloin tahansa" viitaten edellisiin.

 

Alunperin Ruotsin Maahanmuuttovirastossa kehitettyyn prosessiin kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että kriisin sattuessa reformaation kohdemaassa Itä-Euroopassa, pakolaiset otetaan vastaan eri Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa. Kulttuurillisesti, poliittisesti, uskonnollisesti, ja niin edelleen Euroopan maat ovat suhteellisen lähellä toisiaan joten se ei olisi ongelma.
 
 
Mitä ei kyetty ottamaan huomioon on Lähi-Idän ja Afrikan levottomuudet ja niistä johtuva tunnettu valtava pakolaisvirta ja "pakolaisvirta" Eurooppaan Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta - joka johti nykyiseen pakolaiskriisiin. Lähi-Idän ja Afrikan kulttuuri, politiikka sekä uskonnot poikkeavat huomattavasti tyypillisesti Eurooppalaisesta kulttuurista, politiikasta ja uskonnoista.
 
 
Ukrainan ja muiden maiden kriisen syy Euroopassa on Euroopan Unionin laajeneminen itään päin ja menetelmät joilla sitä laajennetaan. Kun tarkastelemme Euroopan Unionin laajenemista itään päin tänään kartalta, kohdemaat joilla on raja Venäjän kanssa ja joiden sisäisiin asioihin on vaikutettu ja vaikutetaan jollain tavalla, ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Valkovenäjä, Ukraina, Moldova, Romania, Bulgaria, Turkki, Gerogia, Azerbaidzan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Kazakstan.
 
 
Krimin niemimaan liittäminen Venäjään johtui siitä että Venäjä ei halunnut Isisksen leviävän Krimin niemimaalle ja sieltä Venäjälle ja Eurooppaan. Kun Krimin niemimaa oli varmistettu,  aloitti Venäjän sotatoimet Isistä vastaan.

 

Lähteitä muunmuassa

Tema asyl&integration : Söderköpingsprocessen
Europeiska rådet, Europeiska unionens råd : Det östliga partnerskapet
Ruotsin hallitus : Östliga partnerskapet
Euroopan Unioni : Eastern Partnership
Wikipedia : Eastern Partnership (EAP)
Organized Crime And Corruption Reporting Project 06.03.2018.
Wikipedia, Telia Company
YLE, MOT -ohjelma 23.07.2018


Tärkeä tietää ja noudattaa

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa: http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arviointiohje_rauha_suomen_kanssa sekä Suomen Kansan Perustuslaki - lähinna 1§ - 12§ johdonmuksiessa järjestyksessä, sanantarkasti tai sovellettuna asiaan josta on kyse.

 

 

]]>
70 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270815-malliesimerkki-venajan-haikailemattomasta-valtapolitiikasta#comments Euroopan unioni Krimin niemimaa Ukraina Venäjä Tue, 05 Mar 2019 10:55:18 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270815-malliesimerkki-venajan-haikailemattomasta-valtapolitiikasta
Vuorikiipeilijä taisteli loppuun asti http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269085-vuorikiipeilija-taisteli-loppuun-asti <p><br />Tammikuun 22. päivänä 2014 Juri Verbytskin ruumis löydettiin Kiovan alueelta Hnidyn kylän läheisestä metsästä. &nbsp;Jurin ystävä, Roman Holoviak, kertoo, että kun hänet tuotiin tunnistamaan ruumista, hän saattoi nähdä murtuneet jalkojen luut, murskatut kasvot, hirvittäville mustelmille hakatun selän ja murtuneet kylkiluut, jotka törröttivät ihon alla oikealla puolella kehoa. Kidnappaajat jättivät hänet pahoinpitelyn jälkeen kylmyyteen makaamaan ilman selviytymisen mahdollisuutta. Juri yritti ryömiä lumessa kädet sidottuina voimateipillä. Hän pyrki pois metsästä kohti asutusta. Mikään ei murtanut hänen mieltään, vaan hän taisteli loppuun asti.</p><p>&nbsp;</p><p>Ukrainalainen sanonta &ldquo;omena ei putoa kauas puusta&rdquo; sopii hyvin lviviläisen Verbytskin perheeseen.&nbsp; Elokuun 25. päivänä vuonna 1963 syntynyt Juri Verbytski seurasi geofyysikko isänsä jalanjälkiä. Valmistuttuaan Lvivin polyteknisestä insituutista maanmittausosastolta, hänestä tuli seismologi, kuten myös hänen vanhemmasta veljestään Serhistä.</p><p>Juri vietti terveellistä elämää ja harrasti liikuntaa vapaa-ajallaan. &nbsp;Hän piti vuorikiipeilystä. Hän jopa nimitti koiransa Alpiksi. Juri oli hyvin suosittu Lvivin kiipeilyseurassa nimeltä &ldquo;Ekstrem&rdquo;. Kiipeämisestä uusien vuorten huipulle tuli Jurin intohimo. Hän suoriutui Kaukasuksen korkeimman vaikeusasteen reiteistä. Vuorikiipeily teki Jurista fyysisesti ja henkisesti vahvan. Hänen kiipeilykerhon ystävänsä muistavat hänet rohkeana ja sisukkaana miehenä. Hän ei pelännyt vaikeimpiakaan reittejä ja kiipeili myös talvella. Juri oli luotettava ystävä, joka auttoi aina tarvittaessa. Kerran hän melkein kuoli maanvyörymän alle yrittäessään pelastaa ihmisiä vuorilla. Vuoret rauhoittivat ja lohduttivat Juria.&nbsp;</p><p>Vuodesta 1994 Juri Verbytski työskenteli Karpatian alueen seismologian laitoksella, ja hänen tehtävänään oli kerätä ja tutkia havainnointiaineistoa. Työ johti väitöskirjan tekoon, joka julkaistiin otsikolla &quot;Metodologisia ja käytännön sovelluksiin liittyviä näkökohtia koskien Karpatian alueen geofysikaalisten datojen monitahoisen tietopankin keräämistä&rdquo; ja jonka perusteella hänelle myönnettiin tohtorin arvo fysiikassa ja matematikassa. Verbytski oli kiinnostunut laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelusta, jotka palvelisivat geofysikaalista ja seismologista tutkimusta.</p><p>Jokapäiväisessä elämässään Juri oli kunnollinen, ystävällinen ja konflikteja kaihtava ihminen, jolla oli monia kiinnostuksen kohteita valokuvaamisesta rock-musiikkiin.&nbsp; Solakka ja hyväkuntoinen Juri, jolla oli korkea otsa ja hiukset poninhännällä, nähtiin usein Sykhova-kadulla ulkoiluttamassa Alp-koiraansa.</p><p>Jurin ystävät kertovat, ettei hän ollut mukana politiikassa, vaan oli itseasiassa hyvin epäpoliittinen henkilö, mutta hänellä oli hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju. Hän piti kansalaisvelvollisuutenaan tukea ihmisiä, jotka olivat päättäneet puolustaa ihmisarvoaan ja halusivat saada äänensä kuuluville. Maidanilla Juri tarttui vaikeimpaan työhön ja meni yövartioon. Rauhallisena ja hienovaraisena ihmisenä hän ei rynnännyt eturintamaan, vaan ajatteli, että sanoilla on vahvempi voima kuin väkivallalla. Radikalismi ja viha eivät tulleet kysymykseen hänen kohdallaan. Hän yritti pysyä kontaktissa vastustajiin neuvottelemalla. Hän onnistui usein ratkaisemaan konfliktitilanteita ja ehkäisemään provokaatioita ja yhteentörmäyksiä.</p><p>Tammikuun 21. päivän aamuna 2014, kun yhteenotot Hrushevskyi -kadulla kiihtyivät, Juri joutui Berkutin joukkojen kumiluotien kohteeksi. Yksi luodeista osui hänen silmäänsä. Hän soitti siskontyttärelleen ja kertoi tapahtuneesta. Jurin ystävä, Ihor Lutsenko vei hänet silmälääkäriin Kiovan Oleksandrivska -klinikalle. Samana päivänä molemmat kidnapattiin klinikalta. Vain Jurin takki ja passi jäivät sinne.</p><p>Myöhemmin Ihor kertoi: &ldquo;He vangitsivat meidät, laittoivat pussin päähämme ja veivät meidät jonnekin. Heitä oli noin kymmenen. He vaikuttivat ammattilaisilta, kuin poliiseilta. Meitä kidutettiin. Kun he saivat selville, että Juri oli kotoisin Lvivistä, hänet hakattiin erityisen brutaalisti. He pitivät häntä &ldquo;banderevitsinä&rdquo;, jolla he tarkoittavat äärinationalistia. Toimittajat, jotka tutkivat asiaa, saivat selville, että kidnappaajat oli palkannut &ldquo;Alueiden puolue&rdquo; synnyttämään kaaosta Kiovan Euromaidanilla. He etsivät uhreja Kiovan sairaaloista kostaakseen väkivaltaisesti. Heti, kun toimittajat tulivat paikalle, pahoinpitelijät pakenivat busseilla, joissa ei ollut ukrainalaisia rekisterikilpiä.</p><p>Hnidyn kylän asukkaat nimesivät kadun hänen mukaansa ja paikalle, josta hänet löydettiin kuolleena pystytettiin risti. Lvivissä Kolomyska -kadulla on nykyisin hänen nimeään kantava puisto. Muistolaatta on kiinnitetty Jurin kouluun numero 27. Hänen vuorikiipeilijäystävänsä &ldquo;Ekstrem&rdquo;-kerhosta aikovat nimetä Juri Verbytskin mukaan vuorenhuipun Itä-Kaukasuksella. &ldquo;Ukrainan sankarit maailman huipuilla&rdquo; -projektia tukevat myös kollegat Georgiasta. Juri oli yksi &quot;Taivaallisten joukkojen&quot; sadasta sankarista, jotka surmattiin Maidanin kansannousun yhteydessä viisi vuotta sitten.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Tammikuun 22. päivänä 2014 Juri Verbytskin ruumis löydettiin Kiovan alueelta Hnidyn kylän läheisestä metsästä.  Jurin ystävä, Roman Holoviak, kertoo, että kun hänet tuotiin tunnistamaan ruumista, hän saattoi nähdä murtuneet jalkojen luut, murskatut kasvot, hirvittäville mustelmille hakatun selän ja murtuneet kylkiluut, jotka törröttivät ihon alla oikealla puolella kehoa. Kidnappaajat jättivät hänet pahoinpitelyn jälkeen kylmyyteen makaamaan ilman selviytymisen mahdollisuutta. Juri yritti ryömiä lumessa kädet sidottuina voimateipillä. Hän pyrki pois metsästä kohti asutusta. Mikään ei murtanut hänen mieltään, vaan hän taisteli loppuun asti.

 

Ukrainalainen sanonta “omena ei putoa kauas puusta” sopii hyvin lviviläisen Verbytskin perheeseen.  Elokuun 25. päivänä vuonna 1963 syntynyt Juri Verbytski seurasi geofyysikko isänsä jalanjälkiä. Valmistuttuaan Lvivin polyteknisestä insituutista maanmittausosastolta, hänestä tuli seismologi, kuten myös hänen vanhemmasta veljestään Serhistä.

Juri vietti terveellistä elämää ja harrasti liikuntaa vapaa-ajallaan.  Hän piti vuorikiipeilystä. Hän jopa nimitti koiransa Alpiksi. Juri oli hyvin suosittu Lvivin kiipeilyseurassa nimeltä “Ekstrem”. Kiipeämisestä uusien vuorten huipulle tuli Jurin intohimo. Hän suoriutui Kaukasuksen korkeimman vaikeusasteen reiteistä. Vuorikiipeily teki Jurista fyysisesti ja henkisesti vahvan. Hänen kiipeilykerhon ystävänsä muistavat hänet rohkeana ja sisukkaana miehenä. Hän ei pelännyt vaikeimpiakaan reittejä ja kiipeili myös talvella. Juri oli luotettava ystävä, joka auttoi aina tarvittaessa. Kerran hän melkein kuoli maanvyörymän alle yrittäessään pelastaa ihmisiä vuorilla. Vuoret rauhoittivat ja lohduttivat Juria. 

Vuodesta 1994 Juri Verbytski työskenteli Karpatian alueen seismologian laitoksella, ja hänen tehtävänään oli kerätä ja tutkia havainnointiaineistoa. Työ johti väitöskirjan tekoon, joka julkaistiin otsikolla "Metodologisia ja käytännön sovelluksiin liittyviä näkökohtia koskien Karpatian alueen geofysikaalisten datojen monitahoisen tietopankin keräämistä” ja jonka perusteella hänelle myönnettiin tohtorin arvo fysiikassa ja matematikassa. Verbytski oli kiinnostunut laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelusta, jotka palvelisivat geofysikaalista ja seismologista tutkimusta.

Jokapäiväisessä elämässään Juri oli kunnollinen, ystävällinen ja konflikteja kaihtava ihminen, jolla oli monia kiinnostuksen kohteita valokuvaamisesta rock-musiikkiin.  Solakka ja hyväkuntoinen Juri, jolla oli korkea otsa ja hiukset poninhännällä, nähtiin usein Sykhova-kadulla ulkoiluttamassa Alp-koiraansa.

Jurin ystävät kertovat, ettei hän ollut mukana politiikassa, vaan oli itseasiassa hyvin epäpoliittinen henkilö, mutta hänellä oli hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju. Hän piti kansalaisvelvollisuutenaan tukea ihmisiä, jotka olivat päättäneet puolustaa ihmisarvoaan ja halusivat saada äänensä kuuluville. Maidanilla Juri tarttui vaikeimpaan työhön ja meni yövartioon. Rauhallisena ja hienovaraisena ihmisenä hän ei rynnännyt eturintamaan, vaan ajatteli, että sanoilla on vahvempi voima kuin väkivallalla. Radikalismi ja viha eivät tulleet kysymykseen hänen kohdallaan. Hän yritti pysyä kontaktissa vastustajiin neuvottelemalla. Hän onnistui usein ratkaisemaan konfliktitilanteita ja ehkäisemään provokaatioita ja yhteentörmäyksiä.

Tammikuun 21. päivän aamuna 2014, kun yhteenotot Hrushevskyi -kadulla kiihtyivät, Juri joutui Berkutin joukkojen kumiluotien kohteeksi. Yksi luodeista osui hänen silmäänsä. Hän soitti siskontyttärelleen ja kertoi tapahtuneesta. Jurin ystävä, Ihor Lutsenko vei hänet silmälääkäriin Kiovan Oleksandrivska -klinikalle. Samana päivänä molemmat kidnapattiin klinikalta. Vain Jurin takki ja passi jäivät sinne.

Myöhemmin Ihor kertoi: “He vangitsivat meidät, laittoivat pussin päähämme ja veivät meidät jonnekin. Heitä oli noin kymmenen. He vaikuttivat ammattilaisilta, kuin poliiseilta. Meitä kidutettiin. Kun he saivat selville, että Juri oli kotoisin Lvivistä, hänet hakattiin erityisen brutaalisti. He pitivät häntä “banderevitsinä”, jolla he tarkoittavat äärinationalistia. Toimittajat, jotka tutkivat asiaa, saivat selville, että kidnappaajat oli palkannut “Alueiden puolue” synnyttämään kaaosta Kiovan Euromaidanilla. He etsivät uhreja Kiovan sairaaloista kostaakseen väkivaltaisesti. Heti, kun toimittajat tulivat paikalle, pahoinpitelijät pakenivat busseilla, joissa ei ollut ukrainalaisia rekisterikilpiä.

Hnidyn kylän asukkaat nimesivät kadun hänen mukaansa ja paikalle, josta hänet löydettiin kuolleena pystytettiin risti. Lvivissä Kolomyska -kadulla on nykyisin hänen nimeään kantava puisto. Muistolaatta on kiinnitetty Jurin kouluun numero 27. Hänen vuorikiipeilijäystävänsä “Ekstrem”-kerhosta aikovat nimetä Juri Verbytskin mukaan vuorenhuipun Itä-Kaukasuksella. “Ukrainan sankarit maailman huipuilla” -projektia tukevat myös kollegat Georgiasta. Juri oli yksi "Taivaallisten joukkojen" sadasta sankarista, jotka surmattiin Maidanin kansannousun yhteydessä viisi vuotta sitten.

 

]]>
0 http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269085-vuorikiipeilija-taisteli-loppuun-asti#comments Kansannousu Maidan Ukraina Vuorikiipeily Tue, 05 Feb 2019 08:30:49 +0000 Arja Susi http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269085-vuorikiipeilija-taisteli-loppuun-asti
Viisi vuotta Maidanista: Isoäiti Antonina http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269033-viisi-vuotta-maidanista-isoaiti-antonina <p>&nbsp;</p><p>Antonina Dvorianets (os. Nechyporenko) syntyi upean luonnon ja työteliäiden ihmisten Tšernobylissä 23. maaliskuuta 1952. Kaupunki mainitaan ukrainalaisissa kronikoissa jo 1100-luvulla, mutta parhaiten se tunnetaan vuonna 1986 tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Antonina vietti kasvuvuotensa paikallisessa lastenkodissa.</p><p>Lapsena Antonina ja hänen ystävänsä kuljeskelivat usein kaupungilla. Väsyttyään he pysähtyivät suihkulähteelle. He joivat kristallinkirkasta vettä ja muistelivat paikkaan liittyviä legendoja. He arvostivat tuota paikkaa ja sen vettä niin paljon, että puhdistivat alueen ympäristön, jotta vesi säilyisi puhtaana ja sammuttaisi sekä ihmisten että maan janon.</p><p>Antoninalle Tšernobylin vedestä tuli elämäntehtävä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli Boiarkan teknisessä opistossa vedenpuhdistusta ja valmistui sieltä hyvin arvosanoin. Antonina ryhtyi työskentelemään vesi-insinöörinä Hornostaipilin kylän kolhoosissa. Myöhemmin hän työskenteli Kiovassa maanparannus- ja vesihallinto-osastolla.</p><p>Hornostaipilissa, Antonina tapasi tulevan puolisonsa Ivan Dvorianetsin. He perustivat perheen ja työskentelivät yhdessä. Kun Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui, Antonina ja Ivan olivat muiden mukana sammutustöissä. Lopulta heidän oli muutettava kaupunkiin nimeltä Brovary.</p><p>Ivanin mukaan heidän elämässään vallitsi onni ja keskinäinen yhteisymmärrys. Ilmapiiri heidän talossaan oli aina kotoisa ja ystävällinen. Kun Antoninalla oli hieman vapaa-aikaa, hän omistautui kirjailemiselle, perinteiselle ukrainalaiselle käsityölle. Antoninan ja Ivanin lapset kasvoivat keskellä rakkautta ja huolenpitoa. Kun pariskunnasta tuli isovanhempia, he viettivät mielellään aikaa lastenlastensa kanssa vieden heitä leikkikouluun ja kertomalla heille paljon satuja.</p><p>Antonina osallistui aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen toimintaan Hän keräsi tietoa ja materiaalia vesimuseon perustamista varten. Ivan auttoi vaimoaan tässä työssä. He osallistuivat myös mielenosoituksiin yhdessä ja liittyivät Brovaryn Maidan-liikeeseen 2013 tukeakseen nuorten protestia Janukovitšin ja Azarovin rikollisena pitämäänsä hallintoa vastaan</p><p>Antonina saattoi viettää Maidanilla päivät ja yöt, koska oli eläkeläinen. Hän tapasi monia muita naisia ammattiliiton rakennuksessa. He siivosivat yhdessä katuja ja toivat mielenosoittajille ruokaa ja kuumaa teetä. Antonina osti heille lämpimiä sukkia omalla kustannuksellaan. &ldquo;Tulen tänne lasteni ja lastenlasteni tulevaisuuden tähden&rdquo;, hän sanoi sukulaisilleen. Hänen innostuksensa rohkaisi muitakin brovarylaisia liittymään kansannousuun. Heidän tyttärensä Svitlana laski leikkiä sanoen: &ldquo;Jos minun äitini on valmis taistelemaan hallintoa vastaan, Janukovitšilla ei ole mitään mahdollisuuksia.&rdquo;</p><p>Helmikuun 18. päivänä 2014, Antonina Dvorianets osallistui mielenosoitukseen. &ldquo;Khreshchatykin&rdquo; metroaseman yläsisäänkäynnillä sotilaat ryhtyivät hajottamaan mielenosoitusta. Yksi Antoninan tuttavista muistelee, &ldquo;Ihmiset pakenivat metroasemalle Instytutska-kadulla. Pääsy metroon estettiin. Antonina näki, kuinka Berkutin erikoisjoukkojen poliisit hakkasivat brutaalisti mielenosoittajia ja Antonina ryntäsi paikalle. Hän ajatteli, etteivät poliisit vahingoittaisi naista, vaan kuuntelisivat. Mutta toisin kävi: häntä pahoinpideltiin armottomasti ja hän sai kuolettavia vammoja. Antoninan henkilökortti löytyi hänen tavaroidensa joukosta, mikä auttoi tunnistamaan ruumiin.</p><p>Antonina sai Brovaryn kaupungin kunniakansalaisen arvonimen ja Chubar-katu nimettiin Antonina Dvorianetsin kaduksi.</p><p><em>Arja Hakulinen</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Antonina Dvorianets (os. Nechyporenko) syntyi upean luonnon ja työteliäiden ihmisten Tšernobylissä 23. maaliskuuta 1952. Kaupunki mainitaan ukrainalaisissa kronikoissa jo 1100-luvulla, mutta parhaiten se tunnetaan vuonna 1986 tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Antonina vietti kasvuvuotensa paikallisessa lastenkodissa.

Lapsena Antonina ja hänen ystävänsä kuljeskelivat usein kaupungilla. Väsyttyään he pysähtyivät suihkulähteelle. He joivat kristallinkirkasta vettä ja muistelivat paikkaan liittyviä legendoja. He arvostivat tuota paikkaa ja sen vettä niin paljon, että puhdistivat alueen ympäristön, jotta vesi säilyisi puhtaana ja sammuttaisi sekä ihmisten että maan janon.

Antoninalle Tšernobylin vedestä tuli elämäntehtävä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli Boiarkan teknisessä opistossa vedenpuhdistusta ja valmistui sieltä hyvin arvosanoin. Antonina ryhtyi työskentelemään vesi-insinöörinä Hornostaipilin kylän kolhoosissa. Myöhemmin hän työskenteli Kiovassa maanparannus- ja vesihallinto-osastolla.

Hornostaipilissa, Antonina tapasi tulevan puolisonsa Ivan Dvorianetsin. He perustivat perheen ja työskentelivät yhdessä. Kun Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui, Antonina ja Ivan olivat muiden mukana sammutustöissä. Lopulta heidän oli muutettava kaupunkiin nimeltä Brovary.

Ivanin mukaan heidän elämässään vallitsi onni ja keskinäinen yhteisymmärrys. Ilmapiiri heidän talossaan oli aina kotoisa ja ystävällinen. Kun Antoninalla oli hieman vapaa-aikaa, hän omistautui kirjailemiselle, perinteiselle ukrainalaiselle käsityölle. Antoninan ja Ivanin lapset kasvoivat keskellä rakkautta ja huolenpitoa. Kun pariskunnasta tuli isovanhempia, he viettivät mielellään aikaa lastenlastensa kanssa vieden heitä leikkikouluun ja kertomalla heille paljon satuja.

Antonina osallistui aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen toimintaan Hän keräsi tietoa ja materiaalia vesimuseon perustamista varten. Ivan auttoi vaimoaan tässä työssä. He osallistuivat myös mielenosoituksiin yhdessä ja liittyivät Brovaryn Maidan-liikeeseen 2013 tukeakseen nuorten protestia Janukovitšin ja Azarovin rikollisena pitämäänsä hallintoa vastaan

Antonina saattoi viettää Maidanilla päivät ja yöt, koska oli eläkeläinen. Hän tapasi monia muita naisia ammattiliiton rakennuksessa. He siivosivat yhdessä katuja ja toivat mielenosoittajille ruokaa ja kuumaa teetä. Antonina osti heille lämpimiä sukkia omalla kustannuksellaan. “Tulen tänne lasteni ja lastenlasteni tulevaisuuden tähden”, hän sanoi sukulaisilleen. Hänen innostuksensa rohkaisi muitakin brovarylaisia liittymään kansannousuun. Heidän tyttärensä Svitlana laski leikkiä sanoen: “Jos minun äitini on valmis taistelemaan hallintoa vastaan, Janukovitšilla ei ole mitään mahdollisuuksia.”

Helmikuun 18. päivänä 2014, Antonina Dvorianets osallistui mielenosoitukseen. “Khreshchatykin” metroaseman yläsisäänkäynnillä sotilaat ryhtyivät hajottamaan mielenosoitusta. Yksi Antoninan tuttavista muistelee, “Ihmiset pakenivat metroasemalle Instytutska-kadulla. Pääsy metroon estettiin. Antonina näki, kuinka Berkutin erikoisjoukkojen poliisit hakkasivat brutaalisti mielenosoittajia ja Antonina ryntäsi paikalle. Hän ajatteli, etteivät poliisit vahingoittaisi naista, vaan kuuntelisivat. Mutta toisin kävi: häntä pahoinpideltiin armottomasti ja hän sai kuolettavia vammoja. Antoninan henkilökortti löytyi hänen tavaroidensa joukosta, mikä auttoi tunnistamaan ruumiin.

Antonina sai Brovaryn kaupungin kunniakansalaisen arvonimen ja Chubar-katu nimettiin Antonina Dvorianetsin kaduksi.

Arja Hakulinen

]]>
0 http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269033-viisi-vuotta-maidanista-isoaiti-antonina#comments Kansannousu Maidan Ukraina Mon, 04 Feb 2019 11:40:41 +0000 Arja Susi http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269033-viisi-vuotta-maidanista-isoaiti-antonina
Viisi vuotta Maidanin kansannoususta - Ukraina ei unohda sankareitaan http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269020-viisi-vuotta-maidanin-kansannoususta-ukraina-ei-unohda-sankareitaan <p>&nbsp;</p><p>Olin puolisoni Helmut Diekmannin kanssa Ukrainassa koulutusmatkalla maaliskuussa 2016 ja pysähdyimme Kiovan keskustassa Maidanin aukiolle, joka oli vuosien 2013-14 aikaisen kansannousun tapahtumapaikka. Lukuisat kukkakimput ympäröivät ns. Taivaallisten joukkojen -muistomerkkiä. Hallinnon palkkaamat tarkka-ampujat ja Berkutin poliisit surmasivat yli sata kansannousuun osallistunutta mielenosoittajaa, useimmat helmikuussa 2014.</p><p>Muistomerkissä surmattujen kuvat ja nimet on upotettu kivistä rakennettuun kehikkoon, joka kiertää aukion laitaa pitkin surullisena rivistönä. Tuntui järkyttävältä ajatella, että nykypäivän Euroopan reunalla, kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä, mieltään osoittavia ihmisiä voidaan surmata julmalla tavalla. Katsoimme noiden eri ikäisten miesten ja naisten kasvoja ja heräsi kysymys: miksi nuo perheenisät, opiskelijat ja isovanhemmat lähtivät liikkeelle? Minkälaisia ihmisiä he olivat ja mistä he haaveilivat?</p><p>Saimme kootuksi toimittajaryhmän selvittämään ihmisten taustoja ja tarinoita. He kulkivat haastattelemassa omaisia ja ystäviä parin vuoden ajan. Kääntäjäryhmä käänsi tekstit ukrainan kielestä englanniksi ja allekirjoittanut käänsi ne suomeksi ja muokkasi julkaisua varten. Työ oli pitkä ja vaativa, mutta emme halunnut surmattujen elämäntarinoiden katoavan ajan virtaan jälkiä jättämättä. Emme halunnut antaa periksi diktaattorien väkivaltakoneistolle, joka surmaamisen lisäksi vyörytti tapahtumien ylle valheellista propagandaa. Tässä yksi henkilökuva.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Elämäntehtävänä luonnon ja ihmisten puolustaminen</em></strong></p><p>Useissa Maidanin kansannousua kuvaavissa videoissa voi nähdä pitkän ja hoikan miehen sinisessä urheilukypärässä ja vihreässä sadetakissa. Jevhen Kotliar. Kädessään hänellä on metallinen kilpi, jonka avulla hän yrittää suojella haavoittuneita ja kuolleita tulitukselta. Aamulla helmikuun 20. päivänä hän kuljetti haavoittuneita ensiapuun Institutska-kadulla Ukraina-hotelliin. Jevheniä ammuttiin ja hän haavoittui vaikeasti niskaan ja reiteen. Jevhen sai ensiapua, mutta hän menehtyi runsaaseen verenvuotoon ambulanssissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jevhen Kotliar syntyi 14. huhtikuuta 1982 Harkovassa koulutettuun perheeseen. Hänen isänsä oli insinööri ja äiti kemisti. Poika muistutti isäänsä &ndash; hän oli pitkä ja hoikka. Hän oli hiljainen ja rauhallinen lapsi. Jevhen piti paljon kissoista. Hänen isänsä muistelee, että poikaa kiusattiin usein lastentarhassa, joten isän piti opettaa poikaa puolustamaan itseään. Elämänsä kriittisillä hetkillä hän kuitenkin osoitti luonteensa lujuuden. Kerran hän tukki tien äitinsä kanssa työkoneilta, jotka olivat tuhoamassa kukkapenkkejä ojaa kaivaessaan. Selvästikin hän oli jo tuolloin kasvamassa luonnon puolustajaksi ja myöhemmin &ndash; ihmisten.</p><p>&nbsp;</p><p>Jevhenin perheessä kaikki pitivät lukemisesta. Poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan jo ennen kouluikää. Isä muistaa pojan lukeneen Raamattua jo toisella luokalla. Jevhen kävi Harkovan koulua numero 4, joka on nykyisin pedagoginen lyseo. Hän opiskeli myös musiikkikoulussa pianon soittoa ja rakasti erityisesti Beethovenin musiikkia. Jevhen vietti usein loma-aikansa Chuguievin kylässä, missä hänen isoäitinsä Maria asui. Siellä hän oppi uimaan ja sukeltamaan. Hän saattoi viettää tuntikausia katsellen mehiläisten elämää. Kun hän mursi kätensä, eikä voinut soittaa viulua, hän alkoi kirjoittaa tarinoita vaikutelmistaan kylän elämästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Päätettyään koulunsa Jevhen pääsi opiskelemaan Harkovan radioelektroniikan instituuttiin. Hän oli lahjakas opiskelija ja valmistui tietokoneohjelmoijaksi. Henkilökohtaisessa elämässään hän oli hyvin vaatimaton ja introvertti. Kahdenkymmenen vuoden iässä hän menetti äitinsä auto-onnettomuudessa, mikä sai hänet arvostamaan yhä enemmän perhettään. Jevhen harrasti vuorikiipeilyä. Kun hän oli Karpaattien vuorilla, hän kantoi selässään satakiloista reppua. Hän oli 1,85 metriä pitkä ja painoi vain 60 kiloa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2010 Jevhen osallistui aktiivisesti protestiliikkeeseen, joka vastusti puiden kaatamista Gorkin puistossa Harkovassa. Puisto saatiin pelastetuksi Jehvenin ja muiden vapaaehtoisten ansiosta. Jevhen sai uusia ystäviä &ldquo;Vihreän rintaman&rdquo; aktivistien joukosta ja löysi elämäntehtävänsä: oikeudenmukaisuuden puolustamisen.&nbsp; Olena Novytska kertoo, että Jehven oli aina mukana ja seisoi joukkojen keskellä kookkaana ja ruskettuneena, pitkät hiukset kiinni sidottuina.&nbsp; Hän oli periaatteen mies, eikä tehnyt myönnytyksiä. Gorkin puiston tapahtuminen jälkeen hänelle tarjottiin paikkaa teollisuudessa korkeiden paikkojen työntekijänä. Hän otti paikan vastaan ja kehittyi taitavaksi ammattilaiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Jevhen matkusti Kiovaan, kun opiskelijoiden kimppuun oli hyökätty. Hän ilmoittautui itsepuolustusjoukkoihin ja vietti melkein kaikki yöt barrikaadeilla. Helmikuun lopulla hän palasi kotiin vain muutamaksi päiväksi, mutta lähti pian takaisin Kiovaan, kun hyökkäykset mielenosoittajia vastaan pahenivat. Hänen isänsä muistaa tulleensa kotiin helmikuun 18. päivänä 2014, eikä löytänyt poikansa reppua sen tavanomaiselta paikalta huoneen nurkasta.&nbsp; Hän soitti pojalleen ja kysyi: &ldquo;Jevhen, missä sinä olet? Vastaus oli: &ldquo;Olen Maidanilla. Missä muualla minä voisin olla. Isä on varma, että, jos hänen poikansa olisi elossa, hän olisi nyt Donbassissa puolustamassa Ukrainaa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Jevhenin hautajaiset pidettiin Harkovassa, runoilija Taras Ševtšenkon muistomerkillä, helmikuun 23. päivänä 2014. Hänen &ldquo;Vihreän rintaman&rdquo; ystävänsä Oleh Perehon kuvaili puheessaan Jevhen Kotliaria ihmiseksi, jolla oli hyvin ainutlaatuinen, rauhallisuuden aura. Jevhenin muistolaatat löytyvät Harkovan lyseosta ja Radioelektroniikan kansallisesta yliopistosta. Yksi Harkovan kaduista on nimetty hänen mukaansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olin puolisoni Helmut Diekmannin kanssa Ukrainassa koulutusmatkalla maaliskuussa 2016 ja pysähdyimme Kiovan keskustassa Maidanin aukiolle, joka oli vuosien 2013-14 aikaisen kansannousun tapahtumapaikka. Lukuisat kukkakimput ympäröivät ns. Taivaallisten joukkojen -muistomerkkiä. Hallinnon palkkaamat tarkka-ampujat ja Berkutin poliisit surmasivat yli sata kansannousuun osallistunutta mielenosoittajaa, useimmat helmikuussa 2014.

Muistomerkissä surmattujen kuvat ja nimet on upotettu kivistä rakennettuun kehikkoon, joka kiertää aukion laitaa pitkin surullisena rivistönä. Tuntui järkyttävältä ajatella, että nykypäivän Euroopan reunalla, kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä, mieltään osoittavia ihmisiä voidaan surmata julmalla tavalla. Katsoimme noiden eri ikäisten miesten ja naisten kasvoja ja heräsi kysymys: miksi nuo perheenisät, opiskelijat ja isovanhemmat lähtivät liikkeelle? Minkälaisia ihmisiä he olivat ja mistä he haaveilivat?

Saimme kootuksi toimittajaryhmän selvittämään ihmisten taustoja ja tarinoita. He kulkivat haastattelemassa omaisia ja ystäviä parin vuoden ajan. Kääntäjäryhmä käänsi tekstit ukrainan kielestä englanniksi ja allekirjoittanut käänsi ne suomeksi ja muokkasi julkaisua varten. Työ oli pitkä ja vaativa, mutta emme halunnut surmattujen elämäntarinoiden katoavan ajan virtaan jälkiä jättämättä. Emme halunnut antaa periksi diktaattorien väkivaltakoneistolle, joka surmaamisen lisäksi vyörytti tapahtumien ylle valheellista propagandaa. Tässä yksi henkilökuva.

 

Elämäntehtävänä luonnon ja ihmisten puolustaminen

Useissa Maidanin kansannousua kuvaavissa videoissa voi nähdä pitkän ja hoikan miehen sinisessä urheilukypärässä ja vihreässä sadetakissa. Jevhen Kotliar. Kädessään hänellä on metallinen kilpi, jonka avulla hän yrittää suojella haavoittuneita ja kuolleita tulitukselta. Aamulla helmikuun 20. päivänä hän kuljetti haavoittuneita ensiapuun Institutska-kadulla Ukraina-hotelliin. Jevheniä ammuttiin ja hän haavoittui vaikeasti niskaan ja reiteen. Jevhen sai ensiapua, mutta hän menehtyi runsaaseen verenvuotoon ambulanssissa.

 

Jevhen Kotliar syntyi 14. huhtikuuta 1982 Harkovassa koulutettuun perheeseen. Hänen isänsä oli insinööri ja äiti kemisti. Poika muistutti isäänsä – hän oli pitkä ja hoikka. Hän oli hiljainen ja rauhallinen lapsi. Jevhen piti paljon kissoista. Hänen isänsä muistelee, että poikaa kiusattiin usein lastentarhassa, joten isän piti opettaa poikaa puolustamaan itseään. Elämänsä kriittisillä hetkillä hän kuitenkin osoitti luonteensa lujuuden. Kerran hän tukki tien äitinsä kanssa työkoneilta, jotka olivat tuhoamassa kukkapenkkejä ojaa kaivaessaan. Selvästikin hän oli jo tuolloin kasvamassa luonnon puolustajaksi ja myöhemmin – ihmisten.

 

Jevhenin perheessä kaikki pitivät lukemisesta. Poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan jo ennen kouluikää. Isä muistaa pojan lukeneen Raamattua jo toisella luokalla. Jevhen kävi Harkovan koulua numero 4, joka on nykyisin pedagoginen lyseo. Hän opiskeli myös musiikkikoulussa pianon soittoa ja rakasti erityisesti Beethovenin musiikkia. Jevhen vietti usein loma-aikansa Chuguievin kylässä, missä hänen isoäitinsä Maria asui. Siellä hän oppi uimaan ja sukeltamaan. Hän saattoi viettää tuntikausia katsellen mehiläisten elämää. Kun hän mursi kätensä, eikä voinut soittaa viulua, hän alkoi kirjoittaa tarinoita vaikutelmistaan kylän elämästä.

 

Päätettyään koulunsa Jevhen pääsi opiskelemaan Harkovan radioelektroniikan instituuttiin. Hän oli lahjakas opiskelija ja valmistui tietokoneohjelmoijaksi. Henkilökohtaisessa elämässään hän oli hyvin vaatimaton ja introvertti. Kahdenkymmenen vuoden iässä hän menetti äitinsä auto-onnettomuudessa, mikä sai hänet arvostamaan yhä enemmän perhettään. Jevhen harrasti vuorikiipeilyä. Kun hän oli Karpaattien vuorilla, hän kantoi selässään satakiloista reppua. Hän oli 1,85 metriä pitkä ja painoi vain 60 kiloa.

 

Vuonna 2010 Jevhen osallistui aktiivisesti protestiliikkeeseen, joka vastusti puiden kaatamista Gorkin puistossa Harkovassa. Puisto saatiin pelastetuksi Jehvenin ja muiden vapaaehtoisten ansiosta. Jevhen sai uusia ystäviä “Vihreän rintaman” aktivistien joukosta ja löysi elämäntehtävänsä: oikeudenmukaisuuden puolustamisen.  Olena Novytska kertoo, että Jehven oli aina mukana ja seisoi joukkojen keskellä kookkaana ja ruskettuneena, pitkät hiukset kiinni sidottuina.  Hän oli periaatteen mies, eikä tehnyt myönnytyksiä. Gorkin puiston tapahtuminen jälkeen hänelle tarjottiin paikkaa teollisuudessa korkeiden paikkojen työntekijänä. Hän otti paikan vastaan ja kehittyi taitavaksi ammattilaiseksi.

 

 Jevhen matkusti Kiovaan, kun opiskelijoiden kimppuun oli hyökätty. Hän ilmoittautui itsepuolustusjoukkoihin ja vietti melkein kaikki yöt barrikaadeilla. Helmikuun lopulla hän palasi kotiin vain muutamaksi päiväksi, mutta lähti pian takaisin Kiovaan, kun hyökkäykset mielenosoittajia vastaan pahenivat. Hänen isänsä muistaa tulleensa kotiin helmikuun 18. päivänä 2014, eikä löytänyt poikansa reppua sen tavanomaiselta paikalta huoneen nurkasta.  Hän soitti pojalleen ja kysyi: “Jevhen, missä sinä olet? Vastaus oli: “Olen Maidanilla. Missä muualla minä voisin olla. Isä on varma, että, jos hänen poikansa olisi elossa, hän olisi nyt Donbassissa puolustamassa Ukrainaa.”

 

Jevhenin hautajaiset pidettiin Harkovassa, runoilija Taras Ševtšenkon muistomerkillä, helmikuun 23. päivänä 2014. Hänen “Vihreän rintaman” ystävänsä Oleh Perehon kuvaili puheessaan Jevhen Kotliaria ihmiseksi, jolla oli hyvin ainutlaatuinen, rauhallisuuden aura. Jevhenin muistolaatat löytyvät Harkovan lyseosta ja Radioelektroniikan kansallisesta yliopistosta. Yksi Harkovan kaduista on nimetty hänen mukaansa.

]]>
0 http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269020-viisi-vuotta-maidanin-kansannoususta-ukraina-ei-unohda-sankareitaan#comments Kansannousu Maidan Ukraina Mon, 04 Feb 2019 09:28:22 +0000 Arja Susi http://arjasusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269020-viisi-vuotta-maidanin-kansannoususta-ukraina-ei-unohda-sankareitaan
Suomen presidentti lepytteli viisaasti Putinia http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266583-suomen-presidentti-lepytteli-viisaasti-putinia <p><strong>Katsoin televisiosta Jari Tervon Kekkos-sarjaa.</strong> Tervo on rehellinen ja suorapuheinen realisti. Hän väittää, että Kremlistä vaikutettiin vuoden 1956 presidentinvaaleihin. Hrushtshev määräsi Paasikiven vaihdettavaksi Kekkoseen.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomessa ei ole kuitenkaan vieläkään käynnistetty rikostutkimuksia siitä, miten Moskovasta on vaikutettu Suomen vaaleihin. Yhdysvalloissa tutkitaan täyttä päätä, miten Venäjä sekaantui vuoden 2016 presidentinvaaleihin Trumpin hyväksi. Istuva presidentti-pääministeri eli melkein yksinvaltias Valkoisen talon herra tietenkin yrittää kaikin voimin vastustaa valtansa murentamista.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Nykyään Suomessa ei odotella Kremlin ohjeita.</strong> Perjantaine 28.12. presidentti Sauli Niinistö otti aloitteen, tarttui kännykkäänsä ja soitti Putinille Kremliin. Skp:nkin on syytä muistaa, että Niinistön entinen puolue Kokoomus ja Putinin Yhtenäinen Venäjä ovat ystävyyspuolueita, eivät enää Skp ja Nkp.</p><p>&nbsp;&nbsp; Niinistön ja Putinin puhelussa esillä olivat tietenkin maidemme väliset suhteet. Puhuttiin myös &nbsp;Arktisesta neuvostosta ja Euroopan neuvostosta monenmoisine kiemuroineen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tunnin mittaisen puhelun aiheena oli myös Venäjän ja Ukrainan sotainen kriisi.</strong> Toivottavasti Niinistö kertoi Putinille, että kansainvälisen oikeuden perusteella Krim kuuluu Ukrainalle, niin kuin ukrainalainen Hrushtshev määräsi 1950-luvulla samoihin aikoihin, jolloin hän halusi valita Kekkosen Suomen presidentiksi. Asovanmeri ei ole Venäjän sisämeri, vaikka Putin rakensikin sillan Kertshinsalmen yli.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tuon sanottuaan Sauli Niinistö toivottavasti huomasi lisätä, me suomalaiset kyllä ymmärrämme, että venäläisiä harmittaa ukrainalaisten ajautuminen änkyröimään Kremlin valtaa vastaan. Ukrainan Kiovastahan Venäjä oikeastaan lähti muinoin kasvamaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puhelunsa päätteeksi Suomen presidentti toivottavasti osasi lohdutella Putinia</strong> näillä sanoilla: Kyllähän meitä suomalaisiakin harmittaa, että ikivanha suomalais-ruotsalainen Viipurin kaupunki luiskahti väärälle puolen rajaa. Mutta me kunnioitamme historiaa. Siitä todistaa Venäjän kaksipäinen kotka Helsingin Kauppatorilla.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen lippu Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Timo Uotila.</em>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katsoin televisiosta Jari Tervon Kekkos-sarjaa. Tervo on rehellinen ja suorapuheinen realisti. Hän väittää, että Kremlistä vaikutettiin vuoden 1956 presidentinvaaleihin. Hrushtshev määräsi Paasikiven vaihdettavaksi Kekkoseen.

   Suomessa ei ole kuitenkaan vieläkään käynnistetty rikostutkimuksia siitä, miten Moskovasta on vaikutettu Suomen vaaleihin. Yhdysvalloissa tutkitaan täyttä päätä, miten Venäjä sekaantui vuoden 2016 presidentinvaaleihin Trumpin hyväksi. Istuva presidentti-pääministeri eli melkein yksinvaltias Valkoisen talon herra tietenkin yrittää kaikin voimin vastustaa valtansa murentamista.

   

Nykyään Suomessa ei odotella Kremlin ohjeita. Perjantaine 28.12. presidentti Sauli Niinistö otti aloitteen, tarttui kännykkäänsä ja soitti Putinille Kremliin. Skp:nkin on syytä muistaa, että Niinistön entinen puolue Kokoomus ja Putinin Yhtenäinen Venäjä ovat ystävyyspuolueita, eivät enää Skp ja Nkp.

   Niinistön ja Putinin puhelussa esillä olivat tietenkin maidemme väliset suhteet. Puhuttiin myös  Arktisesta neuvostosta ja Euroopan neuvostosta monenmoisine kiemuroineen.

 

Tunnin mittaisen puhelun aiheena oli myös Venäjän ja Ukrainan sotainen kriisi. Toivottavasti Niinistö kertoi Putinille, että kansainvälisen oikeuden perusteella Krim kuuluu Ukrainalle, niin kuin ukrainalainen Hrushtshev määräsi 1950-luvulla samoihin aikoihin, jolloin hän halusi valita Kekkosen Suomen presidentiksi. Asovanmeri ei ole Venäjän sisämeri, vaikka Putin rakensikin sillan Kertshinsalmen yli.

   Tuon sanottuaan Sauli Niinistö toivottavasti huomasi lisätä, me suomalaiset kyllä ymmärrämme, että venäläisiä harmittaa ukrainalaisten ajautuminen änkyröimään Kremlin valtaa vastaan. Ukrainan Kiovastahan Venäjä oikeastaan lähti muinoin kasvamaan.

 

Puhelunsa päätteeksi Suomen presidentti toivottavasti osasi lohdutella Putinia näillä sanoilla: Kyllähän meitä suomalaisiakin harmittaa, että ikivanha suomalais-ruotsalainen Viipurin kaupunki luiskahti väärälle puolen rajaa. Mutta me kunnioitamme historiaa. Siitä todistaa Venäjän kaksipäinen kotka Helsingin Kauppatorilla.

 

Kuva: Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen lippu Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Timo Uotila. 

 

]]>
27 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266583-suomen-presidentti-lepytteli-viisaasti-putinia#comments Sauli Niinistö Ukraina Vladimir Putin Sat, 29 Dec 2018 00:17:19 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266583-suomen-presidentti-lepytteli-viisaasti-putinia
Faktantarkastusta Ukrainan vallankumouksesta http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265801-faktantarkastusta-ukrainan-vallankumouksesta <p>Maailma on sanojen vankina.</p><p>Muistin virkistykseksi palaan erääseen lempiaiheistani eli Ukrainaan.</p><p>Iltasanomien toimittaja Arja Paananen joka on ruotinut Venäjän tekosia maailmalla ei näköjään aina huomaa miten Yhdysvallat sopii mukaan kuvaan kun maailmalla tapahtuu. Noh jotkut tykkää Cokiksesta ja Mäkkäristä.</p><p>Rebublikaanisenaattori John McCain Maidanaukiolla puhumassa ja yllyttämässä kansaa vallankumoukseen</p><p>(Eihän haiskahda vieraan vallan sekaantumiselta Ukrainan tapahtumiin)</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ut2-cSVyOy0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/ut2-cSVyOy0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Victoria Nuland ja suurlähettiläs juonimassa</p><p>(Eihän haiskahda vieraan vallan sekaantumiselta Ukrainan tapahtumiin)</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/WV9J6sxCs5k?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/WV9J6sxCs5k?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailma on sanojen vankina.

Muistin virkistykseksi palaan erääseen lempiaiheistani eli Ukrainaan.

Iltasanomien toimittaja Arja Paananen joka on ruotinut Venäjän tekosia maailmalla ei näköjään aina huomaa miten Yhdysvallat sopii mukaan kuvaan kun maailmalla tapahtuu. Noh jotkut tykkää Cokiksesta ja Mäkkäristä.

Rebublikaanisenaattori John McCain Maidanaukiolla puhumassa ja yllyttämässä kansaa vallankumoukseen

(Eihän haiskahda vieraan vallan sekaantumiselta Ukrainan tapahtumiin)

https://www.youtube.com/watch?v=ut2-cSVyOy0

Victoria Nuland ja suurlähettiläs juonimassa

(Eihän haiskahda vieraan vallan sekaantumiselta Ukrainan tapahtumiin)

https://www.youtube.com/watch?v=WV9J6sxCs5k

 

 

]]>
32 http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265801-faktantarkastusta-ukrainan-vallankumouksesta#comments Faktantarkastus Ukraina Vallankaappaus Vallankumous Thu, 13 Dec 2018 16:51:35 +0000 Abdullah Nassir http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265801-faktantarkastusta-ukrainan-vallankumouksesta
Venäjän uskottavuus koetuksella Kerstshin salmen tapahtumista http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265195-venajan-uskottavuus-koetuksella-kerstshin-salmen-tapahtumista <p>Kansainvälisen Bellingcatin selvitysryhmän raportin mukaan Venäjän rannikkovartiosto ampui ukrarainalaista tykkivenettä kansainvälisellä merialueella. Selvitysryhmä pitää kiinnostavana, että Venäjäkään ei asiaa kiistä. Myös Ukrainan ja Venäjän kertomukset tapahtumista ovat yhteneväiset.</p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005920668.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005920668.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005920668.html</a></p><p>Toistaiseksi Venäjä on kertonut ukrainalaisten aiheuttaneen välikohtauksen provosoinnillaan. Venäjän uskottavuus asiassa on koetuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainvälisen Bellingcatin selvitysryhmän raportin mukaan Venäjän rannikkovartiosto ampui ukrarainalaista tykkivenettä kansainvälisellä merialueella. Selvitysryhmä pitää kiinnostavana, että Venäjäkään ei asiaa kiistä. Myös Ukrainan ja Venäjän kertomukset tapahtumista ovat yhteneväiset.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005920668.html

Toistaiseksi Venäjä on kertonut ukrainalaisten aiheuttaneen välikohtauksen provosoinnillaan. Venäjän uskottavuus asiassa on koetuksella.

]]>
73 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265195-venajan-uskottavuus-koetuksella-kerstshin-salmen-tapahtumista#comments Kertshin salmi Ukraina Venäjä Tue, 04 Dec 2018 12:50:06 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265195-venajan-uskottavuus-koetuksella-kerstshin-salmen-tapahtumista
Niinistö eskaloi: "Tulkaa tänne Lappiin, niin me.." http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264833-niinisto-eskaloi-tulkaa-tanne-lappiin-niin-me <p>Suomessa -ainakin täällä Lapissa nousevat pommikoneet ilmaan, kun Ukrainassa tapahtuu jotakin. Näin kävi nytkin, kun Asoranmerellä Ukraina järjesti provokaation ja toi sotalaivat Venäjän aluevesille.&nbsp;</p> <p>Pommikoneet jylistävä Simojärven yllä.</p> <p>Edellinen hävittäjäoperaatio liittyyi NATO suursotaharjoituksiin josta me kansalaiset emme tienneet, minkä maan kansalainen mitäkin pomikonetta Lapin taivaalla ohjaa ja millaisin miettein.</p> <p>Samoin jäi epäselväksi kenen komennossa pommikoneet ovat?!</p> <p>Mistä tälläinen operaatio kertoo ja mikä viesti se on Suomelta suurvalta Venäjälle?</p> <p>No tietenkin se, että tulkaa tänne älkääkä sotiko Ukrainan kanssa. Meistä saatte kunnon vastuksen.</p> <p>Niinistö eskaloi hävittäjät Lapin taivaalle. Vienankarjallassa on rauhallista.</p> <p>NATO knnatus on myöskin viimeisen tutkimuksen mukaan romahtanut 27%:sta 22%:iin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa -ainakin täällä Lapissa nousevat pommikoneet ilmaan, kun Ukrainassa tapahtuu jotakin. Näin kävi nytkin, kun Asoranmerellä Ukraina järjesti provokaation ja toi sotalaivat Venäjän aluevesille. 

Pommikoneet jylistävä Simojärven yllä.

Edellinen hävittäjäoperaatio liittyyi NATO suursotaharjoituksiin josta me kansalaiset emme tienneet, minkä maan kansalainen mitäkin pomikonetta Lapin taivaalla ohjaa ja millaisin miettein.

Samoin jäi epäselväksi kenen komennossa pommikoneet ovat?!

Mistä tälläinen operaatio kertoo ja mikä viesti se on Suomelta suurvalta Venäjälle?

No tietenkin se, että tulkaa tänne älkääkä sotiko Ukrainan kanssa. Meistä saatte kunnon vastuksen.

Niinistö eskaloi hävittäjät Lapin taivaalle. Vienankarjallassa on rauhallista.

NATO knnatus on myöskin viimeisen tutkimuksen mukaan romahtanut 27%:sta 22%:iin.

]]>
24 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264833-niinisto-eskaloi-tulkaa-tanne-lappiin-niin-me#comments Hävittäjät Lapin lennosto Niinistö eskaloi Ukraina Wed, 28 Nov 2018 05:15:55 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264833-niinisto-eskaloi-tulkaa-tanne-lappiin-niin-me
Venäjä, Venäjä, Venäjä - NATOon liittyminen ei ole myöhäistä http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264784-venaja-venaja-venaja-natoon-liittyminen-ei-ole-myohaista <p>Pari päivää sitten Venäjän joukot tukkivat Mustaamerta ja Asovanmerta yhdistävän Kertšinsalmen estäen laittomasti ukrainalaisia laivoja liikkumasta alueella. Venäjä eskaloi tilannetta lisää törmäyttämällä laivansa tahallaan ukrainalaiseen alukseen, avaamalla tulen kohti ukrainalaisia ja kaappaamalla kolme alusta.</p><p>Viisi vuotta sitten Venäjä miehitti Ukrainan itäosan oikeudettomassa sodassa, joka on edelleen käynnissä, mutta on sittemmin unohdettu myös Euroopassa. Suomalaisessa valtapolitiikassa voi vieläkin kuulla mielipiteita, joiden mukaan Krimin tilanne voidaan ratkaista &quot;liennytyspolitiikalla&quot;, eli antamalla Venäjän rikkoa Ukrainan suvereniteettia vapaasti. Sen politiikan tulokset voi lukea historiasta esimerkiksi kohdasta &quot;Reininmaan jälleenmiehitys&quot; tai &quot;sudeettialueet&quot;.</p><p>Kautta maailmanhistorian, diktaattorien keinovalikoimiin on kuulunut nationalismin ja sotien lietsominen, jotta muuten huonolla politiikalla olisi oikeutus. Venäjän talous sakkaa, Putinin kannatusluvut tippuvat ja kansalla on huono olla, kiitos Putinin yritysten nostaa Venäjä muiden suurvaltojen rinnalle, turhaan. Kaikille Venäjän naapurimaille, myös pienelle Suomelle, aggressiivinen ulkopolitiikka on kuitenkin vertaansa vailla oleva uhka.</p><p>Tilastodata tässä asiassa on murskaava: Jos maa on NATOssa, se voi välttyä Venäjän aggressiolta ja saa tarvittaessa apua, kuten esim. Viro pronssisotilaskiistan aikana. Jos taas maa ei ole NATOssa, se on altis Venäjän hyökkäykselle, kuten Tsetsenia, Georgia ja nyt Ukraina, osoittavat.</p><p>Suomi täyttää jo NATO-jäsenyyden vaatimukset, kun kalustomme on paljolti yhteensopivaa ja osallistumme NATOn toimintaan erilaisten sotaharjoitusten sekä yhteisten operaatioiden kautta. Ainoa osa NATOn ydintoimintaa, josta aktiivisesti kieltäydymme, on jäsenyyden mukanaan tuoma viidennen artiklan turvatakuu, eli juuri se syy, miksi lähes kaikki länsimaat tähän liittoumaan kuuluvat.</p><p>Suomen tulee ehdottomasti liittyä vapaiden länsimaisten demokratioiden puolustusliitto NATOon välittömästi. Se on turvallisuuspoliittisesti ainoa perusteltavissa oleva siirto tässä nopeasti muuttuvassa turvallisuupoliittisessa tilanteessa.</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005911357.html?fbclid=IwAR1y00y_JaMasChWy4rGWZsSDiSzDzGWRma7Tr3UWOMCuFbbkGmQX3Gbv9E" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005911357.html</a><br /><a href="https://twitter.com/Capt_Navy/status/1066769542762938368?fbclid=IwAR3KByaw2JR2vVkD9dIUEDHchF-Q-_8QVGrZ5jIRv0VVL_7Q-zEvaj39Baw" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://twitter.com/Capt_Navy/status/1066769542762938368</a></p><p><br /><br />PS. Olen vapautta rakastava espoolainen ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Uudeltamaalta. Jos haluat jeesata mua matkalla eduskuntaan, niin muistathan käydä tykkäilemässä ja seurailemassa mun some-kanavat sekä vinkata myös kavereillesi ympäri Suomea, erityisesti Uudellamaalla? Kiitos tuesta!<br /><br />YOUTUBE:&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/teresammallahti">https://www.youtube.com/teresammallahti</a></p><p>FACEBOOK: <a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" title="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/">https://www.facebook.com/SammallahtiTere/</a></p><p>TWITTER: <a href="https://twitter.com/TereSammallahti" title="https://twitter.com/TereSammallahti">https://twitter.com/TereSammallahti</a></p><p>INSTA (politiikka): <a href="https://www.instagram.com/terestroika/" title="https://www.instagram.com/terestroika/">https://www.instagram.com/terestroika/</a></p><p>INSTA (vapaa-aika): <a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" title="https://www.instagram.com/teresammallahti/">https://www.instagram.com/teresammallahti/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pari päivää sitten Venäjän joukot tukkivat Mustaamerta ja Asovanmerta yhdistävän Kertšinsalmen estäen laittomasti ukrainalaisia laivoja liikkumasta alueella. Venäjä eskaloi tilannetta lisää törmäyttämällä laivansa tahallaan ukrainalaiseen alukseen, avaamalla tulen kohti ukrainalaisia ja kaappaamalla kolme alusta.

Viisi vuotta sitten Venäjä miehitti Ukrainan itäosan oikeudettomassa sodassa, joka on edelleen käynnissä, mutta on sittemmin unohdettu myös Euroopassa. Suomalaisessa valtapolitiikassa voi vieläkin kuulla mielipiteita, joiden mukaan Krimin tilanne voidaan ratkaista "liennytyspolitiikalla", eli antamalla Venäjän rikkoa Ukrainan suvereniteettia vapaasti. Sen politiikan tulokset voi lukea historiasta esimerkiksi kohdasta "Reininmaan jälleenmiehitys" tai "sudeettialueet".

Kautta maailmanhistorian, diktaattorien keinovalikoimiin on kuulunut nationalismin ja sotien lietsominen, jotta muuten huonolla politiikalla olisi oikeutus. Venäjän talous sakkaa, Putinin kannatusluvut tippuvat ja kansalla on huono olla, kiitos Putinin yritysten nostaa Venäjä muiden suurvaltojen rinnalle, turhaan. Kaikille Venäjän naapurimaille, myös pienelle Suomelle, aggressiivinen ulkopolitiikka on kuitenkin vertaansa vailla oleva uhka.

Tilastodata tässä asiassa on murskaava: Jos maa on NATOssa, se voi välttyä Venäjän aggressiolta ja saa tarvittaessa apua, kuten esim. Viro pronssisotilaskiistan aikana. Jos taas maa ei ole NATOssa, se on altis Venäjän hyökkäykselle, kuten Tsetsenia, Georgia ja nyt Ukraina, osoittavat.

Suomi täyttää jo NATO-jäsenyyden vaatimukset, kun kalustomme on paljolti yhteensopivaa ja osallistumme NATOn toimintaan erilaisten sotaharjoitusten sekä yhteisten operaatioiden kautta. Ainoa osa NATOn ydintoimintaa, josta aktiivisesti kieltäydymme, on jäsenyyden mukanaan tuoma viidennen artiklan turvatakuu, eli juuri se syy, miksi lähes kaikki länsimaat tähän liittoumaan kuuluvat.

Suomen tulee ehdottomasti liittyä vapaiden länsimaisten demokratioiden puolustusliitto NATOon välittömästi. Se on turvallisuuspoliittisesti ainoa perusteltavissa oleva siirto tässä nopeasti muuttuvassa turvallisuupoliittisessa tilanteessa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005911357.html
https://twitter.com/Capt_Navy/status/1066769542762938368



PS. Olen vapautta rakastava espoolainen ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Uudeltamaalta. Jos haluat jeesata mua matkalla eduskuntaan, niin muistathan käydä tykkäilemässä ja seurailemassa mun some-kanavat sekä vinkata myös kavereillesi ympäri Suomea, erityisesti Uudellamaalla? Kiitos tuesta!

YOUTUBE: https://www.youtube.com/teresammallahti

FACEBOOK: https://www.facebook.com/SammallahtiTere/

TWITTER: https://twitter.com/TereSammallahti

INSTA (politiikka): https://www.instagram.com/terestroika/

INSTA (vapaa-aika): https://www.instagram.com/teresammallahti/

]]>
35 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264784-venaja-venaja-venaja-natoon-liittyminen-ei-ole-myohaista#comments Krim Nato Puolustuspolitiikka Ukraina Venäjä Tue, 27 Nov 2018 09:37:19 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264784-venaja-venaja-venaja-natoon-liittyminen-ei-ole-myohaista
Möläyttikö ulkoministeri Suomen kannan Asovanmeren kriisiin liian aikaisin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264772-molayttiko-ulkoministeri-suomen-kannan-asovanmeren-kriisiin-liian-aikaisin <p>Ennen kuin asiaa edes on kunnolla selvitetty, niin ulkoministeri totesi, ettei usko tapauksella olevan vaikutusta Suomen ja Venäjän väleihin.</p><p>Vaikuttiko asiaan se kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kehunut Soinia hyväksi ystäväkseen.</p><p>Kun näin nopeasti Suomen kantoja töräyttelee julkisuuteen puutteellisin tiedoin, niin voi käydä niinkin, että asia saattaa saada ulkoministerin kannalta nolon käänteen.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/561dfa2c-5719-437c-bdd4-93ea1f1a2609?_ga=2.151013744.890256744.1543126890-1977533970.1541323377"><em>&quot;Soini ei usko, että tapauksella on vaikutusta Suomen ja Venäjän väleihin.&quot;</em></a></p><p><em>&quot;Meillä on hyvät ja suorat puhevälit. Sergei Lavrov nimitti minua hyväksi ystäväkseen, ei tämä ole henkilökohtaista. Asiat riitelevät, eivät miehet.&quot;</em></p><p>Ulkoministerin aborttisooloilu ja tällainen ennenaikainen kriisiin liittyvä venäjäkantojen töräyttely julkisuuteen osoittaa, että kansan tuomio ulkoministerin työn jäljestä on perusteltua, kansa lyttää ulkoministerin toiminnan täysin, kuten mielipidemittauksesta käy ilmi.</p><p>Ulkoministerin työ on valtioneuvostossa helpoin ministerien töistä, sen takia se annettiin uraansa väsyneelle Soinille. Pääsi työhön, jossa lähinnä toimii presidentin assistenttina ulkopolitiikan johdossa. Silti työn jälki on heikkoa.</p><p><a href="https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Evan-kysely-Suomalaiset-hyrisev%C3%A4t-tyytyv%C3%A4isyytt%C3%A4%C3%A4n-presidentti-Niinist%C3%B6n-ulkopolitiikkaan-%E2%80%93-Soinille-pyyhkeit%C3%A4/1288116"><em>&quot;Ulkoministeri Timo Soini (sin.) sai sitä vastoin kyselyssä pyyhkeitä. Vastanneista 40 prosenttia piti Soinin tapaa hoitaa ulkopolitiikkaa erittäin huonona, 26 prosenttia melko huonona.&quot;</em></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen kuin asiaa edes on kunnolla selvitetty, niin ulkoministeri totesi, ettei usko tapauksella olevan vaikutusta Suomen ja Venäjän väleihin.

Vaikuttiko asiaan se kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kehunut Soinia hyväksi ystäväkseen.

Kun näin nopeasti Suomen kantoja töräyttelee julkisuuteen puutteellisin tiedoin, niin voi käydä niinkin, että asia saattaa saada ulkoministerin kannalta nolon käänteen.

"Soini ei usko, että tapauksella on vaikutusta Suomen ja Venäjän väleihin."

"Meillä on hyvät ja suorat puhevälit. Sergei Lavrov nimitti minua hyväksi ystäväkseen, ei tämä ole henkilökohtaista. Asiat riitelevät, eivät miehet."

Ulkoministerin aborttisooloilu ja tällainen ennenaikainen kriisiin liittyvä venäjäkantojen töräyttely julkisuuteen osoittaa, että kansan tuomio ulkoministerin työn jäljestä on perusteltua, kansa lyttää ulkoministerin toiminnan täysin, kuten mielipidemittauksesta käy ilmi.

Ulkoministerin työ on valtioneuvostossa helpoin ministerien töistä, sen takia se annettiin uraansa väsyneelle Soinille. Pääsi työhön, jossa lähinnä toimii presidentin assistenttina ulkopolitiikan johdossa. Silti työn jälki on heikkoa.

"Ulkoministeri Timo Soini (sin.) sai sitä vastoin kyselyssä pyyhkeitä. Vastanneista 40 prosenttia piti Soinin tapaa hoitaa ulkopolitiikkaa erittäin huonona, 26 prosenttia melko huonona."

 

]]>
2 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264772-molayttiko-ulkoministeri-suomen-kannan-asovanmeren-kriisiin-liian-aikaisin#comments Ukraina Ulkoministeri Soini Tue, 27 Nov 2018 07:53:43 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264772-molayttiko-ulkoministeri-suomen-kannan-asovanmeren-kriisiin-liian-aikaisin
Kansainvälisen yhteisön säilytettävä maltti Ukrainan kriisin selvittelyssä http://annasirki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264766-kansainvalisen-yhteison-sailytettava-maltti-ukrainan-kriisin-selvittelyssa <p>&nbsp;</p><p>Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Kertshinsalmella Krimin niemimaan ja Manner-Venäjän välissä, mikä on ainoa merireitti Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä käytti valtauksessa aseita ja Ukrainan alusten miehistön jäseniä haavoittui tilanteessa. Ukraina on kertonut kuudesta haavoittuneesta, Venäjän mukaan haavoittuneita on kolme.</p><p>&nbsp;</p><p>Aikaisemmin Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole nähty näin selkeää yhteenottoa, vaikka Venäjä tukeekin separatistijoukkoja Ukrainassa. Näyttää siltä, että Venäjä testaa lännen reaktioita ja toisaalta yrittää tehdä Asovanmerestä omaa sisämertaan. Tämä voi jäädä tähän tai olla alkusoittoa jostain pahemmasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälisen merioikeuden mukaan viaton kauttakulku on sallittua. Venäjällä ei ole mitään perustetta estää Ukrainan alusten kulkua salmen läpi. Ukrainan ja Venäjän välillä on myös sopimus siitä, että Asoanmeri on yhteistä aluetta. Siksi on erikoista, että tällainen yhteenotto syntyi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälinen yhteisö on jo ottanut kantaa tilanteeseen ja esimerkiksi ulkoministeri Soini on edellyttänyt, että Venäjän on palautettava vapaa liikkuvuus Kertshinsalmessa, haltuun otetut alukset ja niiden miehistö pitää palauttaa ja että Venäjän on ylipäänsä kunnioitettava Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Nato on esittänyt vastaavia vaatimuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Eilisessä YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa arvosteltiin Venäjän toimia kovinkin sanoin ja myös Yhdysvaltain presidentti Trump on ottanut kantaa asiaan. On tärkeää, että tilanteessa säilytetään maltti Venäjän ja Ukrainan välillä, mutta myös kansainvälisesti. Nyt ei ole aika kalistella peitsiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun selkeä yhteenotto Venäjän ja Ukrainan välillä on nähty ja Ukraina on julistanut poikkeustilan, on syytä tarjota apua rauhanomaiseen välienselvittelyyn ja pitää kiinni siitä, että sotilaalliset toimet jäävät tähän. Kireä tilanne on jatkunut pitkään, eikä se näytä helpottuvan. Euroopan unionin on tässä tilanteessa osoitettava johtajuutta ja osoitettava se, että ratkaisu voidaan löytää diplomatian keinoin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Anna Sirkiä&nbsp;</p><p>Keskustan eurovaaliehdokas</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Kertshinsalmella Krimin niemimaan ja Manner-Venäjän välissä, mikä on ainoa merireitti Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä käytti valtauksessa aseita ja Ukrainan alusten miehistön jäseniä haavoittui tilanteessa. Ukraina on kertonut kuudesta haavoittuneesta, Venäjän mukaan haavoittuneita on kolme.

 

Aikaisemmin Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole nähty näin selkeää yhteenottoa, vaikka Venäjä tukeekin separatistijoukkoja Ukrainassa. Näyttää siltä, että Venäjä testaa lännen reaktioita ja toisaalta yrittää tehdä Asovanmerestä omaa sisämertaan. Tämä voi jäädä tähän tai olla alkusoittoa jostain pahemmasta.

 

Kansainvälisen merioikeuden mukaan viaton kauttakulku on sallittua. Venäjällä ei ole mitään perustetta estää Ukrainan alusten kulkua salmen läpi. Ukrainan ja Venäjän välillä on myös sopimus siitä, että Asoanmeri on yhteistä aluetta. Siksi on erikoista, että tällainen yhteenotto syntyi.

 

Kansainvälinen yhteisö on jo ottanut kantaa tilanteeseen ja esimerkiksi ulkoministeri Soini on edellyttänyt, että Venäjän on palautettava vapaa liikkuvuus Kertshinsalmessa, haltuun otetut alukset ja niiden miehistö pitää palauttaa ja että Venäjän on ylipäänsä kunnioitettava Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Nato on esittänyt vastaavia vaatimuksia.

 

Eilisessä YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa arvosteltiin Venäjän toimia kovinkin sanoin ja myös Yhdysvaltain presidentti Trump on ottanut kantaa asiaan. On tärkeää, että tilanteessa säilytetään maltti Venäjän ja Ukrainan välillä, mutta myös kansainvälisesti. Nyt ei ole aika kalistella peitsiä.

 

Nyt kun selkeä yhteenotto Venäjän ja Ukrainan välillä on nähty ja Ukraina on julistanut poikkeustilan, on syytä tarjota apua rauhanomaiseen välienselvittelyyn ja pitää kiinni siitä, että sotilaalliset toimet jäävät tähän. Kireä tilanne on jatkunut pitkään, eikä se näytä helpottuvan. Euroopan unionin on tässä tilanteessa osoitettava johtajuutta ja osoitettava se, että ratkaisu voidaan löytää diplomatian keinoin.

 

 

Anna Sirkiä 

Keskustan eurovaaliehdokas

 

 

]]>
15 http://annasirki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264766-kansainvalisen-yhteison-sailytettava-maltti-ukrainan-kriisin-selvittelyssa#comments Euroopan unioni Krimi Ukraina USA Venäjä Tue, 27 Nov 2018 06:53:26 +0000 Anna Sirkiä http://annasirki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264766-kansainvalisen-yhteison-sailytettava-maltti-ukrainan-kriisin-selvittelyssa
Terveisiä: "Oi Odessa" ! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264761-terveisia-oi-odessa <p>Sain eräältä tuttavaltani , joka asuu Odessa tälläiset terveiset. Ottakaapa poliittinen eliitti ja media selvää mitä potaskaa kansalaisille syötätte:</p><p>&quot;Terveisiä Odessasta. Täkäläiset kävivät kokeilemassa mitä tapahtuu kun menee visiteeraamaan vieraan valtion vesille ilman lupaa.</p><p>1. Pääsee maailman pääuutisiin, ja saa sympatiaa.</p><p>2. Unohtuu oman valtion asiat, mm. että monissa maan kaupungeissa ei ole&nbsp;varaa laittaa kaukolämpöä toimintaan vaikka yöllä pakkasia.</p><p>3. Ehkä IMF antaa seuraavan lainaerän vaikka kaikki talousuudistukset, ja korruption vastaiset toimet on jätetty tekemättä. Omat ekonomistit varoitelleet, että jos ei IMF anna (jo 2014) myönnettyä erää, grivnan arvo devalvoituu neljäsosaan mitä se oli ennen nykyistä presidenttiä.</p><p>IMF ei ole antanut vuosikausiin jo myönnettyjä lainoja koska:</p><p>1. Korruption torjunta, tekemättä (korruptio lisääntynyt nyk. presidentin aikana)</p><p>2. Enegianhinta 30-60 % alle markkinahinnan/valtio subventoi</p><p>3. Eläkeuudistus tekemättä (nyt naisilla 55 v ja miehillä 58 v) jne. jne. Kurjuus on maassa suressa määrin lisääntynyt, koska maan tuotteille ei (Venäjälle vienti romahtanut) löydy uusia markkinoita. Kukaan ei investoi maahan<br />4. Energiaa sai aiemmin edulllisesti, nyt ostetaan markkinahintaan Yhdysvalloista ja Ranskasta.</p><p>5. Oligarkit pumppaavat maan kuiviin (50 rikkainta oligarkkia omistaa 85 % bkt:stä)<br /><br />Ukrainalaiset odottivat lännen tukea, mutta länsi on tarjonnut heidän mielestään lähinnä sympatiaa. Sympatia ei talvipakkasilla lämmitä &quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain eräältä tuttavaltani , joka asuu Odessa tälläiset terveiset. Ottakaapa poliittinen eliitti ja media selvää mitä potaskaa kansalaisille syötätte:

"Terveisiä Odessasta. Täkäläiset kävivät kokeilemassa mitä tapahtuu kun menee visiteeraamaan vieraan valtion vesille ilman lupaa.

1. Pääsee maailman pääuutisiin, ja saa sympatiaa.

2. Unohtuu oman valtion asiat, mm. että monissa maan kaupungeissa ei ole varaa laittaa kaukolämpöä toimintaan vaikka yöllä pakkasia.

3. Ehkä IMF antaa seuraavan lainaerän vaikka kaikki talousuudistukset, ja korruption vastaiset toimet on jätetty tekemättä. Omat ekonomistit varoitelleet, että jos ei IMF anna (jo 2014) myönnettyä erää, grivnan arvo devalvoituu neljäsosaan mitä se oli ennen nykyistä presidenttiä.

IMF ei ole antanut vuosikausiin jo myönnettyjä lainoja koska:

1. Korruption torjunta, tekemättä (korruptio lisääntynyt nyk. presidentin aikana)

2. Enegianhinta 30-60 % alle markkinahinnan/valtio subventoi

3. Eläkeuudistus tekemättä (nyt naisilla 55 v ja miehillä 58 v) jne. jne. Kurjuus on maassa suressa määrin lisääntynyt, koska maan tuotteille ei (Venäjälle vienti romahtanut) löydy uusia markkinoita. Kukaan ei investoi maahan
4. Energiaa sai aiemmin edulllisesti, nyt ostetaan markkinahintaan Yhdysvalloista ja Ranskasta.

5. Oligarkit pumppaavat maan kuiviin (50 rikkainta oligarkkia omistaa 85 % bkt:stä)

Ukrainalaiset odottivat lännen tukea, mutta länsi on tarjonnut heidän mielestään lähinnä sympatiaa. Sympatia ei talvipakkasilla lämmitä "

]]>
15 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264761-terveisia-oi-odessa#comments Asovanmeri Petro Porošenko Ukraina Tue, 27 Nov 2018 04:50:17 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264761-terveisia-oi-odessa